Soihtujen sammuessa, kaiken väen nukkuessa

Tästä kuvanottohetkestä on arviolta 20 vuotta. Tanssimme sisarusten kesken vaatimattoman olohuoneemme lattialla kera mummin ja vaarin. Tip-tap on kovaa vauhtia menossa, niin kuin kuin vauhdinhurmasta näkee. Samoin 90-luku on kovaa vauhtia menossa, niin kuin mekon päälle laitettavista erilliskauluksista ja vasemman isoveljen hiustyylistä huomaa.

Samassa olohuoneessa on juhlittu ja juhlitaan tänäänkin. Kuusenalusmatto on varmaan edelleen sama, mutta kaikki muu kuvassa näkyvä rekvisiitta onkin tainnut päivittyä. Isovanhemmat on hetkeksi hyvästelty, mutta muut tanssivat tippiä ja tappia samassa miljöössä. Roosaliinakin on saanut vähän rohkeutta ja rentoutta kovin tönköiltä näyttäviin jalkoihinsa.

Täällä Tansaniassa joulua vietetään kunnolla vasta huomenna, joulupäivänä. Laitamme kellot herättämään ennen kuutta, jotta ennätämme seitsemäksi paikalliseen joulukirkkoon. Piispakin on tulossa kuulemma paikalle, ja seremonia saattaa hyvinkin kestää vaikka kolme tuntia. Ja kun paikallinen sanoo kolme, niin se tarkoittaa ainakin neljää.

Toivottakaa te huomisaamuun onnea pakaralihaksilleni, niin minä toivotan teille oikein ihanaa ja onnellista joulua. On meno sitten taattua ysäriä, tai ihan tätä nykyistä kymppiä, niin toivon mukaan nautitte kunnolla.

-Henriikka

Kategoriat: juhlapyhät, nostalgia, perhe Ei kommentteja. Kommentoi!

Soihtujen sammuessa, kaiken väen nukkuessa

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *