Naisen terveyskatsaus: 17 laboratoriotutkimusta kerralla selville

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo & Asennemedia

Olen aina ollut kiinnostunut terveyteeni liittyvistä numeroista: ovatko kilpirauhasarvot kohdillaan, kolesteroli kuosissa ja kehossa riittävästi vitamiineja. Lapsena odotin jokavuotista koulun terveystarkastusta, jotta sain tietää pituuteni, painoni ja erityisesti hemoglobiinini. Oli hauska vertailla lukuja edelliskertaan ja tietää, että kaikki on kunnossa.

Olen samanlainen edelleen – en ole terveyteni kanssa vainoharhainen, mutta oma terveys kiinnostaa. Haluan olla täysissä voimissa, mahdollisimman energinen ja hyvinvoiva, jotta saan elämästä ja itsestäni eniten irti.

Siksi lähdin tosi mielelläni mukaan, kun Terveystalo kutsui käymään Naisen Terveyskatsauksessa, jolla kartoitetaan kattavasti yleinen terveydentila 17 laboratoriotutkimuksella.

Miksi halusin terveyskatsaukseen?

Olen jo pitkään harkinnut meneväni laajoihin verikokeisiin. Kolesteroliarvot ovat kiinnostaneet, sillä syön paljon kananmunia, ja näiden kahden yhteydestä kirjoitetaan alituiseen. Vitamiinit kiinnostavat aina, mutta erityisesti nyt, kun olen jättänyt punaisen lihan kokonaan pois reilu vuosi sitten. Lisäksi usea tuttu on löytänyt viime vuosina melko yllättäen kilpirauhasongelmia verikokeiden paljastaessa arvojen heittelyn. Halusin tsekata tämänkin asian.

Kärsin toisinaan väsymyksestä ja esimerkiksi päänsärystä ja halusin siksikin tietää, että arvot ovat kunnossa. Mitään tavanomaisesta poikkeavaa en ollut kuitenkaan käytöksessäni huomannut, joten testi ei ollut missään tapauksessa itselleni keino löytää jollekin ongelmalle ratkaisu. Haluan vain huoltaa itseäni ja terveyttäni kunnolla ja ennakoivastikin.

Kuinka laboratoriokokeet käytännössä hoituivat?

Varasin ajan puhelimella ja pyysin toimipisteeksi itselleni sopivinta Kampin Terveystaloa. Yhtä lailla muutaman minuutin ajan olisi voinut varata netistä ja mihin tahansa Terveystalon laboratorioon.

Sain ajan heti seuraavalle päivälle ja kahdeksalta aamulla kävelin reilu 12 tunnin paaston jälkeen ilmoittautumisen kautta laboratorioon. Homma hoidettiin nopeasti pelkillä verikokeilla, jotka olivat muutamassa minuutissa ohi.

(Naurattaa, kuinka kuulen lähes joka kerta verikoetta ottaessani kohteliaisuuden: Onpa kerrassaan upeat suonet! En usko, että pinnassa olevat, sinertävät suoneni ovat kenellekään muulle ihastelun aihe kuin kokeen ottajille.)

Kokeen jälkeen kävin kassalla ”maksamassa” kokeeni Naisen Terveyskatsaus -lahjakortilla, jonka voi ostaa itselleen tai ystävälle 135 eurolla Terveystalon nettikaupasta. Vaihtoehtoisesti saman summan voi maksaa paikan päällä ilman lahjakorttia.

Mitä kokeissa mitataan?

Naisen terveyskatsastuksessa on yhteensä 17 laboratoriotutkimusta, siis verikoetta. Tutkimukset kartoittavat kattavasti naisen yleisen terveydentilan ja erityisesti naisen elimistölle ominaiset kohteet. Tulosten perusteella saa tietoa mahdollisista piilevistäkin tulehduksista, aineenvaihdunnan häiriöistä, anemiasta, kilpirauhasen toimintahäiriöistä, elimistön puolustusjärjestelmän häiriöistä, vitamiinin puutoksista, luuston tilasta ja kolesteroliarvoista.

Tutkimuksissa tsekataan siis melkoinen pakkaus: perusverenkuva (hemoglobiini, valko- ja punasolut, verihiutaleet, punasolujen tilavuusosuus sekä kolme punasoluindeksiä), elimistön rautavarastot, tulehdukset, sydän- ja verisuonitauteihin liittyvät tulehdukset, sokeriarvot (diabetesriski), maksan toiminta, munuaisten toiminta, kilpirauhasen toiminta, kolesterolit, anemia (vitamiinipuutokset), kalsiumtaso ja fosfaattitaso.

