Kategoria: asusteet

Nyt niitä uusia kettureppuja saa: Fjällräven Re-Kånken

Yhteistyössä Partioaitta On elokuun ensimmäinen, ja uudet Re-Kånken-reput ovat saapuneet Partioaittoihin. Itse viiletän täällä seikkailuillani, matkalla kohti pohjoisinta Suomea, mutta Janne kävi hakemassa tulevan luottoreppuni Yrjönkadun liikkeestä. Kun riittävän nätisti pyysin, hän lähetti kärsimättömälle kuvatkin lankoja pitkin. Vain yksi uskaltautui arvaamaan reppuni väriä ja hyvin arvasinkin: ensin ihastuin kovasti juuri…

Teaser-lomalta takaisin toimistolle

Yhteistyössä Daniel Wellington Ensimmäinen lomaviikko on viimeisiä hetkiä vaille kulutettu. Viimeiseen viikkoon mahtuu niin monta ikuisesti muistettavaa hetkeä, ettei sormet riitä laskemiseen. On fyysisesti vähän väsynyt, mutta henkisesti levännyt olo. Niin kuin ehkä rivien välistä (ja päältä, alta ja keskeltä) olette saattaneet hahmottaa, ensimmäinen aikuisiän reissuni Norjaan täytti kaikki odotukset…

Iglun lämmössä

Olen hiippaillut uudessa kodissa nyt paria päivää yli viikon. Olen tehnyt huomion, että tavaraa on edelleen paljon, vaikka ollaan myyty ja lahjoitettu pois kolmasosa. Olen myös huomannut, että onneksi Punavuori- ja Kamppi kierrättää -Facebook-ryhmät ovat yhtä aktiivisia kuin Arabianrannan vastaava. On myös ilo, että Punavuoreen perustettiin juuri ryhmä lainaamiselle ja…

Koru kärsimättömyydestä

Kuvissa näette korun, joka kuvastaa kärsimättömyyttä. Joka kuvastaa minua. Joka on ärsyttävän todellinen muistutus piirteestäni, jonka mieluusti vaihtaisin lempeään kärsivällisyyteen. Minäpä kerron koko lyhyen tarinan korun takaa. Olin viime torstaina Suomen Blogimedian pikkujouluissa Cafe Köketissä. Meno oli iloinen ja juhlajoukkio hersyvän hyväntuulinen. Oli glögien tuunailua, ennustusta, hyvää ruokaa ja riittävästi…

Taiteiden yö torstaina: Muotiratikassa nähdään!

Torstaina Helsingissä vietetään Taiteiden yötä. Joitain vuosia koin ahdistusta koko päivästä, koska keskityin erityisen vahvasti tapahtumapäivän varjoisampaan puoleen: alaikäisistä ryypiskelijöistä täyttyviin puistokoihin ja huolestuneisiin äiteihin. Pari vuotta sitten tajusin kuitenkin vihdoin tarttua itse aiheeseen, taiteeseen, ja siitä lähtien yöstä on todella tullut taiteelle omistettu. Taiteiden yö järjestetään osana Helsingin Juhlaviikkoja. Ympäri…

Pitkäaikainen koruystävä

yhteistyössä Nouseva Myrsky Minulla on vain muutamia uskollisia koruystäviä. Ystäviä, jotka eivät petä hädän tullen ja joihin voi aina luottaa. Ystäviä jotka eivät muutu liikaa maailman myllertäessä, vuosien kuluessa, mutta jotka kuitenkin uudistuvat yhtä tahtia kanssani. Yksi sellainen on Nouseva Myrsky. Ostin ensimmäiset korut Nousevalta Myrskyltä kesällä 2012, merkin alkutaipaleella….

Kun miestä ei tarvitse pukea

En voi väittää, että mieheni tyyli olisi minulle yhdentekevä seikka. En halua kuitenkaan olla yksi niistä naisista, jotka vaatettavat siippansa päästä varpaisiin. Minusta ei kertakaikkiaan ole valitsemaan Jannelle vaatteita aamuisin, saati edellisiltana. Pahinta on nähdä pariskuntia kulkemassa selkeästi huomaten, että mies ei viihdy vaatteissaan, jotka kauniimpi puolisko on hänelle valinnut….

30 ikävuoden rajapyykki

Eräänä kauniina päivänä luin netistä jonkun täysin tyhjänpäiväisen artikkelin siitä, mitä pitäisi tehdä ennen kuin täyttää 30 vuotta. Luin sitä naureskellen ja ajattelin, että kaikkea huuhaata klikkaankin auki. Yliarvioin kuitenkin oman älykkyyteni ja huomasin myöhemmin aivopesun tapahtuneen. Muistin nimittäin irrallisen ohjenuoran listalta: ”Hanki laukku, salkku ja sateenvarjo, joita et häpeä…

Minimalistisista koruista

On jotenkin ärsyttävää huomata mielensä muuttuvan, takkinsa kääntyvän. Olen ikäni ollut suurien korujen ystävä ja pyöritellyt silmiä ohuille korurimpuloille. Olen kiertänyt kaukaa kaikki hopeaketjut, pienet sievät korvikset ja ohuet kultaiset rannerenkaat. Olisi helpompaa, jos mieli pysyisi tasaisena ikävuodesta toiseen. Silloin ei tarvitsisi ostaa uutta, eikä miettiä, pidänkö tästä vielä parin…

Hyi kondomipipot!

Yh, inhoan tiukkoja pipoja. Ja koska pääni on suuri (ihan oikeasti, L-kokoa), suurin osa pipoista on minulle niitä inhokkeja. Metsästän löysiä pipoja, joiden alla hiukset pysyvät kauniina, ilman kummallisia kulmia ja jotka keikkuvat rennosti mukana. Ja niitä on kyllä harvassa. Kaikki pipot tuntuvat olevan kummallisia trikoosukkia tai muita epämääräisiä sukkuloita,…

5 tapaa käyttää huivia hiuksissa.

Huivit ovat suosionsa ansainneet. Kaulassa parhaita, mutta päässäkin melko nokkelia. Kokeilin maanantain ratoksi huivia hiuksissa viidellä eri tavalla. Silkkinen huivi on materiaalinsa vuoksi hiuksiin ideaali, sillä se pysyy paikoillaan, mutta ei ole kuitenkaan karkea tai liian jämäkkä. Kuvien huivi on Becksöndergaardilta (saatu blogin kautta). Näiden viiden vinkin lisäksi huivihan taipuu vaikka…

Uusi laukku: Lumi Accessories – Hanna U

Viime viikonloppuna vietettiin I love me -messuja, joista nyt puskeekin kuvia joka tuutista ja mediasta. Messut olivat onnistuneet, mutta yksi yritys iski kyllä kattauksesta yli muiden. Muotipuolen Lumi Accessories sykähdyttää vuosi vuodelta uudestaan laadullaan, ajankohtaisuudellaan, mutta kuitenkin iättömällä suunnittelullaan. Lumi Accessories perustettiin New Yorkissa vuonna 2000. Suunnittelijaduo Sanna Kantola ja…

Kesän lempparikorut: näyttävää ja persoonallista.

Aion jatkaa maksimekko+näyttävä asuste -linjalla ja esitellä teille kesän lempparikorujani. Olen hylännyt kaikki pienet tilpehöörit ja jättänyt liiat pikkuruiset yksityiskohdat tyylistäni. Turvaudun suuriin ja näyttäviin koruihin, jotka eivät kaipaa rinnalleen juuri mitään. Pitkä mekko ja persoonallinen koru/asuste toimii päivästä päivään, arjesta juhlaan. Kesän neljä lempparikorua tulee kahdelta sinnikkäältä, kotimaiselta merkiltä:…

Yo-mirri kaulassa toivotan hyvää vappua!

Dear friends. Erittäin hyvää vapunloppua. Eikä huolta, pian häämöttää taas viikonloppu. Oma vappuni oli onnistunut, joskin kaukana rajusta juhlinnasta ja piknikhumusta. Junailimme Kouvolan mökille ja jätimme kaiken turhan hälinän Helsinkiin. Lämmittämätön mökki, johon ei tule vettä. Sielu ja mieli lepäsi ja takka lämmitti. Rakkaat ystävät ja lapsuudesta tuttu paikka. Tänään…

Ei mitään kaarnankäppyräkoruja.

Joulupaketista paljastuivat maailman söpöimmät korvikset: Poola Katarynan pupukorut ovat olleet hymyni aihe jo useita kertoja niin arjessa kuin täällä blogin puolella. Tragus-lävistyksenikin sopivat juuri mainiosti pupujen korvien väliin. Olen kuitenkin huomannut, että tämä pieni suomalainen design-paketti on ajanut minut pinnalliseen tienristeykseen. Hamuan nyt myös roikkuvia, puisia lintukorvakoruja. Puun sävy on…

Arvonta: Haluutko uuden nimen?

Kuka muistaa sen lapsuuden hämmentävän aivottoman jutun, että toiselta kysyttiin: ”Haluutko uuden nimen?” Ja sitten kun toinen vastasi esimerkiksi ”en”, niin sitten vastattiin: ”Okei, sun uusi nimi on ’en’.” Jokainen sitten opetteli vastaamaan sen oikean oman nimensä kysymyksen perään, jottei olisi joukon typerys. Tämä juttu menee tietenkin samaan kastiin niiden…

Kellä kulta, sillä onni.

Kultaisten ja hopeisten korujen käytöstä kuulee vaikka minkälaisia analyyseja. Kaverit keskustelevat intensiivisesti, kun toinen tykkää hopeasta, kun taas toinen vannoo kullan nimeen. Kihla- ja vihkisormusten yhteyksissä päästään aina syvimpiin analyyseihin. Selailin huvikseni useita nettipalstoja asian tiimoilta ja kommenttien joukosta löytyi esimerkiksi seuraavanlaisia: ”Kesällä on kiva pitää hopea/valkokultakoruja kun iho on…

Korumallina

Muutama viikko sitten sain yllättävää ja mukavaa postia Nouseva Myrsky -korumerkin äidiltä, Liisalta. Hän kyseli, josko olisin kiinnostunut tulemaan malliksi hänen koruilleen: pian virallisena yrityksenä aloittava merkki tarvitsisi muutamat virallisemmatkin kuvat käyttöönsä, ja sovin hänen sanojensa mukaan pohjoismaalaisine piirteineni näihin kuviin. Aprikoin hetken, ”minähän olen lyhyenläntä, enkä mikään laiheliini mallikaan”….

Koruja Suomesta ja Islannista

Hanasaari oli minulle tuntematon paikka, kunnes viime viikolla lähdin käymään erään korunäyttelyn avajaisissa. Hanasaaressa, Helsingin ja Espoon rajalla, sijaitsee suomalais-ruotsalainen kulttuurikeskus. Idyllisellä merenrantapaikalla sijaitseva keskus tuntuu sijaitsevan kaukana kaupungin hälystä, vaikka todellisuudessa tie kulkee aivan saaren vierestä. Hanasaaren galleriatilat sijaitsevat keskuksen toisessa kerroksessa. Mielenkiintoni heräsi, kun kuulin islantilais-suomalaisesta nykykorunäyttelystä. Islanti…

Loppuviikon vinkki: Lumoan -Pop up Shop

Nyt olisi pikainen pikkuputiikin vinkki loppuviikolle. LUMOAN on majoittunut Helsingin keskustan Lasipalatsin rakennukseen täksi viikoksi. Lasipalatsissahan on kaksi Pop up -tilaa, joiden sisältö vaihtuu tiuhaan tahtiin. 5.-11.marraskuuta liiketila on täynnä kauniita sävyjä, kuparia ja hopeaa sekä runomaisia, pitsikauluksisia tunikoita. Sekä ystävällistä asiakaspalvelua. Vaikka usein huudankin vahvasti räikeiden värien, retroprinttien ja…

Bam-tsiga-bau-wau

Kiitos Lontoon Bricklanen sunnuntaisen vintagemarketin, minulla on vihdoin överi kultainen kaulaketju. Tämän kaulapannan avulla minut voi helposti kytkeä talutushihnaan ja harakatkin pysyvät sopivan lähellä. On tätä etsittykin, mutta ongelmana on aina ollut se, ettei materiaalia ole uskallettu käyttää koruihin riittävästi. En kelpuuttanut mitään siroa versiota, mutta tässä nykyisessä on tavaraa…

.. about my Dear Ears

Tässä vihdoin viimein tulisi nyt sitten asiaa korvista (kuulen jo yleisön yököttelevän, hyihyi korvia). Mutta onneksi keskiössä ei oikesti ole korvat, vaan lävistykset. Naamalävistyksiähän minulla ei ole, mutta korviin on ripustettu muutamia ylimääräisiäkin helyjä. Miksi? Siksi että pidän korvalävistyksistä. Selkeistä rustoon lävistetyistä koruista, jotka ovat esteettisesti järjestetty, eikä korvia ole…

