33 yksityiskohtaa ja hetkeä Flow-festareilta

Tämä punapaitainen leidi pääsee jutun aloituskuvaksi, sillä hän on niin upea! En tunne häntä, mutta tyyli on ihana, hymy on valloittava ja itsevarma. Hän saa minulta kuvitteellisen Flow-henkilöiden ykköspokaalin.

Tätä kuvaa seuraa 32 muuta kuvaa viimeviikonloppuisen Flow:n yksityiskohdista ja tähtihetkistä. Vaikka olin itse paikalla vain perjantain ja lauantain, sain kokea niin hirmumyrskyn (onneksi täysin kuivana shamppanjabaarista käsin) kuin täyden auringonpaisteen, niin energisia aamupäivän hetkiä kuin myöhäisillan väsymystäkin.

Kuvitteellinen Flow-asusteiden pokaali menee Pai-repulle (rullaa alemmas!).

Festareiden tunnelma oli kuplivan ihana ja energinen, niin kuin olettaa saattoi. Kaikilla tuntui olevan hyvä asenne ja hymy päällä. Joka kulma takana oli uusi tuttu ja uusi paikka hakea ruokaa – tosi turvauduin lähes koko viikonlopun Roots Helsingin vegaaniruokiin ja -kakkuihin.

Glitternaamoja ja kukkaseppelepäitä kulki siellä täällä. Kaikki näyttivät mukavalla tavalla samalta ja tutulta. Tuntui, että tänä vuonna joukkoon oli kuitenkin ”eksynyt” mukavan paljon myös vähän erilaista sakkia, eikä keskenään vain yhden muotin kansaa.

Flow on mukava paikka hengailla, syödä, juoda ja pussailla. En tänäkään vuonna ehtinyt syynätä jokaista pientä yksityiskohtaa, ja taidettakin jäi aika kasa näkemättä, mutta kokonaisuus on kyllä niin viimeistelty. Jälkikäteen mietin, että olisi kyllä pitänyt tanssia enemmän!

Musiikillinen taso oli korkea, niinkuin Flowssa aina. Ja niinkuin Flowssa aina, tunsin aika pienen osan artisteista etukäteen.

Tutuimpia olivat artistit, jotka soittivat päiviensä viimeisinä päälavalla. Perjantaina tunnelmoi Lana Del Rey, lauantaina The xx ja sunnuntaina Frank Ocean. Etenkin sunnuntaina huipentava Ocean oli tuttu, ja Janne kertoi sen järjestäneen todella vaikuttavan shown.

Suomalaisista artisteista löytyi enemmän tuttuja nimiä, kuten Alma, Vesta, Kauriinmetsästäjät, Gasellit ja Mikko Joensuu (jonka keikka suureksi harmiksi peruttiin myrskyn takia.)

Ehkä musiikista jäi kuitenkin kaiken kaikkiaan sellainen fiilis, että jotain jäi puuttumaan. Esiintyjälistan nimistä iso osa tuntui olevan tosi elektronista, jopa rehellistä teknoa, tai vaihtoehtoisesti räppiä. Pääesiintyjät olivat kyllä isoja pop-nimiä, mutta niiden ongelmana oli hartaus: tuntui, että tunnelma hieman lässähti, kun lavalle nousi menevän päivän ja nousevan tunnelman päätteeksi niin vahvasti tunnelmamusaa soittava yhtye tai artisti. Esimerkiksi Lanan keikka oli kontekstissaan vähän tylsä, vaikka se olisi itsessään ollut varmasti todella vaikuttava kokemus.

(Ps. Toinen Flow-henkilöpokaali menee kolme kuvaa ylempänä löytyvälle mimmille, joka hymyilee aurinkoisesta tölkki kädessään kaiken synkkyyden keskellä)

Heittäisin kyllä isoja propseja myös turvallisuudesta vastaavien suuntaan. On uskomatonta, että koko aluetta riepotteli ihan todellinen myrsky, eikä mitään vakavaa sattunut! Se on kertakaikkisen ihmeellistä ja ihanaa.

Telttakankaita ommeltiin kesken myrskyn, joitain paikkoja evakuoitiin, ja myrsky kyllä laittoi festivaalialueen hetkeksi aikamoiselle tauolle, mutta siitäkin selvittiin. Festarikansan asenne oli yleisesti ottaen ihailtavaa. Ei myrskyä kukaan tilannut.

Olimme oman ystäväporukkani kanssa pari tuntia shampanjateltassa, kunnes sade lakkasi ja teltasta loppuivat kuplat.

Viikonlopusta jäi kaiken kaikkiaan hyvä fiilis. Lauantai-illalla kävelin vielä pitkän festaripäivän jälkeen lähikuppilaan istumaan ja tilasin feta-pinaattipiiraan ja salaatin. Olo oli tyhjä, mutta hyvä.

Jannea oli myös ilo seurata, sillä hän on kova musadiggari ja tottunut festarinkävijä. Siinä vaiheessa, kun itse aloin jo saada festarikiintiöni täyteen, hän vasta kääri hihojaan. Lisäksi näistäkin kuvista on häntä taas kiittäminen. (”Siis näätsä noi vaaleasiniset tennissukkat? Voisiksä ottaa niistä sellaisen kuvan, että…”)

Ensi vuoden Flow-tyyleihin ennustan yhä enemmän värejä ja kuoseja. Jengipukeutumisesta tulee vieläkin isompi juttu ja uskon kyllä viimeistenkin epäkäytännöllisten vaatteiden muuttuvan vähän sporttisemmiksi tämän vuoden tanssibileiden perusteella. Mutta mikä on yhtä iso hitti kuin glittermeikit oli tänä vuonna? Sitä en tiedä. Luulen ainakin, ettei keltaisia aurinkolaseja enää ensi kesänä käytetä.

Kiitos Flow, kiitos sekalainen superseura.

-Henriikka

Kategoriat: Helsinki, janne, musiikki, tapahtumat Avainsanat: , 2 kommenttia

33 yksityiskohtaa ja hetkeä Flow-festareilta

2 kommenttia

  • Mimmi sanoo:

    Hyvässä seurassahan hymyilyttää aina, synkimmälläkin hetkellä!
    Terveisin mimmi, joka hymyili tölkki kädessä ( ja tuuletta nyt kuvitteellista Flow-pokaalia). ;D

    • Henriikka sanoo:

      Miten mahtavaa, että löysit tiesi palkintojenjakotilaisuuteen! En yhtään osannut odottaa, että pokaali pääsisi omistajalleen tätä kautta. Mutta onnittelut vielä erittäin kovasta suorituksesta, oot todellakin palkintosi ansainnut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *