Ninja-kuntoon 2020

Voisi kuvitella, että eräopas-opiskeluvuoteni päätteeksi olisin teräksisessä kunnossa henkisesti ja fyysisesti. Niin myös olin itse ajatellut olevani. Meillä oli luokkakavereiden kanssa jo elokuussa kehitelty suunnitelma (tai no, pikemminkin läppä), että vuoden jälkeen olisimme niin lihaksikkaita ja hyvinvoivia, että sanatkin kimpoilisivat meistä.

No, osalle varmasti kävikin näin. Minulle ei. Itselläni tämä vuosi on romauttanut sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin niin maanrakoon, että tekemistä on riittänyt. Ja riittää. En ole stressannut liikaa asiasta, sillä se on ollut väistämätöntä – stressi on esimerkiksi tuonut minulle ihottuman, jollaisesta en ole koskaan ennen kärsinyt. Ennen kaikkea olen priorisoinut unen. Kehoni ja mieleni on vaatinut niin paljon unta, että olen nukkunut helposti 12 tunnin unia seitsemänä päivänä viikossa.

Nyt, kun koulun loputtua vapaa-aika on lisääntynyt arjessa, ja voimat ovat alkaneet muutenkin hiljalleen palata, olen alkanut taas ajatella asiaa. Tiedänhän minä, että terveellisempi ruokavalio ja säännöllinen liikunta auttaisivat sekä kehoa että mieltä.

Tekisi tietysti mieli julistaa, että ”nyt lähtee, täysillä, seitsemän kertaa viikossa joojoojoo tai yhdeksän!!!” Tiedän kuitenkin lukuisista omista kokemuksista, ettei se auta kuin hetken. Sen sijaan yritän nyt hiljalleen saada kerättyä itselleni sisäistä motivaatiota – miettiä, mikä minua ihan oikeasti kannustaisi ja tsemppaisi paremman henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kehittämisessä tässä hetkessä.

Tiedän, etteivät ulkonäkö-mittarit ole minua varten. Ne jaksavat motivoida noin hmmm puolen päivän verran. En myöskään usko, että mitään aivan hurjaa projektia (triahtlon, Suomen halki pyöräily…) kannattaa aloittaa nykyisillä, keskinkertaisilla voimavaroillani.

Sen sijaan olen miettinyt, että olisi ihana olla ketterä ja jaksava taas. Olla energisempi ja kyvykkäämpi; sellainen pikkuapina, joka kiipeäisi taas helposti puuhun, nousisi tikkaat vikkelästi ja hyppäisi kiveltä alas ukemilla. Haluaisin olla kuin ninja. Niinpä päätin tänään, että yritän päästä ”Ninja-kuntoon 2020” -mindsettiin. Vuosi on sopivan pitkä aika, jolloin voin oikeasti miettiä elämäntapaparannuksia nopeiden tulosten sijaan. Vuoden päästä voin myös luullakseni jo paljon nykyistä paremmin muutenkin, mitä Ninja-projekti toivon mukaan on osaltaan myös tukemassa.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Ehkä vartin kävelyä joskus, ehkä vähän parempia ruokavaliovalintoja silloin tällöin. Aluksi tuskin suuriakaan, vaan enemmänkin ajattelun muutosta. Haluaisin rakastaa kehoani ja pitää siitä huolta. Siksi tuntuu tärkeältä, etten vähän hankalassakaan elämänvaiheessa (tai nimenomaan ainakaan siinä) heitä omaa hyvinvointiani syrjään ja anna koko mopon karata alta. Olen hyvin vahvasti psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus ja tiedän, että nyt jos koskaan kannattaa panostaa hyvinvointiin. Ei vatsalihaksiin, ei leukamaksimeihin tai salaattidiettiin, vaan hyvään oloon ja siihen, että tämän hullun elämänvaiheen jälkeen voisin jatkaa ninja-apinana henkisesti kasvaneena, fyysisesti toimintakykyisenä.

-Henriikka

5 kommenttia

  1. Avatar Matleena 16.7.2019

    Heippa, et varmaan mua muista lainkaan mutta ensinnäkin isot rutistushalit sinne sulle (kai se jälkijuna on sekin kelpo juna), oot jo nyt niin hirmuisen vahva ihan jokaisella akselilla että varmasti pääset huimaan ninjakuntoon vuodessa. Tiedän omasta ja lähimmäisten naisten kokemuksesta että nainen on varsinkin sellainen olento että vaikeasti niitä musertaa lopulta oikeen yhtään mikään, vaikka kuinka maailma ja elämä ja oma itsensä yrittäisi. Elämä aina kantaa – kantoi menneisyydessä ja kantaa tulevassa koska kantaahan se nytkin. Oot mielessä, sinä ninjammi! Paljon terveisiä Frankfurtin läheltä – Brexit ajoi Skotlannista pois mutta on siinä jotain luonnetta kasvattavaa asua kerrankin paikassa jossa ei puhu kieltä lainkaan :)

    Vastaa
  2. Avatar Saara 16.7.2019

    olet IHANA <3 puit just myös mun ajatukset tässä postauksessa sanoiksi.

    kiitos!

    Vastaa
  3. Avatar tiinaelina 16.7.2019

    Hyvältä kuulostaa,
    pienin askelin levosta käsin ♡

    Vastaa
  4. Avatar Anni 17.7.2019

    Tsemppiä! 💕 Ja hei, mulla oli kammottavan stressaava kevät (ero, koulu, loukkaantumisia jne.) ja aloin kärsimään ekseemasta: pahimmillaan en pystynyt nukkumaan lainkaan kutinan ja kivun takia, itsetunto kärsi, lääkärissä joutui ravaamaan joka viikko ja ihottuman takia en voinut tehdä kivoja juttuja kuten surffausta tai saunomista. Pointti tässä on, että ihottuma on perseestä! Ja siitä stressaaminen tuntuu vain pahentavan sitä… mutta halusin vain jakaa, että olen ollut samantapaisessa kakkaveneessä ja kivojen juttujen tekeminen on ollut paras lääke! Ensin pidin ahkerasti ruokapäiväkirjaa, mutta ihottuma tuntuu korreloivan eniten stressin ja mielialan kanssa, joten parasta on tehdä rentouttavia juttuja jorka tekecät onnelliseksi 💕 ja auttaa toki muussakin kuin ihottumassa, jännä miten paljon iho kertoo sisäisestä hyvinvoinnista. Sori tästä romaanista, samaistuin vain niin stressi-ihottumaam haha!

    Vastaa
  5. […] Kirjoitin toissapäivänä siitä, kuinka olen asettanut itselleni tavoitteen: Ninja-kuntoon 2020. […]

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.