Kategoria: juhlapyhät

Pieniä vappupaineita

Huomenna on vappuaatto, vuoden värikkäin päivä. En ole muistanut koko vappuhässäkkää kunnolla kuin vasta tänään. Jostain syystä vaakatasoon syöksyvät räntä-vesi-lumi-jääpuikot eivät herättele sellaista kirkkaankeltaisen kevään riemua. Olimme ajatelleet ensin mennä viettämään perhevappua. Yhtäkkiä ystävien vappujuhlien kutsuja alkoi kuitenkin tipahdella, ja kutsutekstien verbaalinen ja visuaalinen houkuttelu takasi sen, että pysymme Helsingissä….

Uusia pääsiäisperinteitä ja lomakooma

Jos joku vasta on raskasta, niin loma! Tuntuu, että loman viimeisenä päivänä pötkötän aina totaalisessa koomassa lattialla, mielen ja ruumiin voimat täysin kadoksissa. Intensiivisen yhdessäolon, runsaan syömisen ja epäsäännöllisten (joskin pitkien) yöunien jälkeen tuntuu kuin olisi antanut kaikkensa. Onneksi huomenna on taas normaalia. Tänään oli loman kruunupäivä. Avasin silmäni uuteen…

Onnellista, nostalgista pääsiäistä

Katson näitä nostalgisia pääsiäiskuvia hymyillen. Nauraen. Yllä olevassa kuvassa olen 2-vuotias, sisarusköörin neljäs ei ole vielä syntynyt. Olemme saaneet pääsiäismunat juhlasunnuntaina, niin kuin joka vuosi. Ensimmäisessä kuvassa on selkeää hämmennystä, toisen kuvan ottohetkeen mennessä olemme ymmärtäneet, että suklaamuna on ilon asia. Molempien kuvien kohdalla koen myös kateutta: haluaisin omassa koossani…

Pelle ja leijona

Juhlimme eilen uutta vuotta ihan kaksin. Skippasimme glitterjuhlat, illanistujaiset ja kevyet kippiskinkerit ja päätimme olla illan kotona. Myimme koko päivän Facebook-kirpputorilla kotimme sisältöä (ehkä joku onkin huomannut, kun olen vallannut kaiken Punavuori kierrättää -ryhmän palstatilan), mutta illaksi siirsimme pursuilevat Ikea-kassit syrjään ja nautimme juhlatunnelmasta. Olin antanut jouluna 2015 Jannelle lahjaksi…

Paketoituja ajatuksia joulusta

En löytänyt riisipuurosta mantelia. Tiedossa ei ole vauvoja, yllätyksiä, matkoja tai muuta mantelin tuomaa. Tosin kukaan ei saanut mantelia vielä tänä aamunakaan, kun söimme kattilanpohjia. Jäljelle jäi pieni valkoinen kasa, jossa mantelinmuotoinen onni oletettavasti piileskelee. Pitäköön tunkkinsa. Eilisessä jouluaatossa oli sellaista lapsuudentaikaa. Yhdessäolon riemua, hartaasti nautittua ruokaa ja vaihdettuja kuulumisia…

Joulurauha anoppilassa

Terveisiä kirjoittajalta, jonka silmät tipahtelevat kiinni ja mieli on lämmin. Terveisiä anoppilasta, jossa riittää iloa, vitsejä ja musiikkia. Blogihistoriani kattaa jo tämän tulevan lisäksi viisi joulua. Ne ovat olleet keskenään kovin samanlaisia: Toisen perheen luo vähän ennen aattoa, josta siirrytään toiseen perheen luo joulupäivänä. Molemmissa juhlintaa, rauhaa ja yhdessäoloa. Voisin…