Uusi ihan hassu ihastus

Uusi ihan hassu ihastukseni on riikinkukko-rintaneula. Pienenä käytettiin pikkuisia pinssejä ulkotakeissa, ja rintaneuloja on kyllä näkynyt kautta oman aikani korukauppojen hyllyillä, mutta ennen en niihin ole tarttunut. Nyt silmäni kuitenkin tarrasivat Sörnäisten Fidan lasitiskin takana pötköttelevään lintukoruun. Suhteellisen suurikokoinen rintaneulaksi, mutta sopii pitkänmallinsa vuoksi hyvin muun muassa pidempien bleiserien ja…

Asusteet on se juttu

Olen viettänyt kuluneen päiväni Tulli- ja Pakkahuoneella auttamassa erään installaation rakentamisessa, khihih. Jännittäviä puuhia ja kauniitakin, kun kyseessä on sellainen rakennus. Taas kerran sellainen, jonka edessä olen valmis luopumaan kaikista tavaroistani, ostamaan vanhan kunnon hetekan ja muuttaman nurkkiin asumaan. Tekemään vapaaehtoistöitä aamusta iltaan, pyyhkimään pölyjä ja tarjoilemaan kahvilan puolella tuplaespressoja…

10 sekuntia täydellistä pipoa

Rakastan pipoja. Rakastan myös tanssileffoja. Vain yhden voin kuitenkin katsoa useitakin kertoja jopa erään naurettavan syyn varjolla: kyseisessä tanssileffassa nähdään maailman täydellisin pipo. Kyllä, tämä pipo esiintyy elokuvassa noin 10 sekuntin ajan leffan loppupuolella. Kyseessä on siis Step Up 3, ja hävettää myöntää, että olen katsonut sen muutaman kerran pipo…

Koruverkko

Kaikista koruista useimmin käyttämäni ovat ylivoimaisesti korvakorut: kultaiset, hopeat, kuparit, napit, roikkuvat, helmiäiset, klipsit, rusetit, luiset, puiset, muoviset, graafiset, pehmeät, överit, sulavat, juhlalliset, kauniit, koreat, leikkisät… Omistan lukuisia korvispareja. Tiedän myös, mistä olen innostukseni perinyt, sillä en ole kauas pudonnut omena. Äitini on säilyttänyt lapsuudestani saakka kymmeniä pareja purkeissa ja…

Tahdon uudet silmät

Huomasiko kukaan mitään ihmeellistä edellisissä kuvissa? Veikkaan, että joku huomasi silmieni suhteellisen rankan muutoksen. Nehän ovat vaihtaneet väriä! Värilliset piilolinssit ovat jotenkin kutkutelleet siitä lähtien, kun äitini käytti niitä 2000-luvun alussa. Silloinhan niitä näkyi muutenkin huomattavasti enemmän katukuvassa: ruskeita, vihreitä, sähkönsinisiä, täysin valkoisia ja mustia… Äitini kuitenkin tarvitsi vahvuuksia, kun…

Hopeakaulukset

Vihdoin ne ovat minun -hopeakaulukset. Olen väijynyt joulun jälkeen hyllyillä, jossa helmikaulukset ovat hohtaneet. Kokeilin ja kokeilin, mutta jostain syystä ne aina myös jäivät hyllyyn. Liian tyttömäiset, liian halvannäköiset, liian suuria helmiä, liian massiivinen kokonaisuus… En vain ollut ymmärtänyt, etten ollutkaan helmien tarpeessa, vaan sydämessäni oli hopeakaulusten mentävä kolo. Gina…

Rillit järjestyksessä

Huomasin eilen, että ollaan tultu siihen pisteeseen, että aurinkolasit ovat nenällä jokaikinen päivä. Ongelmana oli säilytys. Tätä ennen kaikki silmä- ja aurinkolasini olivat erään korin pohjalla kasassa. Se oli erittäin epäkäytännöllinen, epäsiisti ja laseja naarmuttava säilytystapa. Päätin kehitellä muuta. Jostain mielen sopukoista tuli mieleen jossakin näkemäni systeemi, jossa lasit roikkuvat…

