Vuodesta 2018 tulee itselleni Suomi-matkailun vuosi

Kaupallinen yhteistyö: Työ- ja elinkeinoministeriö, Lomahaaste

Olen kokenut hyvin usein huonoa omatuntoa siitä, etten ole matkustanut tänä vuonna riittävästi Suomen rajojen sisäpuolella. Olen kyllä viipottanut ties missä maailmalla, mutta kaikkein rakkain on jäänyt koluamatta.

Vai onko sittenkään? Aloin äsken listata Suomen paikkoja, joihin olen tänä vuonna päässyt ja joissa olen vieraillut. Ajattelin, että olen käynyt pikaisesti pyrähtämässä Kuhmossa ja pari kertaa Ylläksellä, vaan mitä vielä! Yhtäkkiä huomaan listan vain jatkuvan ja jatkuvan.

On hienoa huomata, että monet vuoden rakkaimmista muistoista ovat juuri Suomesta. Niin paljon kuin rakastankin koko maapalloa, piskuisen Suomen siniristilipun soisin heiluvan blogissani kaikkein korkeimmalla.

(Ja hei! Nyt tulee paljon tekstin sisäisiä linkkejä. Tiedoksi, että ne avautuvat aina blogissani uusille välilehdille. Ei siis tarvitse hätäillä, ettei pystyisi jatkamaan kirjoituksen lukemista, vaikka klikkaisikin linkkejä.)

Tammikuussa kävin Wild Taigan alueella Kainuussa, kun olin hostaamassa kansainvälisiä matkabloggaajia Suomen saloihin. Esittelin ylpeänä karsitun karun metsämökkimme keskellä Hossan kansallispuistoa ja uimme yhdessä avannossa. Lumikenkäilimme hangilla, ja eteläkorealainen ystäväni totesi, että Suomi on hänen lempimaansa koko maailmassa.

Talvenrientoihin pääsin myös Ylläksellä, jonka taikamaailma lumosi täysin. Huskykelkan kyydissä hymyilytti, kaakaota kului monta kuppia, eikä rinne-elämystä pilannut sekään, että toisina päivinä näkyvyys rinteessä oli noin omaan nenään saakka. Syksyllä palasin Ylläkselle vielä toiseksi viikoksi.

Lumilautailun makuun pääsin myös Vuokatissa, jonka miljöö näytti pakkasessa vaaleansiniseltä. Löin Superparkissa innoissani pitkästä aikaa pesäpalloa, ja housuni repesivät keskeltä kahtia, kun olin katonrajassa kiipeilyseinällä. Ei auttanut kuin hypätä peppu vilisten pommilla volttimonttuun.

Turussa kävin kahdesti, talven kylmässä viimassa alkuvuonna ja pari viikkoa sitten. Turku on aina niin hyvä. Jotenkin tuttu, mutta samalla täysin vieras. Kun nyt marraskuun lopussa lähdimme ajamaan Turusta kohti kotia, saattoi auringonlasku hyvinkin olla koko vuoden kaunein. Taivas oli miljoonissa väreissä, ja pelloilla kiersi kasoittain usvaa.

Tampereella olen lähivuosina viettänyt aikaa paljon, mutta tänä vuonna huomaan näin jälkikäteen ajan menneen muuhun – täytyypä ensi vuonna korjata asia. Kesällä kävin kuitenkin katsomassa Pyynikin kesäteatterissa vahvojen naispääosien Niskavuoren emännän, jossa kälykin miehensä kanssa esiintyi.

Vietin tietysti useamman kerran aikaa Kangasalla, toisen perheeni, kummitytön ja ystävien luona. Kangasalla tanssittiin yhdet häätkin, Sahalahden mökillä istuttiin paljussa ja Vesijärveen pulahdettiin monen monta kertaa, eikä koskaan tuntunut lämpimältä.

Ja sitten on tietysti Kouvola – yksi Suomen salatuista helmistä. Kyläilin vanhemmilla moneen otteeseen, teimme lähiretkiä ja lojuimme kotisohvalla. Teimme loppuvuonna koko perheen voimin ennätyksen Kouvola Escape Roomiin – Tunnista jäi 20 minuuttia jäljelle! Mielakkaan olisi kyllä pitänyt ennättää, vaan kohtahan sinne taas pääsee.

Lisääntynyt retkeilyharrastus vei minua paikkoihin, joihin en ennen osannut edes haaveilla meneväni, joiden olemassaolosta en välttämättä edes tiennyt. Tammelasta ja Liesjärven kansallispuistosta tuli toukokuisen Nuku yö ulkona –retken jälkeen miltei kantapaikkani ja eiköhän ensi vuonna majailu siellä vain lisäänny.

Alkukesän ensimmäinen telttaretki tehtiin Kirkkonummen Porkkalanniemeen, josta löysinkin lopulta itseäni useasti tänä vuonna. Päiväretkiä suuntautui esimerkiksi Vantaan Tammiston luonnonsuojelualueelle. Eräs superaikainen aamu ajoimme myös Kiikunlähteelle ihailemaan turkoosia vettä ja juomaan aamukahvia. Fiskarsin kylässä pääsin käymään ensi kertaa ja sen läheisellä Dagmarin lähteellä virkistysalueineen kahdesti. Nuuksiossa kävin ainakin viidesti ja alkusyksystä vein Tuijan sinne myös kahdeksi yöksi telttailemaan. On aina ihana huomata, kuinka luonto sykähdyttää jotakuta yllättäen, erityisellä tavalla.

Kummallisten sattumusten ja projektien kautta päädyin myös uniikkeihin paikkoihin Suomessa. Yksi vuoden kohokohdista, Jukolan viesti, järjestettiin Enossa, jonka metsiä en kyllä toden totta olisi vahingossa päätynyt kahlailemaan. Rantasalmelle ja Järvisydän-hotelliin päädyin, kun etsin unelmien hotellia. Koli on vanha ja rakas tuttu, mutta en usko päätyneeni sinne tänä vuonna, ellei Eeva olisi ehdottanut reissua ja halunnut minua mallikseen Luonnonpäivien kuviinsa. Takaisintulomatkalla kävimme myös Varkauden keskustassa jäätelöillä, check!


Ja sitten on tietysti kesämökit ja mökki-Suomi. Tiedätte kyllä, että suuri osa sydämestäni on Kuhmon metsässä, Kainuun rivieralla. Sain taas tänäkin vuonna viettää viikon mökillä, mustikoiden ja ahvenien keskellä. Sauna lämpeni keskiyöllä, nukuin joka aamu pitkään. Missään ei ole vielä ollut kauniimpaa.

Laitoimme myös Valkealan mökin kunnolla kuosiin ja vietimme siellä sisarusviikonloppua. Nostimme kenoksi käyneen huussin takaisin pystyyn ja pidimme lettukestejä. Pääsiäisen mökkitalkoiden aikaan satoi vielä lunta, varmaan vappunakin vielä, vaan elokuussa tuntui jo kesältä.

Näiden kaikkien paikkojen lisäksi sain seikkailla Helsingissä ristiin rastiin. Tuijotin keskiyöllä merta Eiranrannassa niin pitkään, että silmiin sattui. Purjehdin ystävien kanssa saaristo-Helsingissä ja nukuin yön paatin keulassa. Kiersin kirpputoreja Vallilassa, istuin kahviloissa Kalliossa. Vietin iltaa Töölön Regatassa ja kiersin kymmeniä kertoja Punavuoren putiikkeja. Majoituin muutamassa Helsinginkin hotellissa ottaen lomaa omasta arjesta ja esittäen turistia Aleksanterinkadun vilinässä. Löysin itseni aamu-uinnilta Allas Sea Poolilta ja iltamöyhään Löylystä kalakeitolta.

Kun kirjoitin kuluneen vuoden hetkiä auki, sydän läikähtelee vähän väliä. Mikään ei tunnu niin ihmeelliseltä kuin oma kotimaa. Että ehkä tässä ei kuitenkaan tarvitse hävetä, miten vähän 100-vuotiasta Suomea on tullut nähtyä.

Mutta voi juku, miten paljon on vielä koettavaa. Miten monta kyläpahasta kiertämättä, miten monta tunturia valloittamatta, miten monta ihmistä tapaamatta. Täten päätänkin, että satunnaisten ulkomaan matkojen rinnalla vuodesta 2018 tulee itselleni Suomi-matkailun vuosi. Suomi-vinkit otetaan ilolla vastaan.

-Henriikka

Julkaisu on osa TEMin Suomi 100 – Löydä Suomesi kotimaanmatkailun haastekampanjaa #lomahaaste”. 
Lisätietoja kampanjasta www.lomahaaste.fi

Kuvat:

2: Lassi Rautiainen
12, 13, 19: Eeva Mäkinen
17, 18: Jesse Väänänen

29 kommenttia

  1. Tiinatuulia 10.12.2017

    Suosittelen Yyteriä ja Porin seutua, nimen omaan muualtakin kuin sieltä ikoniselta pisimmältä hiekkarannalta ;) Tänä vuonna rakastuin itse myös Hankoon syksyllä anopin kanssa- niin ihana kontrasti ja uusi näkökulma tuttuun kesäkaupunkiin!

    Suomessa on kyllä niin paljon upeaa nähtävää että oksat pois :)

    Vastaa
    • Henriikka 6.1.2018

      Yyteri ja Porin seutu laitettu korvan taakse. Ja Hanko tottakai.

      Ja jep, Suomi on kyllä aivan uskomaton ja rakas.

      Vastaa
  2. Emilia 10.12.2017

    Ihana kooste, aika paljon olet ehtinyt vuoden aikana nähdä ja kokea!

    Taidan myöskin pyhittää ensi vuoden kotimaan matkailulle, tämän vuoden piti jo sitä olla, mutta suunnitelmat menivät uusiksi. Tiinatuulian tavoin suosittelen lämpimästi Yyteriä ja sen lisäksi Kalloa, myös Hanko on ihana paikka kesällä. Kotopuoleen matkatessa ajetaan Torron suon ohi ja siellä on todella upeat maisemat, ensi kerralla kun kissat eivät ole matkassa täytyy käydä siellä kävelemässä pitkospuilla :) Meillä on kyllä ihan mielettömän upea maa, jossa riittää nähtävää ja koettavaa :)

    Vastaa
    • Henriikka 6.1.2018

      Kiva kuulla, että tykkäsit. Kiitos!

      Suomen matkailu on aivan vertaansa vailla. Aina sitä yllättyy, mitä kaikkea täältä löytää.

      Vastaa
  3. katariina.kuronen 10.12.2017

    Koli on yks mun lemppareista. Lisäksi aivan pohjoisessa Kilpisjärvi & Saanatunturi. Upea paikka ja tunturin huipulta uskomattomat näkymät vaikka kapuaminen sinne onkin varsinainen urheilusuoritus! Itse haluaisin käydä Lapissa syksyllä ruskan aikaan ja lisäksi Pohjanmaa on aivan valloittamatta! <3 Savosta olen kotoisin, ja ne metsät ja järvet on kyllä aina osa mua vaikka siellä en niin usein kävisikään! <3

    Vastaa
    • Henriikka 6.1.2018

      Koli on kieltämättä aivan huippu. Ja Lappi vetää muakin kovasti puoleensa. Onneksi tänäkin vuonna pääsee sinne ainakin pariin otteeseen ja vähän eri puolille.

      Vastaa
  4. Roosa-Maria 10.12.2017

    Hei Joensuuhun tottakai! Etenkin Ilosaarirockin aikaan mahtava kaupunki, mutta muutenkin täällä on ihanaa. Kesällä esim. Vesikioskiin pullavohveleille ja suppailee tai melomaan Pielisjokea pitkin :)

    Vastaa
    • Henriikka 6.1.2018

      Ilosaarirockissa onkin tullut yhtenä vuonna käytyä eikä kyllä ollut ollenkaan hassumpi kokemus se.

      Saakohan pullavohveleita muuten gluteenittomana…

      Vastaa
      • Roosa-Maria 7.1.2018

        Saa gluteenittomanakin, niitä en tosin ole testannut :)

        Vastaa
  5. Maya 10.12.2017

    Suomi matkailuvinkkini etenkin luontoa ajatellen ovat:
    Ruokolahti -retkeilyreitit ja kummakivi sekä Saimaa
    Puruvesi -kirkkaat vedet ja saaret
    Punkaharju -maisemat

    Vastaa
    • Henriikka 6.1.2018

      Kuulostaa hyvältä. Saimaa ja Punkaharju onkin lapsuudesta tuttuja, mutta varmasti niihin pääsisi taas tutustumaan ihan uudella tavalla, jos nyt menisi. Kiitos vinkeistä!

      Vastaa
  6. Anne 11.12.2017

    Tulkaapa Henska Naantaliinkin kun Turun seudulla pyöritte! ☺

    Vastaa
    • Henriikka 6.1.2018

      Voi kunpa ehdittäisiinkin tänä vuonna. Olisi aivan huippua :-)

      Vastaa
  7. Miffas 11.12.2017

    Mun on pitkään jo pitänyt kommentoida tästä, mutta nyt tuli viimein niin asiaan sopiva postaus, että viimein saan ehkä kommentin ihan kirjalliseen muotoon aivojen sopukoista :) Mutta siis, musta on aivan ihanaa, miten paljon oot postaillut Suomi-meiningeistä ja ylipäätään sellasista spontaaneista retkistä. Reissaan itse tällä hetkellä Australiassa ja vaikka vielä ei oo ainakaan useampaan kuukauteen tarkoitus tulla takasisin Suomeen, niin tosi monesti sun postauksia lukiessa mulle tulee sellanen hyvä fiilis, että hei, Suomeen paluukin sitten aikanaan voi olla tosi siisti juttu ja jollain tavalla jo melkeen odotan kaikkia mökkiviikonloppuja, telttaretkiä Nuuksioon ja Porkkalaan sun muille lähiseuduille ja ehkä jotain kunnon Lapin ruskaretkeä vihdoinkin ja oi, vaikka mitä muita huippuja seikkailuja. Ihanaa, että muistutat kaikista huipuista paikoista ihan lähialueillakin ja saat Suomi-arjen kuulostamaan niin houkuttelevalta kaikkine pikkureissuineen <3

    Vastaa
    • Henriikka 6.1.2018

      Eikä. Aivan paras kommentti. Kiitos sinulle miljoonasti. Mä rakastan reissata Suomen ulkopuolella mutta varmasti ainakin yhtä paljon rakastan seikkailla Suomen rajojen sisäpuolella. Ihana, jos mun jutut on välittänyt sitä tunnelmaa, mitä Suomessa voi kokea.

      Nauti Australiasta ja tuu sitten ilolla takaisin Suomeen, kun se aika koittaa!

      Vastaa
  8. Ihania muistoja ja retkiä. <3 Enkä yhtään ihmettele, että meillä on täysin näemmä samat suunnitelmat ensi vuodelle. Kotimaa 2018, ihanaa!

    Great minds think alike. Ikävä. <3

    Vastaa
  9. Niina 11.12.2017

    Harvoin kommentoin, useammin luen. Mutta haluan suositella lämpimästi Punaisen hiekan autiotupaa Ylläsjärven rannassa. (Sesonkina ruuhkainen.) Kun vaikutat innostuneen ulkoilmaelämästä:)

    Vastaa
    • Henriikka 6.1.2018

      Kuulostaa hyvältä, laitetaan listan jatkeeksi! Kiitos vinkistä.

      Vastaa
  10. Adele 11.12.2017

    Päijänteen saaret ja sitä ympäröivien kylien metsät <3

    Vastaa
    • Henriikka 6.1.2018

      Oi, saarissa on aina tunnelmaa! Kiitos paljon vinkistä.

      Vastaa
  11. Johanna 12.12.2017

    Kesällä kun lähdet Kainuuseen taas, niin pysähdy toki Kajaaniinkin! Se voi aluksi vaikuttaa jäyheältä niinkuin kainuulaiset yleensäkin, mutta kaunis jokivarsi ja kompaktin kokoinen keskusta ihastuttavat :) ja etenkin Höyrylaiva Kouta on kokemisen arvoinen! Se kuljettaa mm. salaiselle Ärjän saarelle <3

    Vastaa
    • Henriikka 6.1.2018

      Kajaanissa asuukin sukulaisia, mutta ei olla oikeastaan sen enempää siellä vietetty aikaa ja kierrelty ympäristöä. Mutta ei ollenkaan huono vaihtoehto :-)

      Vastaa
  12. Welcome to Oulu 12.12.2017

    Ouluun ja Hailuotoon ofc ?

    Vastaa
    • Henriikka 6.1.2018

      Oulussa pitäisi kyllä käydä pitkästä aikaa. Ja Hailuotoon eritoten.

      Vastaa
  13. Heidi 30.12.2017

    Huhh minä lista! Mun lista: Ylläs helmikuussa ja Örö syyskuussa ?

    Vastaa
    • Henriikka 6.1.2018

      Mun viime vuoden lista on kielmättä aikamoisen kokoinen. Suomessa on niin hurjasti nähtävää, ettei millään malta jäädä aloilleen.

      Vastaa
  14. […] haluaisin kohdevinkkejä teiltä. Viitisentoista erinomaista suositusta tiputittekin Henriikan suomimatkailupostaukseen jo joulukuussa, mutta kaipaan vielä lisää – kunnon vinkkikollaasi auttaisi varmasti myös […]

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Henriikka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.