Kategoria: matkustus

Singapore tuntuu tulevaisuudelta

Tänään on ollut ensimmäinen kokonainen päivä Singaporessa. Saavuimme äitini ja siskoni kanssa eilen illalla perille ja nukuimme viime yön viiden tunnin aikaerosta huolimatta kuin vaavit. Lämpötila ei laske juuri alle 30 asteen yölläkään, joten Suomen viileät syyspuuskat on jo reilussa vuorokaudessa unohdettu. Millainen on ensivaikutelmani kaupungista? Tai siis maasta! Tai…

Mitä Lapissa voi tehdä, jos rinteet eivät ole auki?

Kaupallinen yhteistyö: Visit Ylläs Olen lapsesta saakka ollut Lapin kävijä, mutta vierailut ovat aina sijoittuneet talviaikaan. Lappi oli minulle pitkään yksinkertaisesti pidemmät rinteet ja paksumpi lumikerros kuin Kouvolan kotikeskuksessani Mielakassa. Simppelisti silkat paremmat puitteet lumilautailulle. Mutta mitä vielä! Viimeisten vuosien aikana olen laajentanut ymmärrystäni pikkuhiljaa. On olemassa monen rakastama kesä-Lappi…

Syksy Ylläksellä – ikävä Lapin keltaiseen maailmaan

Kaupallinen yhteistyö: Visit Ylläs Vietin elämäni ensimmäistä ruskalomaa syyskuussa Lapissa. Kohteena oli viime talveltakin tuttu Ylläs ja seurana sisareni. Vietimme aktiivisen, mutta rentouttavan viispäiväisen alkuruskan väreissä, upean usvan keskellä. Meloimme, pyöräilimme, retkeilimme, harhailimme sumussa, söimme reilusti eväitä ja kaadoimme termarista höryäviä kupillisia kuksiimme. Seurasimme ruskamummoja löytääkseemme perille ja kun kerran…

Hajuton ja mauton

Kaipaan tavallista elämää. Kaipaan tylsää, hajutonta ja mautonta elämää. Kaurapuuroa voisilmällä ja ruisleipää, johon voi on kehnosti levitetty. (Kunnon voi, ei mikään levite.) Olisi mukava siivota. Kuurata kunnolla vessan kaakelitkin, pyyhkiä pölyjä senkin jälkeen, kun pölyä ei enää ole. Kääntää tauluja varovasti suoraksi, kiillottaa laseja ja asetella niitä vitriiniin. Imuroida…

Mitä kertoisin Berliinistä ystävilleni?

Raitiovaunut ovat kauniin keltaisia. Kaupunki elää koko ajan. Ympärillä voi tapahtua ihan mitä vain. Festivaaleja, tapahtumia, klubikeikkoja, konsertteja, teatteria, kirpputoreja, viikonloppumarketteja… Uusia kauppoja ja ravintoloita nousee kivijalkatiloihin tuon tuosta, eivätkä paikallisetkaan pysy perässä, mitä kaikkea ympärillä on vasta tapahtunut. Jos joku paikka on ollut paikoillaan viisi vuotta, se on vanha….

Joskus menettäisin hermoni, nyt hymyilen salaa

Istun kämäsessä, mutta tunnelmallisessa berliiniläisessä kuppilassa, jossa tuoksuu vanha, penkkeihin tarttunut tupakka ja hyllyillä liian pitkään odottaneet viinit. Tilasin turvallisesti vihreän teen sitruunalla ja istuin hetkeksi kirjoittamaan, ennen kuin siirryn seuraavaan kortteliin illalliselle. Tapasin aamiaisella iloisen, paikallisen naisen, joka suositteli kyseistä ravintolaa ja tein varauksen samantien. Puhelimessa varausta tekevä henkilö…

Mun takin sisällä on aina kesä

Kaupallinen yhteistyö: ZO•ON Iceland Get out there – whatever the weather. Rakastan islantilaisen ulkovaatebrändi ZO•ON:n slogania. Haluaisin itsellenikin sellaista sinnikkyyttä ja asennetta, että lause toteutuisi omalla kohdallani. Ihminen on aina pärjännyt hulluimmissakin olosuhteissa; katsoin joskus dokumenttia, jossa kerrottiin ihmisistä, jotka ovat sopeutuneet elämään luonnon ehdoilla. Meren äärellä asuneet ihmiset kävelivät…

9 lisähuomiota Islannista

Olen reissannut ympär-ämpär taianomaista Islantia nyt viikon päivät. Tällä valtavalla asiantuntemuksellani ajattelin siis kirjoittaa teille yhdeksän lisähuomiota, jotka olen laittanut merkille torstain listani jälkeen. (Ennen sitä osoitan syyttävää sormeani itseäni kohti – tämä on ollut tavattoman hidastempoinen blogijakso. Hyvittelylahjana aion huomenna kotiin palatessani valmistaa teille tiedoksi listan, johon kirjaan kaikki…

9 asiaa, jotka laitoin merkille Islannista

Ensimmäisen 1,5 vuorokauden aikana olen pistänyt merkille muun muassa seuraavaa Islannista ja Reykjavikista: -Reykjavikissa on varmasti käymistäni kaupungeista eniten ihania seiniä, joiden edessä pasteerata ja ottaa kuvia. -Islantilaisen vaatetyylin kulmakivi vaikuttavat olevan erävaatteet. -Islantilaisen elämäntyylin kulmakivi ovat monsteriautot ja valtavat nelivetot. Niitä ajetaan yleensä yksin. -Julkisissa paikoissa (kahviloissa, ravintoloissa, kaupoissa…)…

Terveisiä taivaalta

Tiistai 19.9. klo 16:15 Icelandair: Helsinki – Reykjavik Lentelen juuri pilvien päällä. Tuntuu etten ole nähnyt sinistä taivasta pitkään aikaan, vaikka se ei kyllä aivan pidä paikkaansa. Lentokoneen ikkunasta näkyy niin paljon valoa, vaaleansinistä ja valkoista, että silmiä kivistää. Olemme matkalla Islantiin, Bea ja minä. Olen selvitellyt, mitä kaikkea Islannissa…

Tulevan syksyn reissukalenteri

On aika paljastaa syksyn matkasuunnitelmat. Istun kotisohvalla pienessä lämmössä ja kurkkukivussa. Tällä hetkellä ei tunnu, että olisin lähdössä yhtään minnekään. Mutta tunnen itseni ja tiedän, että tämä on parissa päivässä ohi. Hetken tässä ehtiikin hengähtää, kunnes on aika palata täysiin voimiin. Syksystä on nimittäin tulossa reissuntäyteinen. Ja ainahan syksy on…

Miltä tuntuu saapua kotiin?

Saavuin pari tuntia sitten tyhjään kotiin. Ajo Ylläkseltä Kittilään oli nopea, samoin lento Kittilästä Helsinkiin, vaan lähijuna ja täysi raitiovaunu tuntuivat ottavan aikanasa. Tunsin nenässäni, kuinka takkini haisee ikävästi savulle. Se on outo tunne, kun vastahan se oli tuoksua. Odotin kärsivällisesti, että ollaan oikealla pysäkillä ja kävelin pinkki duffeli selässäni…

Millä perusteella valitsen reissukohteeni?

Melko yleisesti kysytty kysymys minulle kuuluu: ”millä perusteella ja miten valitset matkakohteesi?” Viime viikolla vastasin kysymykseen ainakin kahdesti ja tajusin, etten ole koskaan miettinyt asiaa kovin syvällisesti. Jouduin miettimään, millä tavalla prosessi usein edistyy. Useimmiten matkustukseni lähtökohtina ovat rajattomat haaveet. Näitä rajattomia haaveita rajoittamassa tai boostaamassa ovat kuitenkin vaihtelevasti eri…

Muistoja amerikkalaiselta kesämökiltä

Reissua on takana nyt kolme viikkoa. Loppu häämöttää: palaamme keskiviikkona Suomeen. On ollut upeaa, ihanaa, ajatuksia herättävää, koskettavaa ja vielä on onneksi muutama päivä edessä. Ajoimme perjantaina aamuyöllä Michiganiin, Traverse Cityyn, erään paikallisen perheen luokse ja olemme täällä vielä huomiseen saakka. Tapasimme perheen äidin ja yhden tyttäristä marraskuussa ja otimme…

Fyysistä kipua haaveilusta

Olen tuntenut sitä taas muutaman kuukauden tauon jälkeen: pakahtumista. Olen saanut olla parin viikon ajan niin vapaa ja alati muuttuvassa ympäristössä, että aivoni kannat ovat löystyneet uudelle vaihteelle. Kaiken tämän päälle monta, monta sataa kilometriä pelkääjänpaikalla istumista, eikä tarkoituksella mitään järkevää tekemistä: olen pyörittänyt suussani kirsikankannoista solmuja, vertaillut ohi vilahtavia…

Maisemia joita en uskonut olevan olemassa

Kanadan ja Jenkkien roadtrippiä on nyt takana puolitoista viikkoa. Se tarkoittaa, että reilu toinen puolikas on vielä jäljellä. En ikinä usko, millaisia maisemia voi olla olemassa. Sitten näen ne omin silmin, enkä meinaa uskoa siltikään. Pyörein silmin, leuka navassa tuijotan turkooseja koskia, kallioita pitkin tippuvia vesiputouksia ja vuoria, jotka ovat…

Tasan 10 vuotta sitten tapasin sinut

Päivälleen 10 vuotta sitten tapasin sinut. Oli nuorten taideleirin alkuinfo, jossa minä ja ystäväni olimme hämmentyneinä, mutta innoissamme. Emme tunteneet ketään. Järjestäjät kehottivat löytämään huoneesta jonkun, jota ei ole koskaan tavannut. Ystäväsi tuli minun luokseni. Onneksi juttu ei luistanut oman parisi kanssa ja liityit seuraamme. You had me at hello….

Seesteinen päiväretki Fiskarsiin ja Dagmarin puistoon

Pari viikkoa sitten, eräänä kauniina (vaikka sateisena) päivänä lähdimme pienellä bloggaaja- ja toimittajaporukalla päiväretkelle Fiskarsiin. Huomasi kyllä, että kaikkia meitä muutamia mukanaolijoita yhdisti rakkaus luontoon ja ulkoilmaan: sade ei haitannut ketään, kun vaelsimme kesäkuun vihreän metsän keskellä. Suurin osa päivästä vietettiin Dagmarin puiston alueella. Vaikka olin käynyt puistossa jo talvella,…

Matkaopas Kataloniaan: Herkkuruokaa, historiaa ja kaunista luontoa

Kaupallinen yhteistyö: Nordic TB & Catalan Tourist Board Valkoisia taloja, pieniä mutkittelevia katuja, paikallista viiniä, ihanaa ruokaa, aiolia ja oliivitarhoja. Haaveena matka Katalonian auringon alle? Kirjoitan tässä jutussa kiteytetysti omista ajatuksistani viiden päivän reissusta Katalonian Costa Bravaan ja parhaista paloista alueella. Mikä on Katalonia? Missä on Katalonia? Jos ei kerrota…

Seikkailu alkoi tänään: Roadtripille Jenkkeihin ja Kanadaan

Tämä roadtrip tuntuu ajatuksena järjettömältä, kun sen kirjoittaa auki. Ensin lennetään 18 tuntia 7665 kilometrin päähän ja maksetaan autosta, jossa sitten istutaan noin 5000 kilometrin verran. Pakaralihakset ovat kovalla koetuksella. Se, miltä pepussa tuntuu, ei kuitenkaan ole mitään se rinnalla, mitä roadtripillä voi kokea silmillään, muista aisteista puhumattakaan. Toinen toistaan…