Kuinka sain tutkimusten tulokset?

Koko katsaus hoituu labrakäynnin ohella ihmeellisen internetin välityksellä. Lääkäri tulkitsee laboratoriotutkimusten tulokset chat-vastaanototolla ja suosittelee niiden perusteella mahdolliset jatkotoimenpiteet. Lääkäri-chat päivystää 24/7.

Sain omat tulokseni kolme päivää kokeiden jälkeen. Puhelimeen kilahti viesti, että tulokset ovat saapuneet Oma Terveys -palveluun. Testi-intoilija kun olen, kirjauduin palveluun samantien lukemaan tuloksiani. Kirjautuminen hoitui pankkitunnuksilla.

Mitä tutkimustulokset kertoivat?

Palvelusta löytyi pitkä liuta tutkimustuloksia riveinä ja numeroina. Tulosten rinnalla oli viitearvot kustakin. Olin silti aika uunona niiden kanssa, joten kirjauduin heti chatiin yleislääkärin kanssa. Kopioin keskustelun kokonaisuudessaan (saatte siis myös tietää millaista kieltä käytän chattaillessäni!):

Minä: Hei! Sain juuri Terveyskatsaukseni tulokset, mutten ymmärrä niistä kovin paljon. Olisiko minun mahdollista saada jotain lisätietoa/analyysia niistä?

Lääkäri: Hei, odota hetki, katson tietojasi.

Minä: Kiitos!

Lääkäri: Katsoin, että 19.1. otetuissa labroissa kaikki arvot ovat kunnossa. Verenkuvasi on hyvä. Sokeriarvot ja kolesteroliarvot hyvät. Lasko eli pitkäaikaistulehduksia kuvaava arvo on normaali.
Samoin suola- ja elektrolyyttiarvot ovat hyvät. Maksakokeet ja kilpirauhaskokeet normaalit.

Minä: Eli ei ole mitään, mikä olisi edes vähän epänormaalia tai poikkeavaa? Mietin onko jotain, mihin voin keskittyä tai tehdä paremmin? Vieläkö siellä oli muuta? Ainakin vitamiineja?

Lääkäri: B-vitamiinit ja rauta-arvot ovat normaalit. Ei ole labroissa tosiaan mitään vähänkään epänormaalia.

Minä: Noniin, eikai tässä sitten muu auta kuin jatkaa samaan malliin vain :) Kiitos paljon!

Lääkäri: Kyllä juuri näin! Mukavaa päivänjatkoa!

Millainen olo Naisen terveyskatsauksesta jäi?

Päällimmäisenä jäi olo, että hoituipa homma törkeän nopeasti. Koko paketti oli parissa päivässä valmis ja kaikki sujui jouhevasti.

Olin myös tietenkin iloinen ja helpottunut, että arvot olivat kohdallaan.

Täytyy kyllä paljastaa, että samaan aikaan olisin mielelläni löytänyt syyn päänsärkyihini ja väsymykseeni vaikka liian vähästä D-vitamiinista. Nyt on yksinkertaisesti todettava, että olen vain nukkunut liian vähän tai huonosti, tuijottanut liikaa valoruutuja, tehnyt liikaa töitä ja stressannut liikaa. Tiedänpä taas palata perusasioiden äärelle.

Hemoglobiini huitelee itselläni viitearvojen alareunassa, joten rautakuurin voisin kyllä ehkä taas napata. Näillä lukemilla ei pääse edes luovuttamaan verta. Ja B12-vitamiinit voisivat kyllä olla vähän paremmassa jamassa. Miksi suotta keikkua viitearvojen alareunalla, jos on muutenkin elämässä määrätietoinen? Hah.

Naisen terveyskatsaus -lahjakortti on aika oiva lahjaidea vaikka kolmikymppiselle. Olen selkeästi innostunut näistä eritelahjoista, sillä toinen viljelemäni idea on DNA-testi, jossa maailmalle lähetetään omaa sylkeä. Niin ne vaan omat liejut kiinnostaa – ja oma terveys eritoten!

Miltä tällainen tutkimus teistä kuulostaa? Voisitteko lähteä kokeilemaan? Miksi, miksi ette?

Tänään aion tehdä terveyteni eteen taas jotain ihan muuta: Tammelan seutu ja rantasauna kutsuu. Huomenna ulkoillaan!