Vaihtoehtoista itsenäisyyspäivän viettoa

Olen aina ennen katsonut Linnanjuhlia. En tiedä miksi. En pidä niiden katselusta yhtään. Se tuntuu turhalta, ajanhukalta. (Ja samalla äskeisen ääneen sanominen tuntuu suurelta synniltä. Kuin en kunnioittaisi isänmaatani, historiaamme, sotaveteraaneja, itsenäisyyttä tai muuta tuikitärkeää.) Tänä vuonna teimme toisin. Siskoni on Jyväskylästä käymässä, ja lähdimme kolmisin viettämään itsenäisyyspäivää illalliselle. Puin…

Minun Suomeni on meidän

Tuntuu aina omituiselta, kun joku kirjoittaa: ”Minun Suomeni on….” Tiedättehän lauseet? Minun Suomeni on suvaitsevainen, minun Suomeni on sinivalkoinen, minun Suomeni on kansainvälinen… Onpa Lauri Tähkä kirjoittanut otsikolla biisinkin. Ajatuksethan ovat tosi tärkeitä, mutta kuulostavat myös usein siltä, ettei sinne omaan Suomeen olla valmiita vastaanottamaan ketään, joka ajattelee toisin. ”Heei,…

Pienen hiihtäjän isoin apu

Kello lähestyy kuutta, ja tuntuu puoliyöltä. Saavuin juuri bussiasemalta, rinkka on täynnä savulta haisevaa kudetta. Olimme viime yön Repoveden kansallispuistossa telttailemassa tutun, iloisen ystäväni kanssa. Elämäni ensimmäinen pakkasvaellus! Tänään ei kuitenkaan juhlita (pelkästään) sitä, että me jäimme henkiin, vaan isejä. Oma isäni oli kaukana maapallon toisella puolella reissussa, minkä vuoksi…

Paitsi pikkuisen voi!

Tänään klo 09:32. H: ”Janneee! Saanko aamiaista vuoteeseen?” J: ”Et todellakaan. Nythän on äitienpäivä.” H: ”No mutta jos jompikumpi meistä on joskus äiti, niin se oon kyllä minä.” J: ”Se on kyllä totta. Mutta huono syy.” H: ”Ja jos joku teeskentelisi raskaanaolevaa vain äitienpäivälahjojen toivossa, niin se olisin kyllä minä.”…

Työläisten juhla

Huijasin! Väitin eilen, että Kouvolan tienoilla tulee satamaan koko vappuaaton. Mutta kuinkas kävi: sadepilvet kiersivät mökkimme muutaman kilometrin päästä säästäen perheen kastumiselta. Saimme kaksi tehokasta talkoopäivää Valkealan kauniissa maisemissa. Kahdeksan henkeä puunasi ja kunnosti piparkakkutalon kesäkuntoon niin nopeasti, ettei ehtinyt kissaa sanoa. Ajamme juuri kotiin. Autoilemme niin harvoin, että se…

Homssuinen vappukööri

En tiedä, missä teidän vappuhurvittelu tapahtuu, mutta minä olen vanhempien luona Kouvolassa. Koko sisaruskööri on kokoontunut mökkitalkoisiin ja vettä tulee koko taivaankannen leveydeltä. Turha luulla, että illaksi selkenee:  30 kilometriä leveä sadealue kulkee pystysuoraan juuri kesämökkimme yli. Vappuasussani ei ole kehuttavaa: äitin vanhat raitatuulihousut ja muotonsa menettänyt verkkatakki. Kerroksia kerrosten…

Kauniit ja gluteenittomat vapputarjoilut piknikille

Yhteistyössä Asennemedia ja Fria gluteeniton Vappu on ihan pian täällä! Miten se tuleekin joka vuosi niin yllättäen? Vappu on ilon, kevään ja valon juhla. Olen pitänyt sen rentoudesta lapsesta saakka. Sateenkaarenväriset paukkuserpentiinit jätän muille, mutta herkullinen ja helppo ruoka, ystävät ja ulkonaolo tekevät oman vappuni. Valmistelimme eilen inspiraatioksi tulevaan vappuviikonloppuun…