Yhden yön luontolomalla Viron Lahemaan kansallispuistossa

Kaupallinen yhteistyö: Tallink & Asennemedia Viro on niin paljon muutakin kuin Tallinna (ja Tallinna niin paljon muutakin kuin Vanha Kaupunki). En ole itsekään hoksannut sitä kovin pitkään, mutta nyt kun olen sen sisäistänyt, tekisi mieli toitottaa asiasta kaikille. Miten helppo lomakohde avautuukaan meille heti meren takana! Kaupunkia, luontoa, maaseutua, kulttuuria,…

Salvador Dalin ihmeellisessä kotitalossa

Kaupallinen yhteistyö: Nordic TB & Catalan Tourist Board Salvador Dali syntyi 11.toukokuuta 1904. Häntä kutsuttiin taidemaalariksi, kuvanveistäjäksi ja elokuvakäsikirjoittajaksi, mutta minusta hän oli ennen kaikkea ylitsepursuavan luova, kaheli nero. Kun toukokuussa vierailin Kataloniassa, pääsin vierailemaan myös Dalin kotitalossa. Se oli lomani varma kohokohta. Kaikki se ihana outous, kaikki ne yksityiskohdat….

Kreikan tuliaisia hutiostoksia vältellen

Tykkään väittää, etten osta juuri matkoiltani mitään, sillä ”elämyksethän riittävät”. Usein sanani ovat kuitenkin palturia. Vaikka ostan huomattavan paljon vähemmän mitään kuin ennen, ja esimerkiksi viime Espanjan reissulta palasin tyhjin käsin, niin usein matkalaukussa matkustaa vähintään joku ruokamuisto. Kreikan saarihyppelyllä keskityimme auringonlaskuihin, uima-allaselämään, luontoon ja pieniin, mutkitteleviin katuihin, mutta ostoksillekin…

Mahdotonta kopioida tai kertoa

Auringonlaskuissa ja revontulissa on jotain samaa ja ihmeellistä. Niitä ei voi itse määrätä. Voit ehkä päättää, mihin menet sellaista etsimään tai katsomaan, mutta loppu ei ole käsissäsi. Et voi tietää tulevatko pilvet tielle tai minkä väriseksi taivas muuttuu. Et pysty päättämään itse, millä minuutilla aurinko laskee tai revontulet leimahtavat. Ehkä…

Sipsivaihde päälle!

Terveiset Kreikasta, Naxoksen saarelta. Aurinkoreissuvaihde on selkestästi mennyt päälle: en juuri koskaan syö kotona sipsiä, mutta aurinkolomilla aina! Parhaita on salt & vinegar -makuiset, tietysti. Myös perinteiset, pelkällä suolalla maustetut sopivat. Ja öö, kaikki muut. Appelsiinimehu on täällä aivan järkyttävää. Voisi luulla toisin, sillä puissa kasvaa aitoja appelsiineja, mutta kyllä…

Kohti Kreikkaa kolme kiloa kevyempänä

(Ensimmäinen huomio: uskomaton K-otsikko!) Sisar hentoinen pätkäsi eilen valtavan tukkansa lyhyeksi. Nips, naps vaan lähti minun arvioni mukaan noin kolme kiloa hiusta. Pian päästä leikatut letit ovat jo matkalla hyväntekeväisyysjärjestön kautta peruukkimateriaaliksi, kun me taas suuntaamme huomattavasti kevyemmän lastin kanssa kaksin Kreikkaan. Minulla on mieletön hiuskateus. Roosaliinan hiukset ovat freshit…

Kallioon louhittu kylpylähotelli: Hotelli Järvisydän Rantasalmella

Kaupallinen yhteistyö: momondo Meillä kaikilla on luultavasti hotelliunelmia. Haaveita siitä, että voisi mennä yöksi, pariksi tai vaikka viikoksi yöpymään ja viettämään aikaa jossain muualla kuin kotona. Valkoiset, puhtaat lakanat, reilu aamiaispöytä ja jonkun muun siivoamat huoneet. Parhaassa tapauksessa vielä hotellin uniikki tyyli, juuri sopiva patja ja rauhalliset, pitkään jatkuvat unet….

Revontulet eivät tule kotiisi – näe vaivaa muistojen eteen

Usein kuulee puhuttavan ja kerrottavan, että hienoimmat asiat elämässä tapahtuvat yllättäen, äkkiarvaamatta. Kärsivällisyys palkitaan ja odottavaa odottavat upeat ajat. Olen itse vähän eri mieltä. Elämän yllättävyyteen uskon kyllä, mutta en ainaiseen odottamiseen. Luulen parhaiden ja ikimuistettavimpien hetkien löytyvän usein elämässä silloin, kun niitä itse etsii ja niiden eteen näkee vähän…

Kesäunelmointia, Katalonian kyllästämää elämää

Täällä olen, Katalonian auringon alla, jossa olen pyörinyt keskiviikko-illasta saakka. Saavuimme tänään Gironaan, jossa kuluu viimeinen päivä ennen huomista kotiinlähtöä. Minibussimme riemukas kuljettaja Peppe lupasi heittää meidät vielä huomenna turvallisesti lentokentälle. Eilinen lounas herätti vahvan kesäodotuksen. Pihalle katettu rento, kevyehkö lounas, pullo roseeta ja miellyttävät 20 astetta. Jälkiruoaksi särkijällä murrettavat…

Huhtikuun kahdeskymmenes 2017

Terveisiä Riikasta, kauniista hotellista, jonka mustia seinäkoristeita en kuitenkaan ikimaailmassa haluaisi omaan kotiini. Pesin juuri hampaat ja meikit. Olo on levollinen, vaikka jostain kaukaa kuuluukin poliisiauton sireeni. Olin jo käymässä äsken nukkumaan, kun luin Idan päiväkirjakirjoituksen. Se oli niin lämmin, että halusin tehdä saman. Googlasin, miten tietokoneella pystyy ottamaan kuvia…

Yksin viikonloppulomalla Tampereella

Kaupallinen yhteistyö: Työ- ja elinkeinoministeriö, Lomahaaste Olin viime kesäkuussa yksin lomalla Tampereella. En tiedä kuinka moni muistaa pientä irtiottoani, mutta kahden yön mittaisen reissun ajan tamppasin Tamperetta huolella haltuun. Tuo pikkuloma viime kesältä on jäänyt erityisesti mieleeni. Olin kirjoittanut Onnibussista menomatkalla seuraavasti: 2.6.2016, Onnibussi HKI-TRE Täällä on taas yksi seikkailu…

Miltä tuntuu matkustaa yksin?

Istuin tiistaina Kööpenhaminassa, Cafe Paludanin brunssilautanen edessäni (paikka ja lautanen 5/5). En jaksanut millään olla koneella tai puhelimella, vaikka wifi olisi löytynytkin – niin kuin kaikissa paikoissa Kööpenhaminassa. Otin vihkon repusta ja aloin kirjoittaa ajatuksia siitä, miltä tuntuu matkustaa yksin. Millaisia ovat ne kaivetut, sisimmät tunnot, joita yksin reissaaminen herättää?…

Ravintolavinkkejä Kööpenhaminaan: Cock’s and Cows & California Kitchen

Kun olin viimeksi Kööpenhaminassa, siskoni kanssa syksyllä 2014, ravintolakulttuuri oli lapsen kengissä verrattuna nykyiseen. Tuntuu, että muutamassa vuodessa koko kaupungin ravintolaskene on laitettu uusiksi ja mikä parasta, kaikkialla on tiedetty mitä vegaani, kasvis ja gluteeniton tarkoittaa. Olen etsinyt itse sopivia ravintoloita kasvissyöjälle ja keliaakikolle, mutta päädyn suosittelemaan paikkoja, jotka eivät…

Väsynyt nainen, onnellinen Kööpenhamina

Kööpenhaminassa kaikki vaikuttavat onnellisilta. Ihmiset neulovat ulkona lounastaessaan, kaupungin vesireittejä melotaan kanootilla, ja asiakaspalvelijat hymyilevät takuulla niin leveästi, ettei tarvitse miettiä iloisen palvelun aitoutta. Tänään lenkkeillessäni leikkipuiston ohi näin, kun puupöydälle oli levitetty pöytäliina ja kymmeniä viinilaseja. Lapset hyppivät trampoliineilla vieressä, ja vanhemmat kippistelivät keväälle kylmillä valkkarilaseillaan. Ainakin uskon, että…

Paluu Ylläksen taikamaailmaan

Kaupallinen yhteistyö: GoExpo Winter ja Visit Ylläs Istun tällä hetkellä Kööpenhaminassa, pienessä kahvilassa, jossa soi lempeä musiikki ja on vain muutama vieras. Lasisessa kupissa höyryää kahvi ja ulkona on kevät, yli 15 astetta. Voitte vain kuvitella kuinka absurdia on palata ajatuksissaan näistä hetkistä Ylläksen lumisiin, taianomaisiin tunnelmiin. Mutta kun huskyja…

Matkahurmiopukeutumisesta (ja georgialaisesta hatusta)

”Uskomaton villahattu! Mun on kyllä saatava tuollainen. Kelaa nyt, mikä katseenvangitsija, kun kävelen Helsingin katuja. Muuten simppeli tyyli, mutta tarinoita pursuava matkamuisto päähän painettuna…” Kyllä. Ostin eilen georgialaisen villahatun, ja saatesanat ennen ostotilannetta kulkivat suunnilleen noin. Siitäkin huolimatta, että olimme jo useaan kertaan matkan aikana nauraneet matkahurmiopukeutumiselle. Matkahurmiopukeutuminen Hankkia reissuiltaan…

Löysin itseni Georgiasta

Heräsin juuri jostain aivan muualta kuin tutusta laivasängystämme. Olen Tbilisissä, Georgiassa. Kyseessä ei ole mikään Ville Haapasalon mysteerimatka, jossa sattumanvaraisesti päädytään uusiin paikkoihin, nukutaan kun ehditään ja annetaan elämän viedä, vaan kyllä tämä reissu oli ihan tiedossa. En ole koskaan ennen ollut täällä, enkä oikeastaan tiedäkään paikasta paljoa. Georgialaisesta ruoasta…

Ylläs – pohjoisen oma taivas

Kaupallinen yhteistyö: GoExpo Winter ja Visit Ylläs Vertasin viime viikolla Yllästä taivaaseen. Tajusin vasta myöhemmin, että Ylläksen oma slogankin kuuluu: lähinnä taivasta. Eivät ilmeisesti siis ainakaan lupaile lauseessaan liikoja. Vietimme Ylläksellä viime viikosta neljä yötä, mutta lähes viisi kokonaista päivää. Saavuimme keskiviikkona aamupäivällä ja lähdimme sunnuntai-illalla. Viiteen päivään ehti mahtua…

Pohjoisen pikajuna

Tilannepäivitys: kyllä kävi tuuri! Vanha, sininen vaunu taas ja tuttu, oransseilla pöydillä viimeistelty hytti. Tosin emme varanneet lippuja itse, joten alan epäillä, onkohan varaajan itse mahdollista vaikuttaa asiaan? Ja me kun olemme hurranneet niin kovasti! Ehkä siniset vaunut ovatkin edullisempia? Niin ei tietenkään kuuluisi olla, sillä nostalgiasta kannattaa maksaa roimasti….

