Uskomattoman surkea siivoaja

Vaikka rakastan järjestellä, meillä on lähes aina sotkuista. Vaikka inhoan sotkua, meillä on lähes aina siivotonta. Vaikka saan ylenpalttista iloa ja tyyneyttä kodin ollessa siisti, en koskaan priorisoi siivoamista. Vaikka saan paremmin aikaan, vaikka mieleni lepää, vaikka on itkettävän ihanaa olla puhtaassa kodissa, se on harvoin sellainen.

Miksi?

En osaa sanoa. Marie Kondo varmaan osaisi, silittäisi päätä ja pelastaisi kaaoksen keskeltä. Mutta en usko, että Kondolla oli edes luistimia, saati monoja, erävaatteita, lumilautaa, polkupyörää, rinkkaa, matkalaukkua, varavuodevaatteita tai mitään muutakaan, jotka vievät tilaa.

Vaikuttaa vahvasti siltä, ettei hänellä ollut lähtökohtaisesti kovin rönsyilevä mieli tai tyyli.

Olikohan hänellä edes kuivaruokakaappia, joka on sotkussa vaikka sen on juuri siivonnut? Maailman pienintä pyykinkuivaustelinettä ja maailman eniten pyykkiä? Veikö hänen blenderinsä ja kahvinkeittimensä kaiken keittiötasotilan? Olikohan hänellä 43 neliötä, jonka nurkissa kasvaa koko ajan nousevia kirpputoripinoja, jonka lattianrakoihin saa helposti uppoamaan kolme tonnia pölyä?

Tuskin oli. KonMari rasittaa tällä hetkellä enemmän kuin kettuillen ainoasta jäljellä olevasta kahvipaketin kyljestä katsova Tom of Finland -joulupukki, Spicy Santa. Yäh! Joulukahvia.

Mikä neuvoksi? Vaikka haluaisin siistiä, en hallitse hektisen arjen keskellä hetkittäin kaoottisen oloista kotia.  Tai siis, emme hallitse. Mutta minulle täysi siisteys olisi tärkeämpää, joten minun rastini tämä enemmän on. Sitä paitsi luulen, itsellenikin yllätykseksi, että elän myös tällä hetkellä siivottomammin. Jätän tavaroita sinne tänne, olohuoneessa odottaa purkamattomat matkalaukut, eikä millekkään ole tilaa tai paikkaa. Eikä aikaa.

Olen kesän aikana kerännyt Ikea-kasseihin ja vienyt kanahäkkiin yli kymmenen Ikea-kassillista kirpputoritavaraa, eikä helpota. Ongelma ei ole tavaran määrässä, vaan holtittomassa hallinnassa.

SOS. Heitä paras vinkkisi. Tai vaikka lohtuemoji.

-Henriikka

Ps. Kuvat eivät todellakaan ole meiltä, vaan IKEA:n uuden kuvaston lanseerauksesta. Kerrankin oli siistiä.

Kategoriat: elämä, sisustus 28 kommenttia

Uskomattoman surkea siivoaja

28 kommenttia

  • Marsa sanoo:

    Tää on ihan kun miun kirjottamaa!! Tänä kesänä on tullut siivottua useamman kerran koko (240 neliöinen!!) talo lattiasta kattoon, mutta silti ei mene kuin pari päivää ja taas on samannäköistä. Yritä siinä sitten opettaa lapsia viemään tavarat suoraan paikalleen, kun itse jättää kaiken lojumaan viikkotolkulla ympäriinsä! Ja ei, KonMari ei ole meilläkään vaihtoehto.

    • Henriikka sanoo:

      Oijoi, teillä on kyllä tosiaan neliöitä siivottavana. Miltähän mun koti näyttisi tossa koossa… Toivottavasti me vielä joku päivä, miten pitää koti siistinä.

  • Jenni sanoo:

    Kiitos tekstistäsi! Et todellakaan ole ainoa siisteyden kanssa kamppaileva. Hyvä niksi on mun mielestä se, että siivoaa joka ilta esim. viisi minuuttia. Avuksi voi laittaa vaikka herätyskellon soimaan. Viidessäkin minuutissa ehtii viemään yllättävän monta tavaraa oikealle paikalle ja vaikkapa lakaisemaan isoimmat roskat lattialta. Tämä on mun mielestä toimiva, mutta kuitenkin helppo toteuttaa ja vie vähän aikaa.

    • Henriikka sanoo:

      Hei kiitos itselles Jenni. Ihana kuulla, että en oo maailman ainoa sotkija. Kuulostaa hyvältä toi sun niksi, pitää ottaa kokeiluun.