Pääsiäinen perheen kanssa puolijoukkueteltassa

Pääsiäisyö perheen kesken puolijoukkueteltassa – uhka vai mahdollisuus? Kun tulimme pääsiäisenä anoppilan rauhasta vanhempieni luo, oli meitä yllätys odottamassa. Olimme muistelleet lämmöllä viime pitkäperjantain yllätystä, kun surffasimme tekoaalloilla surffisimulaattorissa. Jotain yllättävää uumoilimme siis olevan tulossa, mutta isä ja äiti vetivät taas kunnialla maton alta: ”Menemme ensi yöksi koko perhe Lappalanjärven…

Pääsiäisaterian jälkeinen tyrmäys

Pääsiäinen, ilon juhla. Olen suuri pääsiäisen fani. Se tulee puun takaa ja yllättää täysin, mutta myös rentouttaa täysin. Neljä vapaapäivää täynnä ystäviä, perhettä ja yhdessäoloa ihan rauhassa. Puput ja kanat voivat olla puolestani ihan rauhassa koreissaan. Räikeät pääsiäisvärit ja -symbolit aiheuttavat lähinnä pääsärkyä. Kevät, kukoistus ja pehmeä valo taas ovat…

Ystävänpäiväkorttianalyysi

Lähetin tänä vuonna 45 ystävänpäiväkorttia. Perinteisesti etanapostilla, totta kai. En saanut itse ainoatakaan. Ystäväni purskahti hyväntahtoiseen nauruun, kun kuuli tämän. Oikeasti en ole lainkaan pahoillani. Harva lähettää enää kortteja tai mitään tavallista postia ylipäänsä. Ja jos lähettää, niin se tapahtuu usein jouluna. Sitä paitsi pahimpia on kortit ja kirjeet, jotka…

Tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään

Lempijoululauluni on Sylvian joululaulu, Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama runo. Itkettää jo nyt, kun mietin sen sanoja. Varpunen jouluaamuna on sekin hyvä vaan ei Sylvian vertainen. Tontturalleja en oikein jaksa, pitää olla tunnetta ja paatosta. Kirjoitettuna Sylvian sanoista saa vielä enemmän irti. Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui…

Melukylän joulu ja riemuperhe

Joulupäivä on taittunut illaksi, ja auto huristaa kohti uutta määränpäätä. Ei jaksaisi enää istua autossa, olisi kiva päästä glögikupin ääreen, pehmeälle matolle pötköttämään. Joululomalle varatut kirjatkin ovat vielä lukematta. Joulunaluspäivät ja aatto menivät oman alkuperäisen perheen luona, nyt suuntaamme Jannen vanhempien kotia kohti. Joulunaika tuntuu aina niin pitkältä. Muutaman päivän…

Joka kerta suunnilleen samanlaisena

Terveisiä Kouvolan rauhasta. Sain juuri äsken viimeiset työtehtävät tehtyä täältä ja nyt nyt nyt vihdoin muutaman päivän lepoon. Vapaapäiviä en ole ottanut, mutta lomalta tuntuu silti. Pitkä viikonloppukin tuntuu pitkältä ja siihen kun lisää välipäivien toivottavasti leppoisan tahdin, niin hyvä tästä tulee. Koko perhe on jo valunut ympäri Suomen omilta…

Isän tyttö

Sain isältä ja isän isältä hymyni. Meni yli 20 vuotta huomata se. Ylähampaat näkyvät leveästi, mutta alahampaat jäävät piiloon. Sain isältä kaipuuni seikkailuihin. Suunta on eteenpäin ja uusiin asioihin. Isä oli ehtinyt jo kiertää moottipyörällä Euroopan ja rekalla Venäjän, ennen kuin minua edes harkittiin. Nyt vajaa 60-vuotias isä on lähdössä…

Onnea 4-vuotias blogi !

Niin siinä vain on päässyt käymään, että olen elänyt tiuhaa yhteiseloa Aamukahvilla-blogin kanssa jo neljä vuotta. Jos arvioin, että olen keskimäärin häärännyt blogin ääressä kaksi tuntia päivässä, se tekee 2920 tuntia yhteensä. Sievoinen summa. Olisin voinut opetella soittamaan ukulelea kaiken sen ajan. Rämpyttäisin tukka hulmuten pientä kitaraani ja laulaisin mukana….

Rakkaan äitin onnittelukahvit

yhteistyössä Paulig Tuleva sunnuntai 10.5. on äitienpäivä. Huikean nostalginen ja monien muistojen päivä. Lähes kaikki muistot liittyvät äitin herättämiseen (tai kun luulimme herättävämme äitin, joka oli jo odottanut valveilla kolme tuntia sängyssään) tai aamupalapöytään, mutta ovat kirkkaana mielessä yhtä kaikki. Äitienpäivänä sai aina piparkakkumuoteilla leikattua leipäjuustoa ja herkkuja heti aamusta….

Pääsiäinen finaalissa

Siinä se nyt hurahti. Pieni pääsiäisloma. Nyt on sellainen lievä alakulo, samanlainen kuin toisinaan sunnuntai-iltaisin. Ei oikein tiedä mitä tekisi tai miten päin olisi. Hetkellinen unirytmin muutos pistää vähän päätä sekaisin, ja pyörin tässä tuolissani ja yritän kirjoittaa. MØ kaikuu kaiuttumista, eikä melankolinen jytä ainakaan käännä suupieliä. Pääsiäinen oli paras, parempi…

Pitkäperjantain kallein ostos

Perhepääsiäinen, ihan parasta. Eilen päätin vähän törsäillä ja laitoin huutokaupassa kymmenen tuhatta yhteen mukavaan heräteostokseen. Täytyi päihittää velipoika, joka tarjosi toiseksi kalleinta summaa. Monopoli, kavereiden kesken Monskeponske, herättää sellaisen nostalgiaryöpyn että huh huh. Markkaversiolla mennään, totta kai, ja jokaisella kadulla ja asemalla on lempinimet: Löntti, Simppa, Ansku, Rauttis ja Bulle…

Pääsiäisjunassa

Tämä viikko on ollut aikamoinen muutosten viikko. Olen aika puhki, naama kiiltää ja tukka sojottaa sinne sun tänne. Kävin Pasilan asemalta ostamassa litran greippi-vichyä ja pari pötköä raakasuklaata, vaikka en nyt voi kehuskella, että olisin niitä erityisemmin ansainnut. Ostinpa vaan. Nyt istumme junassa kohti pääsiäislomaa. Äiti laittoi viestiä, että kotitekoinen…

Uuden vuoden aprikointia (toiveita?)

  Noniin, 1.1.2015. On se kummaa, että päivä on ihan samanlainen kun kaikki muutkin 364 päivää ja silti tuntuu ihan uudelta. Kuin koko viime vuosi olisi karistettu kirjaimina kirjansivuilta ja olisi tyhjä kirja täytettävänä. Niin kuin eilen kirjoitin, en halua tehdä lupauksia. Kirjoitan mieluummin ylös tavoitteita. Kokosin perinteisellä kynä+paperi-menetelmällä ylös…

Vanhan vuoden mutinoita

Vanha vuosi 2014 on lopuillaan. Miten meni? Kai ihan hyvin. Aika mukava vuosi, oikeastaan ihan tavallinen. Ja olen etenkin viime vuosina ymmärtänyt, että ”tavallinen” on usein paras kohteliaisuus.                Vuoden kuvasatoa selatessa huomaa, että aika on syöksynyt valoa nopeammin. En ole ehtinyt vielä syviin uuden vuoden analyyseihin,…

Tack och hej joulu!

Aivan uskomattoman vähän sanottavaa. Aivan älyttömän vähän kirjoitettavaa. Pää on tyhjä ja käteni ovat levänneet näppäimistöllä ihan liian kauan. Mikään ei ole typerämpää kuin istua turhaan koneella. Joulu alkaa olla hiljalleen ohi ja Janne huusi juuri viereiseltä sohvalta: ”Ylihuomenna alkaa terveelliset elämäntavat!” Täytyy varmaan nauhoittaa ja kuunteluttaa, kun kaipaan lenkkiseuraa. Olen…

Meidän joulu, rakas joulu

Syttyi siunattu joulutähti yöhön maailman raskaaseen, hohde määrätön siitä lähti, viel´ on auvona ihmisten; kun se loistavi lasten teille, päilyy järvet ja kukkii haat, kuusen kirkkahan luona heille siintää onnelan kaukomaat. Ihanaa Tapaninpäivää kaikille, ehkä viilettättekin jo Tapanin tansseissa. Minä kiskotellen hiljalleen jouluruokien ja pyhäpäivien jälkeen takaisin päiviin, jolloin kaupat…

Rauhallista joulua itse kullekin säädylle!

Kahdeskymmenesneljäs joulukuuta, jouluaatto 2014. Kylmä pakkaspäivä ja jouluntuoksuinen anoppila. Ihanaa, taas kerran yhtä ihanaa. Ylläolevassa kuvassa on muisto lapsuudesta, 90-luvun puolesta välistä. Paimen, nuori neitsyt Maria sylissään Jeesus-vauva, haudanvakava kertoja (kädessä Raamattu, ei clutch) ja riemukas viestinviejä-enkeli. Esitimme joka joulu sisarusparven voimin jouluevankeliumin isovanhemmille. Ilmeestäni päätellen näyttelijänhomma ei kiinnostanut yhtä…

Kaunista juhannusta ystävät!

Istuin aamukuuden jälkeen Helsinki-Vantaan lentokentän Terminaali 1:ssa. Kävin vessassa heittämässä ripsiväriä naamaan (ripsiin) ja kahvilassa kului muutama rauhallinen hetki. Sitten boarding, vajaa tunnin lento Latviaan ja bussikyyti keskustaan. Jo yhdeksän aikaan aamulla halasimme rakkaita ystäviä Riikan Central Tirguksella. Ja on niin oikein olla viettämässä juhannusta paikassa, jossa leikkokukat ovat edullisia….

Äitienpäivän lahjavinkkejä naisista parhaimmalle

Yhteistyössä Bella-blogit ja Veikkaus (#arpalahja) Ensi sunnuntaina 11.5. koittaa jokavuotinen äitienpäivä. Avoimesti asetan itseni ivan ja pilkan kohteeksi ja kerron, että olen ollut lähivuosina aika huono äitienpäivän kanssa. Siinä missä lapsena olin laittamassa aamupalaa, herättämässä äitiä ja kantamassa miljoona kotitekoista korttia vuoteeseen, en viime vuosina ole ollut edes paikalla. En…

Pilkkitraumoja purkaessa

”Tänään on legendaarinen päivä. Aion julkaista pilkkijutun blogissa. Käykää siis noin tunnin päästä tsekkaamassa.” ”The Day. Aloitan uuden ajanlaskun tästä päivästä. Huomenna on 1jPp, jälkeen pilkkipostauksen.”  On yksi ainoa blogikirjoitus, jota perheeni on odottanut palavammin kuin kukaan teini taas kerran tulevaa rakkaudenkesää. Kyseessä on viime pääsiäisen pilkkijuttu. Meillä on perheessä…

Juhla armain juhlittu.

Pääsiäinen, juhla armain. Ilolla juhlittu ja hippasen haparoiden aloitettu uusi työviikko. Pidennetty viikonloppu oli rauhallinen, ja vaikka suklaamunia en syönytkään kuin muutaman, tuntui loma lomalta. Maalasin munia, höpötin perheiden kanssa ja ilahduin ikihyväksi yllättäen ilmestyneestä auringosta. Olisiko ollut parempaa aikaa korkata irtojäätelökausi? Valkosuklaa-kirsikka toimi. Hillitsin itseni ja otin ainoastaan yhden…

Kaunis, ihana joulu.

Tiedän, ettei huomenna kukaan enää jaksa puhua joulusta. Kaikki ryntäävät alennusmyynteihin, töihin ja lenkkeilemään. Siksi pinnistin lösöpäiväni viimeisistä tunneista ja kokosin kuvakollaasin joulunpyhiltä. Kaikki meni tutuksi todetun kaavan mukaan. Myöhäinen herätys, joulupuuro, jouluhartaus, sauna, päivällinen, joululaulut, lahjat ja jouluyön kirkko. Hyväksi (miltei täydelliseksi) todettua ei kannata turhaan muuttaa. Olemme sellainen…

Retro Christmas Sweatshirts.

Ho Ho Ho! Kuinkas sitä joulun ja suklaan keskellä jaksetaan? Täällä pärjätään mainosti. Lapsuudenkoti on tarjoillut parastaan ja jouluillallisen kalapöytä kruunasi kaiken. Oli joulukirkot, lanttulaatikot, lahjat ja muut, mutta niihin palaan myöhemmin. Nyt keskitytään nimittäin tuijottamaan tutun parivaljakon hassuja naamatauluja ja etenkin retrocollegeita. Nähdessämme Tukholman reissulla vihreän kissa- ja punaisen…

Armas joulu

Niin se joulu taas meni ja on aika hiljalleen palata joulutunnelmista takaisin pakkaseen. Tapaninpäivän tanssit skippasin suosiolla ja keskityin vielä suklaakonvehteihin. Tässä jutussa ripottelen vähän tunnelma-kuvia joulunajalta. Aatto olikin tänä vuonna spesiaali, sillä lapsuudenkodin sijasta olin vähän uudemman perheeni ja Jannen vanhempien luona. Uudesta paikasta huolimatta joulu oli yhtä armas…

Rakkautta maailman joka kolkkaan: Maailman kauneinta joulua!

Jossain sataa valkeaa lunta  Jossain, ja on kaikki kuin unta  Jossain koko aurinkokunta  Uuden toivon saa  Jossain, siellä tähdet voi loistaa  Jossain, tuikkeet silmät kun toistaa  Jossain valo synkkyyden poistaa  Kun on jouluyö  Jossain jos joulu on vielä  Jossain, me kai kohtaamme siellä  Jossain, sä tahdothan vielä  Kanssain viettää joulun…

Miksi en ymmärrä joulustressiä?

Jouluaatto on maanantaina. Se tulee niin varkain, en ole ehtinyt valmistautua juuri lainkaan. Yleensä järjestän joulutouhut systemaattisesti joulukuun ensimmäisten viikkojen aikana, mutta nyt viitin viikkoni Tansaniassa. Takaisin tullessani lähtötilanne (+10 astetta ja vesisade) olikin muuttunut kunnon lumivaipaksi ja heräsin siihen, että joulu on melkein ovella. Pitkäjänteiset joulupuuhat saivat jäädä: koristeet…

Valokuva-joulukalenteri

Aion tässä kertailla vähän marraskuun puuhiani, vaikkakin vinkkinä tämä on teille tälle vuodelle vähän liian myöhäinen. Kyseessä on tämänvuotinen joulukalenteri. Viime vuonna tein pieniä yllätyspusseja, joskus olen myös kirjoittanut 24 korttia, piilottanut pilttipurkkeihin karkkia tai luvannut kuukauden jokaiselle päivälle pieniä palveluksia. Joulukalenterit on lemppareita, ai että! Mainiota, että kalenterivuoteen kuuluu…

Tule iso kala

Vihdoin. On aika pilkkikuvien. Perheemme perinteinen pilkkikilpailu järjestettiin sunnuntaina, pääsiäispäivänä, Lappalan jäällä (tämä oli ensimmäinen kerta kun tämä kisa järjestettiin, sinänsä huvittavaa että sitä kutsuttiin ”perinteiseksi”). Olohuoneen lattialle levitettiin pilkit ja siinä niitä sitten jaettiin. Isä levitti vieheet/uistimet/mitkälie sanomalehtipaperien päälle ja minä vähän vähemmän kokeneena kalamiehenä yritin valita sieltä pätevimmän….

Pääsiäistunnelmaa trololololollollooo

Vanhempien koti on onnenkehto. Siellä kului pitkä ja ihana pääsiäisviikonloppu. Äsken kävin kuvia läpi: hymyilytti ja nauratti kyllä rutkasti. Kuvia oli tällä kertaa vain kourallinen, mutta kyllä niihin mahtui menoa ja meininkiä. Varmaan tulevaisuudessa kulttimaineeseen nousee video, jonka isoveikkani kuvasi salaa kulman takaa, kun kovaan ääneen huutaen riemuitsin Kinder-yllätyksestäni: ”Jeeeee!…

Lahje se vaan lyhenee

Pitkäperjantai – lapsena se päivä tuntui ikuisuudelta. Taisin olla helposti hämättävissä, mutta päivä oli noin vuodenmittainen. Makasin sohvalla ja mietin, että tuleeko tälle päivälle koskaan loppua. Tänä vuonna on kuitenkin mennyt jo vähän nopeammin. 11 tunnin yöunet ja niiden päälle parin tunnin päiväunet, kyllä kelpaa. Tässä kuitenkin asu viime viikolta,…

Välipäivien lööba

Menolippu, Ihmistenpuolue, metsäretket, paksu riisipuuro ja valvominen joka ilta vähintään kahteen. Makarooneista askartelemani joulukoristeet, vanhan vaarin kanssa vitsailu ja isän sylissä noköttäminen, Jannen syliin nukahtaminen. Joulu on taas tältä vuodelta ohi. Älkää pelätkö, tähän loppui sen fiilistely. Paitsi tietenkin lahjojen, sehän se parasta joulussa on. Sehän se joulun tuo. Ymmärtäkää…

Jouluaatto, joka vuosi yhtä ihana.

Niin kuin ehkä joku aistii (aistiiko?), olen viettänyt taas yhden maailman ihanimman joulun. Ja toivon koko epämuodostuneesta, limaisesta sydän-elimestäni, että teilläkin. Nyt ompelemaan tyynyjä ja pelaamaan sähköistä tikkataulua ja syömään jäljellejääneistä konvehtirasioista kaikki minttu-, ananas-, suklaacrisp- ja vadelmamarmeladi-makeiset. Henriikka

Pikavinkki isänpäiväkakun koristelijalle

Eilen oli ihanat kasarijuhlat, niistä lisää myöhemmin. Meillä oli yökavereita ja tänäänkin tulee. Elellään siis kissanpäiviä. Kehrään elämälle. Isänpäivää vietimme perheeni kanssa jo viime viikonloppuna (meidän isähän on paras), mutta tässä pikkuinen koristeluvinkki niille, jotka juhlivat isiä huomenissa! Helppo kakun koristelu: – Sulata suklaata. – Tummasta suklaasta saat tummempia kuvioita,…

Pyhäin miesten päivä

Löytyikö tunnelmaa? Hautausmaa oli kaikkea muuta, kuin pelkoa ja luurankoja. Kynttilöitä oli sadoittain ja oli lohdullista, että miltei jokaisen haudan luona oli kynttilä. Tosin en ole varma, käykö hautausmaan työntekijät laittamassa valoa yksinäisille vainajille. Hymyilytti, kun eräs pikkupoika juoksi sankarihaudan ohitse huutaen isälleen: ”Tuntematon sotilashan on kuollut jo.” Lopuksi vielä…