-Henriikka

Kategoriat: hyvinvointi, yhteistyö Avainsanat: , 17 kommenttia

Naisen terveyskatsaus: 17 laboratoriotutkimusta kerralla selville

17 kommenttia

  • Laura sanoo:

    Ihan supermielenkiintoista! Kiitos, kun kerroit tästä! Varaan ehdottomasti ajan. En ole käynyt tosi moneen vuoteen verikokeissa, koska olen ollut niin terve. Olen monta kertaa miettinyt, että haluaisin käydä ja saada tietää, missä mennään erilaisen veriarvojen valossa. Kiitos, kiitos, kiitos, että kirjoitit tästä! :)

    • Henriikka sanoo:

      Ole hyvä. Ilolla kirjoitin. Ainakin itsellänikin on juuri se ongelma, kun ei juuri käy lääkärissä, ellei ole ihan pakko, niin perusasioista (kuten veriarvoista) ei oikeastaan ole tiennyt viime vuosina juuri mitään.

  • Sanna sanoo:

    On tietty positiivista, että ihmiset ovat kiinnostuneita omasta terveydestään, mutta aika kalliiksi veronmaksajien kukkarolle tulisi, jos kaikki pari-kolmekymppiset naiset pyytäisivät tutkimaan itsestään kaikki nuo 17 labra-arvoa… No, yksityisellä puolella on toki eri insentiivit.

  • Kide sanoo:

    Kävin Terveystalon sivuilla lukemassa, mitä kyseinen tutkimuspaketti pitää sisällään, ja täytyy todeta, että sen sisältämät testit ovat kyllä osittain puutteellisia. Lisäksi lääkärit usein tulkitsevat kaiken olevan ok, jos arvot ovat viitteissä, siitäkin huolimatta että oireita on. Jos oireita on ja arvot ovat alakanttiset niin silloin on aihetta toimenpiteisiin. Esimerkiksi kilpirauhastestien osalta paketti on pahasti vajaa: mitataan vain TSH, joka ei ole edes kilpirauhashormoni, vaan kilpirauhasta säätelevä aivolisäkehormoni – pitäisi mitata myös T4v ja T3v, jotka ovat niitä todellisia kilpirauhashormoneja. B12-vitamiinista mitataan vain varastohormoni, vaikka aktiivinen hormoniarvo kertoisi enemmän, ja tämän mitatun arvon tulisi olla vähintään 500 ollakseen hyvä – ja jos se on alle 250, niin silloin on todellakin syytä epäillä vajausta ja mittauttaa aktiivinen B12-arvo puutoksen pois sulkemiseksi. Ferritiiniarvo alle 40 taas kertoo rautavarastojen tyhjyydestä, vaikka viitteet ovat mitä ovat. Itse tankkaisin rautaa ja B12-vitamiinia, jos väsyttää ja B12-Vit on alle 500 ja ferritiini alle 70, sekä kävisin mittauttamassa kilpirauhashormonitasot.

    • Riina-Riitta Helminen sanoo:

      Hienoa, että oman terveyden seuraaminen kiinnostaa ja herättää keskustelua. Haluamme kuitenkin selventää muutamia Kide-nimimerkin Naisen Terveyskatsastuksen sisältöä koskeneita kommentteja.

      Naisen Terveyskatsastus on rakennettu tutkimuksista, jotka kartoittavat kattavasti naisen yleisen terveydentilan. Sitä ei ole tarkoitettu kattamaan useiden sairauksien jatkotutkimuksia. Terveyskatsastuksen tutkimuksista raportoidaan tulos ja viitearvot. Chat-vastaanotolla lääkäri tulkitsee laboratoriovastaukset ja suosittelee niiden perusteella mahdollisesti tarvittavat jatkotoimenpiteet. Blogin sisältämässä esimerkissä potilas ei tuonut esille oireita, jolloin lääkäri otti kantaa vain laboratoriovastauksiin, ja ne olivat viiterajoissa.

      Tyreotropiini (TSH) on kilpirauhasen kemiallisen tutkimisen peruskoe: sekä kilpirauhasen vajaa- että liikatoiminnan seulontatutkimus. Kansallisen tutkimus- ja hoitosuosituksen mukaan TSH riittää seulontatutkimukseksi, jos taudin epäilys on vähäinen. Jos kliininen epäily kilpirauhasen toimintahäiriöstä on vahva, kannattaa samalla määrittää T4V. T3V-määritystä käytetään kilpirauhasen liikatoiminnan, ei vajaatoiminnan, diagnostiikassa.