  • Johanna sanoo:

    Siis mää just eilen katoin asuntoamme, että eikö tää just siivottu ja jo nyt on vaelluskamat ja poikakaverin ulkomaan reissun laukut levällään. Ja sitten ahdistuin, ettei me varmaan koskaan opita siisteiksi. Jään siis mielenkiinnolla seuraamaan tätä! :D

    • Henriikka sanoo:

      Hahhaa, kuulostaa niin tutuilta. Tälläkin hetkellä meidän olohuoneessa on retkipatjat ja makuupussit levällään ja tiskipöytä täynnä retkiruokakippoja ja -kuppeja. Mutta ei menetetä vielä (tai ikinä!) toivoamme. Me voidaan oppia.

  • Suvi sanoo:

    Mahtava näkökulma konmarittamiseen! Kyllä se niin on, että varapatjaalle on paikka keksittävä, vaikkei se sellaisenaan iloa tuokaan :D

  • SC sanoo:

    Kuulostaa pahasti siltä, että teidän asunnossanne ei ole tarpeeksi tilaa/hyviä säilytysratkaisuja elämäänne varten. Tiedän, ettet asunnonomistajana haluaisi kuulla tätä, mutta itse painiskelen saman ongelman kanssa ja tiedän, että meillä on liian vähän tilaa. Kun on tilaa, kaikille tavaroille on paikka. (huom! Tämä ei ole sama asia kuin hallitsematon tavaran haaliminen ja aina vaan isompien kaappien ja lipastojen ja lopulta asuntojen ostelu, jotta tavaralle saadaan jemmapaikkoja. Ne talvitakit ja matkalaukut ja varapeitot kun nyt vaan tarvitsevat järkevät säilytystilat.)

    • Henriikka sanoo:

      Heippa,

      Luulen, että meidän tapauksessa ongelma on enemmän siinä, ettei asioille oo löytynyt vielä oikeita paikkoja ja tavarat on sijoiteltu epäloogisesti. Vaikka toki myös säilytystilan puute voi olla osa syynä sotkuun. Yksi uusi kaappi on pitänytkin ostaa jo pidemmän aikaa, mutta en tahtoisi hankkia juuri sellaista rojunpiilotuspaikkaa. Toivottavasti tilanteeseen tulisi pian muutosta ja tavaroille löytyisi omat järkevät paikkansa niin, että uusi kaappikin voisi olla muuta kuin pelkkä jemmapaikka :-)

  • Aino sanoo:

    Anna ne KAIKKI, siis ihan kaikki kirpputoritavarat ilmaiseksi pois. Hyvä mieli ja kevyempi olo, ilman isoa vaivaa. Halutessas otat muutaman kalleimman/tärkeimmän päältä pois ensin, ja sitten loput surutta kierrätyskeskukseen tms. jossa menee vaikkapa työttömien hyväksi. Voin vannoa, että lämmittää enemmän kuin se hitaasti, jos ollenkaan tuloutuva kirppisraha ison vaivan jälkeen.

    (Tätä ennen ne voi luovuttaa myös ekalle karsintakierrokselle kavereiden pengottavaksi hengailu-illassa, josko kevenisi kannettavat..)

    t. 45m2 ja kaksi tyyppii rinkkoineen ja varapatjoineen (jotka on suojattuna, mutta helposti saatavilla siellä varastossa, kotona sisällä ei säilötä muuta kuin käyttötavaraa)

    • Henriikka sanoo:

      Hei kiitos kommentista Aino. Ei kuulosta ollenkaan hassummalta ajatukselta. Ja kavereiden penkomisilta on jo suunnitteilla!

  • Susanna sanoo:

    Hei Henriikka! Pidän blogistasi.

    Vaikuttaa siltä, että teiltä puuttuu säilytyskaluste(ita). Lipasto tai kaappi, joka nielee tavaraa. Itse suosin tavaraa hankkiessani ensisijaisesti Tori.fi:a tai toiseksi Ikeaa. Tsemppiä.

    • Henriikka sanoo:

      Heippa Susanna. Mukava kuulla, että oot tykännyt kirjoituksista. Meillä olisi varmasti tarvetta yhdelle uudelle kaapille, mutta koska en tahdo siitä pelkkää piilopaikkaa rojuille, sitä ei ole vielä hankittu. Mutta varmasti lähitulevaisuudessa sen etsiminen tulee ajankohtaiseksi.

      Kiva, kun kommentoit.

      • Susanna sanoo:

        Hei taas! Jostain syystä palasin tähän postaukseen. Jos päädytte hankkimaan säilytyskalusteen, niin älkää hommatkokaan piilopaikkaa rojuille, vaan mieluummin Paikka Tärkeille Tavaroille :). Siinä on eroa ;).
        Mukavaa syksyn jatkoa! :)

  • Heini sanoo:

    Luin ekan kappaleen ja aattelin, että I so feel you! Joten ei tässä ole tarjoilla vinkin vinkkiä, paitsi ehkä yksi joka on Rosa Meriläisen: ”Jos kämppä on sotkuinen niin kannattaa katsoa kattoa – siellä on aina siistiä.” (Paitsi nyt kun katson omaani niin tuolla nurkassa näyttäisi olevan hämähäkin seittiä!!)

    • Henriikka sanoo:

      Hahhaa, aivan mahtava kommentti. Kattoon katsominen auttaa kyllä usein muakin. Meidän vihreään kattoon sulautuu hämähäkinseititkin niin hyvin, ettei nekään pilaa päivää.

  • LB sanoo:

    Äitini jääkaapin ovessa on magneetti, jossa lukee ”a clean house is a sign of a wasted life”. Armoa elämääsi!

    • Henriikka sanoo:

      Tuota en olekaan aikaisemmin kuullut. Mutta pitää laittaa korvan taakse. Armo tuntuu olevan erittäin tarpeen tässä asiassa.

  • S sanoo:

    Hehhee, kivitätkö jos ehdotan just sitä konmaria ;D Mä oon samanlainen siisteyttä rakastava sotkija, jolla on paljon harrastusvälineitä. Olen myös vaihtelunhaluinen pukeutuja, joten konmari-karsinnankin jälkeen vaatteita on aika paljon. Konmari on selkeyttänyt mun suhdetta omistamiini tavaroihin ja opettanut arvostamaan niitä enemmän. Konmarissa tykkään myös siitä, että metodissa ei lähtökohtaisesti suositella ostamaan uusia säilytyskalusteita vaan katsomaan luovasti vanhoja. Niin, ja ne varapatjatkin löytyy edelleen, ystävien majoittaminen tuottaa mulle iloa joten sitä kautta ne patjatkin :)

    • Henriikka sanoo:

      Älä huoli, en varmasti kivitä. Konmari on oikeasti munkin mielestä hyvä vähän sovellettuna ja pehmennettynä. Mutta tätä kirjoittaessa se tuntui vaan pissivän suoraan naamalle. Mun ja Konmarin välit on kuitenkin selvitetty ja ollaan jatkettu hyvän päivän tuttuina eteenpäin.

  • Marjut sanoo:

    Täällä myös yksi hulttiosiivooja. Olisi ihanaa, jos koti näyttäisi samanlaiselta kuin blogeissa ja lehdissä, mutta epäsäännöllisen kolmivuorotyön takia priorisoin nukkumisen, syömisen ja treenit siivouksen ja tiskaamisen edelle. Mulla oli keväällä hoitokissa ja sen ansiosta opin sentään imuroimaan kerran viikossa, mutta on mulla edelleen sotkuista. Onneksi ystäville voi ehdottaa muita tapaamispaikkoja. :D

    • Henriikka sanoo:

      Huraa hulttiosiivoojille! Ei kuitenkaan kauhean suurieleisesti, koska minä ja etköhän sinäkin tahdo tästä piirteestä eroon. Mutta on kuitenkin helpottavaa tietää, ettei kaikkien muidenkaan kodit oo joka hetki aivan tiptop.

  • Lode sanoo:

    Olen itsekin surkea siivooja ja silti tuntuu, että siivoan koko ajan. Jos olis yhtään ylimääräistä rahaa, niin hommaisin siivoojan, joille työtä välittää Osuuskunta Työtä ja toivoa. Ystävillä käy täältä huipputehokas siivooja, jonka käynnin jäljiltä on aina ihana olo.

    http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005286416.html

    • Henriikka sanoo:

      Miten ihanalta jutulta kuulostaa. Pitääpä muistaa tämä. Ihan oman hyvän mielen vuoksi olisi kiva, että saisi itseään niskasta kiinni ja oppisi olemaan siististi, mutta toisaalta tuskin näiden siivoojien käynnistäkään huono mieli jäisi. Kiitos vinkistä.

  • Emilia sanoo:

    Itse sain Konmaria enemmän irti kirjasta nimeltä Leppoisa opas huusholliin, pitäisi löytyä kirjastosta! Vaikka osa Konmarin metodeista jäi meille asumaan niin silti en koe sitä niin omaksi. Sen sijaan tuo Leppoisa opas oli nimenomaan leppoisa, innostava ja siinä ei saarnattu. Välillä Konmarin kanssa tuli melkein huono omatunto ja syyllisyys. Tähän aiheeseen löytyy monenlaisia lähestymistapoja ja ainakin minä tarvitsen kannustusta enkä painostajaa. :)

    • Henriikka sanoo:

      Hei kuulostaa hyvältä. Leppoisa ja innostava puree yleensä muhun paremmin kuin saarnaava ote. Kiitos vinkistä Emilia :-)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *