Tänään hämmästyttänyt, kummastuttanut

Kävin tänään aamiaisella pitkästä aikaa ystävän kanssa, jota en ollut nähnyt useampaan vuoteen. Edelliskerta oli maaliskuussa 2015. Mietin, että miksi joidenkin kanssa voi jatkaa siitä mihin edelliskerralla jäi, ja joidenkin kanssa on jäätävää heti, jos ei ole nähnyt kuukauden päiviin. Tai vaikka ei olisi jäätävää, niin juttu lämpiää paljon hitaammin.

Olimme aamiaisella kasvisravintola Cargossa, jossa en ollut käynyt pariin kuukauteen. Palasin sinne myös iltapäiväkahville, kun kävelin sattumalta ohi. Mietin mistä johtuu, että jossain ravintolassa tai kahvilassa ei käy pitkään aikaan ja sitten kun taas lopulta käy, käy usein monesti putkeen.

Miksi tuntuu aina nin ihanalta, kun joku kosmetiikkapurkki loppuu, kun jonkun tuubin saa puristettua tyhjäksi? Vaikka sehän tarkoittaa vaan lisää roskaa ja sitä, että joutuu luultavasti ostamaan uuden. Miksi se tuntuu uuden alulta, vaikka hankkii kuitenkin aina sitä samaa vanhaa?

Miksi treenit aina lopettaa pariksi kuukaudeksi, vaikka tietää että on aivan tuskaa taas palata urheilun pariin? Olin eilen ekoissa treeneissä marraskuun jälkeen, enkä saa edes takkia päälle. Yläkroppani on leuanvedoista täysin tulehtunut, ja Janne olisi saanut tänään kyynärpäästä kylkeensä vahingossa halatessaan, jos vain olisin kykeneväinen nostamaan kyynärpäätäni.

En koskaan käy kellarimme pyykkituvassa, vaikka pesemme lakanapyykin aina siellä. Janne on pyykkärinä joka kerta. En tiedä miksi se tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta, vaikka eihän se sitä ole.

Ja on ihmeellistä, miten paljon jännemmältä ja ihanammalta tuntuu nukkua olohuoneen lattialla patjalla kuin omassa, tutussa sängyssä. Pesemme juuri patjanpäällistä (tai siis Janne pesee, koska en mene pyykkitupaan) ja nukumme siksi sohvalla ja vieraspatjalla olkkarissa. Oli tarkoitus nukkua vain yksi yö, mutta jäämme nyt toiseksi, koska tuntuu kutkuttavan paljon siltä kuin olisi ihmeelliselläkin retkellä.

Milloin minusta on kasvanut niin vanha, että saatan nähdä metrossa ihmisen, jonka olen tuntenut kesätöissäni kymmenen vuotta sitten, mutta jo unohtanut hänen olemassaolonsa moneksi vuodeksi?

Miksi kaikki radiobiisit tehdään näistä aiheista: finding love, losing love, making love, party?

-Henriikka

villapaita/Peak Performance (saatu)

7 kommenttia

  1. Avatar Heidi 22.1.2018

    Ihania ajatuksia. Niin tuttuja.
    Ja Wau mitä kuvia taas! + Tuo villis! ✌🏻👏🏻👏🏻💙💙

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 22.1.2018

      Kiitos kovasti! Nämä napattiinkin tänään kahvihetkeltä Cargosta.

      Vastaa
      • Avatar Heidi 22.1.2018

        Ihailen kyllä niiiin sun kuvauksellisuutta! 👌🏽 Susta tuskin koskaan saa huonoa kuvaa :)

        Vastaa
        • Henriikka Henriikka 22.1.2018

          Kauniisti sanottu, mutta rehellisyyden nimissä on kyl myönnettävä, että näin ei kyllä ole: http://aamukahvilla.fi/2017/09/kun-kamera-ei-rakasta-osa-9/

          Hoh hoh. Yhtä onnistunutta vastaan on aina vähintään kymmenen huonoa.

          Vastaa
          • Avatar Heidi 22.1.2018

            Oooopss! :D Mutta ihania/hauskoja kuvia silti! Kaunis olet vaikka silmät missä muikelossa ;) Uskon että moni muukin samaa mieltä ☺️
            Mutta totta kyllä tuo että aina tulee valittua ne parhaat päältä 🤔


  2. Avatar Ida 23.1.2018

    mistä tuon villapaidan saa omakseen!

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 1.2.2018

      Hello! Se on Peak Performancen, eli heidän nettikaupastaan tai jälleenmyyjiltä.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.