      B12-vitamiinista voi jatkotutkimuksena mittauttaa aktiivisen muodon (S -B12-TC2). Tutkimus on saatavissa myös ilman lähetettä.

      Ferritiinin viiteväli yli 16-vuotiailla naisilla on 10–150 µg/l. Ferritiini on ns. akuutin vaiheen proteiini, jonka pitoisuus voi rautavarastojen tilasta riippumatta kasvaa tulehdusten, maksasairauksien ja kasvainten yhteydessä. Tämä vaikeuttaa raudanpuutteen diagnosointia potilailla, joilla on krooninen sairaus: ferritiinin määrä voi olla viitearvojen rajoissa tai kasvanut jopa raudanpuutteen yhteydessä. Potilas ei kuitenkaan chatissä tuonut esille, että hänellä olisi tällaisia sairauksia, jolloin lääkäri antoi vastauksen normaalin viitevälin perusteella.

      Ystävällisin terveisin,
      Riina-Riitta Helminen
      Palvelujohtaja, sairaalapalvelut ja laboratorio
      Terveystalo

      • Kide sanoo:

        Kiitos selvennyksistä. Totta tuo, että jos potilas ei tuo lääkärille esiin oireita niin silloin arvojen viitteissä olo riittänee. Kilpirauhasongelmien tutkimussuosituksesta on todettava, että pelkän TSH:n mittaaminen johtaa helposti harhaan, TSH voi olla vielä hädin tuskin viitteissä vaikka olisi jo alkava vajaatoiminta, tai sitten voi olla aivolisäkeperäinen vajaatoiminta, jossa TSH pysyy aina hyvällä tasolla. Käytännössä homma menee suosituksen takia ihan liian usein niin, että lääkäri toteaa TSH:n olevan normaali eikä mittauta T4v-arvoa, jolloin mahdolliset oireet pistetään masennuksen tmv. piikkiin ja vajaatoiminta jää hoitamatta. Lisäksi jos kilpirauhashormonien muunnossa on ongelmaa, niin TSH ja T4v voivat olla hyvällä tasolla mutta T3v matala, tällainen vajaatoiminta ei jää perustesteillä kiinni. T3v:n käytön ei todellakaan tulisi rajoittua pelkän liikatoiminnan tutkimiseen. Itselläni on kilpirauhasen vajaatoiminta ja muunto-ongelma ja yliopistosairaalan kontrolleissa T3v mitataan fiksun sisätautilääkärin toimesta joka kerran. Tämä ei nyt liity Henriikan tilanteeseen vaan kommenttiisi kansallisista tutkimus- ja hoitosuosituksista sekä siihen, että teillä seulotaan vain TSH. Toivottavasti teidän lääkärinne käytännössäkin suosittelevat vähintäänkin T4v:n mittaamista jos testattavalla on mitään vajaatoimintaan viittaavia oireita.

  • Lukija sanoo:

    Mielestäni tällaiset laajat laboratoriopaketit ovat eräällä lailla vain yksityisen puolen rahastusta. Kuten joku kommentoi jo edellä, julkisen puolen budjetissa tuntuisi, jos kaikki nuoret naiset haluaisivat tutkia itsestään kaikki 17 edellämainittua laboratoriokoetta. Omasta terveydestään huolehtiminen on toki hyvä asia ja kannustettavaa. Mutta mitä lisäarvoa meille tuo oireettoman ihmisen laajat verikokeet? Tylsää puhua rahasta, mutta julkisen terveydenhuollon rahakukkaro ei ole mikään loppumaton sammio. Jos jossain asiassa hassataan rahaa, se on pois toisaalta. En näe myöskään argumenttina sitä, että ”no kun joka tapauksessa rahaa menee haaskiin niin miksi ei julkinen voisi testata näitäkin kaikkia terveiltä”.

    Näen tällaisen aiheuttavan myös turhaa medikalisaatiota ja huolta. Pelkät laboratoriokokeet eivät tuo lisäksi täyttä tietoa ihmisen sen hetkisestä terveydentilasta. Pelkkiä laboratoriokokeita tuijottamalla sivuutetaan täysin myös esimerkiksi masennustila tai ahdistuneisuus, jotka voivat olla väsymyksen ja stressin taustalla. On helpompaa ajatella, että oireilun takana voisi olla jokin laboratorioarvo, ja tilanne parantuisi vain purkista nappeja syömällä, kuin että alkaisi käydä läpi elämänarvojaan, toimintamallejaan yms. Tämä synnyttää juuri näitä kommenteissakin mainittuja ajatuksia ”no kun labrat on viitteissä mutta oireita on – hemoglobiinini on melkein alarajoilla – tankkaan rautaa, vaikka minulla ei ole anemiaa” ja ”kilpirauhashormonini on jossain keski- ja alarajan välillä – noh pakko tämän olla jotain vajaatoimintaa – vaadin lääkäriltä Thyroxin-lääkettä”.

