Sinnitelkää

Meillä oli tammikuussa tähtitieteen luento koulussa. Kaksi vanhaa herrasmiestä kertoi meille tähdistä, planeetoista ja taivaankappaleiden liikkeistä. He olivat asialleen niin omistautuneita, etten malttanut olla kyselemättä ihan kamalasti, kun tunnin lopuksi sai antaa palaa.

”Mikä on hienointa, mitä olette tähtitieteen saralla kokeneet?”
”Tiesittekö aina, että teistä tulee tähtitieteilijöitä? Rakastitteko avaruutta jo lapsena?”

Voi olla, että enemmän ihmisistä ja heidän tunteistaan sekä mielenliikkeistään kiinnostuneena kyselin enemmän lopulta heistä ihmisinä kuin tähdistä sinänsä, mutta eikai sillä ole niin väliä, kun kysymysmahdollisuus kerran annettiin rajaamatta.

Erityisen hyvin muistan kuitenkin yhden vastauksen. Kysyin, mikä on sellaista, jota he odottavat lähitulevaisuudessa tai esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana näkevänsä. He miettivät kuumeisesti, puhuivat ääneen ja luettelivat vaihtoehtoja. Olivat kummatkin sitä mieltä, että kaikki taivaalla tapahtuva on kiinnostavaa, tavalla tai toisella. Erään lauseen kirjoitin kuitenkin ylös ja siihen olen myös lukuisat kerrat palannut:

”Jos ikää riittää, niin yrittäkää sinnitellä, niin tulee seuraava Venuksen ylikulku.”

Täysin random lause irrotettuna kontekstistaan, mutta on toiminut itselleni voimalauseena. Ehkä eniten siksi, että kysymykseeni vastannut mies oli niin tosissaan: ”Sinnitelkää.” Hän oli todella intohimoinen, paloi tähtitieteelle ja kertoi siitä silmät loistaen, halusi meidän kaikkien oppivan tähdistä ja pääsevän kaukoputkien äärelle, kun jotain mielenkiintoista tapahtuu. Tai vaikkei tapahtuisikaan. Ei ollut mitään merkitystä, ettemme välttämättä olleet kaikki aivan yhtä intohimoisia saman asian ääressä kuin hän, sillä hän itse uskoi juttuun ja piti Venuksen ylikulkua aivan mielettömänä mahdollisuutena elämässä. Ja oikeastaan näiden miesten takia uskon, että se onkin.

Sinnitelkää. Nähkää vaivaa. Uskokaa, että odottaminen, vaivannäkö ja sinnittely on kaiken arvoista. Uskokaa omaan innostukseenne, jakakaa siitä muillekin.

Venuksen ylikulusta tullut minulle mielessäni vertaus monelle muulle asialle, jonka eteen haluan nähdä vaivaa, joka on odottamisen arvoista.

Aion todellakin sinnitellä, kunnes tulee seuraava Venuksen ylikulku.

-Henriikka

Kuvat: Toni Eskelinen – kesällä yöuinnilta, kun hyttyset meinasivat imeä meidät kuiviin. Järveen pääseminen oli odottamisen arvoista. Onneksi sinnittelimme.

6 kommenttia

  1. Avatar Talvikki 9.10.2019

    Tämä on yksi esimerkki siitä, miksi pidän sinua yhtenä Suomen parhaimpana kirjoittajana.

    Vastaa
  2. Avatar Hulda 9.10.2019

    Tällaiset tekstit muistuttavat, miksi blogit ovat vielä mahtava alusta ja teksti ilmaisumuotona ylivertaisen kaunis ja lohdullinen elämän arkisten asioiden kiteyttäjänä!

    Vastaa
  3. Avatar Erika 10.10.2019

    Ihana postaus!

    Vastaa
  4. Avatar Valma 11.10.2019

    Tosi ihana teksti, laittoi hymyilemään! Kiitos että jaoit tämän oivalluksen.

    Vastaa
  5. Avatar irairaira 11.10.2019

    Tähtimies loi ihan vahingossa täydellisen metaforan kaikelle elmässä! Niin mielettömän hienosti sanottu, ja hienosti myös kirjoitettu.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.