Suojele silmiäsi

Aurinkolasikausi avattu, hurrraa! Tämän asian suhteen olen ollut aina vähän laiska. Aurinkolaseja ei nähdä kevään ensisäteiden aikaan, vaan sitten joskus myöhemmin, kun muistan niiden olemassaolon. Mahdollisesti vasta kesäkuussa. Aurinkolasi-kokoelmani on nyt pölyyntynyt talven ylitse, ja eilen niitä sitten päähäni sommittelin. Kaikkipa nuo ovat vieläkin aivan kelpokamaa.  Taaimpana näkyvät pyörylät ovat…

Hillitysti hallitusti kukkia

Intiaanipäähine-villitykseni rinnalle on tullut toinen: kukkaseppeleet. Ensi kesään on kuuluva niin monta päivää kukkia ja ruohoa ja kaikenmoista kasvia hiusten seassa. Toivon mahdollisimman monta hääkutsua, jotta asuste voi olla hillitty kukkaseppele. Ja mahdollisimman monta illanistujais-kutsua, jotta asuste voi olla hervoton kukkaketo pään päällä. Seuraavissa kuvissa tätä toteutetaan tyylillä -vaikka olenkin…

Vetoketjuista asusteita

Kaamos kaatuu päälle: silmät ei meinaa aueta aamuisin, alan kaikkien epäilyksien jälkeen harkita kirkasvalolamppua, pohdin vitamiineja ja selailen halpalentoja kuuman auringon alle. Ja kamalankamala juurikasva alkaa puskea päälle. Minä fiksuna likkana värjäsin alkusyksystä tummemman tyven, jotta talvitukka ei näkyisi. Aurinko kun ei talvisin pääse vaalentamaan haalentamaan hiuksia. Meni muutama viikko…

Mummojen tyyliin

Eihän tästä ole kaunkaan, kun avauduin uudesta huppuhuivistani (Huppuhuivi ja sen uusi omistaja). Oli niin ihana, ettei palella takaraivoa eikä niskaa, että päätin yrittää vääntää myös vanhoja huivejani hupulle. En siis ommellut, ainoastaan käärin huivini uudella lailla. Eikä tämä todellakaan ole mikään uusi keksintö, ainahan mummot kietoutuvat kaulahuiveihinsa ja olen…

Donitsien ylistys!

Heehee tämä oli alkukevennys. Ja hämäys. Sillä niinkuin eilen jo uumoilin, niin aion jauhaa hetkisen hiusdonitseista. Urbaanisanakirja.com avasikin donitsin merkityksiä näin: 1) sokeripäällysteinen, renkaanmuotoinen munkkirinkilä 2) munkkirinkilän muotoinen froteepäällysteinen kuminauharengas, jolla tukka sidotaan poninhännälle 3) hyvä onni Ensimmäisen hyväksyn, toisen pikkuisilla säännöksillä: kai sitä nyt saa nutturankin tehdä ja onko…

Leijonankarjaisu ja oranssi bussikortti

Tänään on ollut hyvä päivä. Vaikka oli liian kuuma kävellä. Vaikka kurkku oli kipeä ja kahvi ehti jäähtyä. Vaikka kotiin tuntui olevan ikuisuuden matka. Mutta aamut ovat taas hetken valoisampia, meidän talouteen on rantautunut uusi sininen miesten pipo ja aijon pian leipoa Dallas-pullaa. Tänään talsittiin aika äijästi. Armeija- ja ruutukuosia,…

Uuteen viikkoon uudessa ajassa

Kelloja käännettiin viikonloppuna, huraa. Yksi tunti enemmän vaikka mihin. Itselläni viikonloppu meni vähän kuumeen kanssa heiluessa, mutta olipa ainakin tunti enemmän aikaa lööbaa ja tervehtyä. Onkin jo paljon paremmat fiilikset, etenkin kun sain mättää tota vanhaa Nintendoa sieluni kyllyydestä. Aamupäivästä käväisin seinän-sisäis-elon jälkeen myös kirjamessuilla, jossa tein raporttia yhtä koulutehtävää…

Väripalleroita damdidam

Hakaniemen kirpputorilta löysin värikkään ja omituisen kaulakorun. Ihmeellisen värisiä palloja roikkuu hopeanvärisessä pannassa ja helisevät mukavasti kävellessä. Vielä en ole uskaltanut yhdistää tätä kuoseihin tai räikeisiin väreihin, vaan turvauduin vain vaatekaappini uskollisimpaan yksilöön, mustaan silkkipaitaan. Koru pääsi oikeuksiinsa paremmin, kun sen rinnalle ei nostettu mitään sen kummallisempaa kudetta. Tässä nyt…