    Elikkä tämä voi synnyttää tilanteita, joissa ihmiset alkavat rehellisesti sanottuna puoskaroida itseään, kun jäävät vain tuijottamaan laboratoriokokeita ja tekevät omia päätelmiään, esim. yllä kommentissa mainituilla B12- ja rautalisien tankkaamisella em. ei ole tieteellistä perustaa. Myöskään T3V-arvoa ei kannata rutiinisti tarkistaa.

    • Kide sanoo:

      Ahaa. Viittaat ilmeisesti mun kommenttiini. Mulle laitettiin rautainfuusio ferritiiniarvolla 49 (hemoglobiini on loistava mutta varastoraudat lähes tyhjät) ja pistän B12-vitamiinia, vaikka B12-arvo on saatu viitteisiin tableteilla, koska invalidisoivia oireita on. Ja kilpirauhasen vajaatoimintani näkyy lähinnä T3v-arvossa, koska mulla on kilpirauhashormonin muunto-ongelma. Ja mua hoidetaan ihan yliopistosairaalassa julkisella. Puoskarointiako?

      • Lukija sanoo:

        Eli jos oikein käsitän, pistät itse vielä B12-vitamiinia, vaikka arvosi ovat kunnossa ja jotain oireita on, kertovatko nämä oireet kuitenkin sitten muusta kuin B12-puutteesta? Ja paino sanalla ”rutiinisti” T3V-mittauksissa, on eri asia tutkia sitä kilpirauhassairauksissa kuin oireettomalta ihmiseltä.

        • Kide sanoo:

          Uskoisin että mua vuosia hoitanut erikoislääkäri tietää mitä tekee ja lääkkeestä on sitä paitsi huomattava apu, en ryhdy omaa keissiäni ja lääkkeen vaikutusmekanismeja täällä Henriikan palstalla kuitenkaan sen tarkemmin ruotimaan. ☺Reagoin edellä vain tuohon sun mun kommenttiini suuntautuneeseen kommenttiisi.

  • Luppis sanoo:

    Miten naisten ja miesten veriarvot eroavat toisistaan? Onko erot kovinkin merkittäviä? Entäs miten muunsukupuolisten veriarvot asettuu tähän binäärisyyteen? Tai transsukupuolisten veriarvot? Onko näistä tehty ylipäätään tutkimusta?
    Kiinnostaa nämä, kun en yhtään tiedä!

    • Henriikka sanoo:

      Hmm kiinnostavaa, en tosiaan tiedä. Voinpa yrittää kysyä Terveystalon asiantuntijalta tästä, vaan itselläni ei ole kyllä vastausta takataskussa.

      • Luppis sanoo:

        Hei kiitos! Toivoinkin, että josko tuolta Terveystalon suunnalta voitaisiin vastata, kun sieltä on kerta kommentoitu tänne. Terveystalo on kuitenkin melko iso toimija terveydenhuollon puolelle, että kiinnostaisi todella kuulla miten siellä yleisesti huomioidaan sukupuolen moninaisuus.

        • Riina-Riitta Helminen sanoo:

          Hei,

          Viitearvot perustuvat terveiden henkilöiden tuloksiin. Viitearvot asetetaan yleensä niin, että 95 % terveistä sijoittuu niiden väliin. Viitearvot vaihtelevat joissain tutkimuksissa esim. iän tai sukupuolen mukaan. Viitearvovertailussa käytettävä ikä ja sukupuoli johdetaan henkilötunnuksesta.

          Vastaus kysymykseen, miten miesten ja naisten viitearvot eroavat, riippuu tutkimuksesta. Naisen terveyskatsastuksessa iän tai sukupuolen tai molempien perusteella eroavia viitearvoja on seuraavissa tutkimuksissa: perusverenkuva, ferritiini, lasko, alaniiniaminotransferaasi (maksan toiminta), kreatiniini (munuaisten toiminta), TSH, kalsium ja fosfaatti.

          Ystävällisin terveisin,
          Riina-Riitta Helminen
          Palvelujohtaja, sairaalapalvelut ja laboratorio
          Terveystalo

  • Famunen sanoo:

    Paljon tutkimus maksoi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.