Yhteinen aamupala yöjunassa

Kaupallinen yhteistyö: Arabia & Asennemedia Olimme odottaneet Ylläksen reissua pitkään. Se tuntui talven päätteeksi odottavalta kiitokselta jossain kaukana maaliskuun loppupuolella. Aika kuitenkin kului nopeasti, niin kuin ajalla on tapana, ja yhtäkkiä tiistai-iltana hyppäsimme jo yöjunaan. Aamupäivällä olisimme Kolarissa, kaukana kotoa. Reissuissakin yksi parhaista asioista on aamiainen. Näin jo ennakkoon sieluni…

Terveisiä taivaasta

Muistaako kukaan lapsuudesta leikkiä nimeltä ”vettä kengässä”? Oli kaksi ryhmää, joista toinen toiselta tietämättä valitsi itselleen parit. Vuorotellen tultiin toisesta huoneesta kyselemään joltain ryhmän jäseneltä: ”Oletko ystäväni?” Jos arvaus ei osunut oikeaan, vastattiin ”vettä kengässä” ja kysyjän piti kinkata takaisin. Mutta jos arvattu tyyppi oli juuri se sovittu pari kysyjälle,…

7 keinoa rakastua kotiseutuunsa

Kaupallinen yhteistyö: momondo Rakastan kotikulmiani ja kotikaupunkiani Helsinkiä. Toisaalta rakkauteni ulottuu vahvasti myös Kainuun mökkimaisemiin ja kaikkiin luonnonkolkkiin, joilla retkilläni pääsen. Luontoonhan löytää onneksi helposti pääkaupunkiseudullakin. Löydän uusista asuinkaupungeista usein nopeasti suosikkipaikkani, vaikka se vaatiikin melkoisesti empiiristä tutkimusta. Momondolla on käynnissä maailmanlaajuinen Welcome to My World -Instagram-kilpailu, jonka ideana on…

Muistoja elokuun New Yorkista: mustapapuburgerit

Kaupallinen yhteistyö: Santa Maria ja Asennemedia On elokuu 2012. Olen 21-vuotias ja ensi kertaa New Yorkissa. Ympärillä on koko ajan jotain uutta nähtävää ja kuultavaa, minkä lisäksi pian saapuva syksy tekee tunnelmaan vielä oman sävynsä. Kävelemme Jannen kanssa käsi kädessä Meatpacking Districtillä, Länsi-Manhattanilla. Päällä kulkee High line, joka on maasta…

Kuinka näyttävästi housut voivat revetä?

Pliis, luepa loppuun. Saatat saada alkuvuoden parhaat naurut kömmähdyksestäni, johon myös otsikko viittaa. Myös allaoleva kuva saattaa vähän naurattaa. Siinä on minun ja Jannen loma-aamiaiset vastatusten. Voitte ehkä arvata, että minun on tuo vasemmanpuoleinen. Kun minä pääsen valmiin aamiaisbuffetin ääreen, mietin miten saan ravintorikkaan, runsaan ja monipuolisen aamupalan. Jannen spesiaali-aamiainen…

Lumilomalla Vuokatissa

Vihdoin Vuokatti-kuvia! Kun reilu viikko sitten vietin läksiäisaamiaistani entisessä työpaikassani, iloitsin siitä, että tiesin pääseväni jo samana päivänä reissuun. Oli huippu sattuma, että jo ennen irtisanoutumistani sovittu miniloma sattui juuri ensimmäiselle viikonlopulleni yrittäjänä. Ikään kuin palkintona uudesta. Hyppäsimme aamiaisen jälkeen laina-autoon, ja Janne ajoi meidät kahden pysähdyksen taktiikalla turvallisesti perille…

Paljastuksia tulevista reissuista

Yllä olevassa, Kuhmon kesämökillä kesäyössä otetussa kuvassa kiteytyy matkustajaluonteeni: luonnonlapsi uteliaalla mielellä ja katseella. Matkustajaluonnettani arvostaa myös momondo, joka kysyi minut tämän vuoden Suomen ambassadorikseen. Yritän ottaa koko jutun muka viileästi, vaikka oikeasti räjähdän ilosta. Lisäkseni mukana Suomesta ovat Laura, Stella ja Jarski ja pääsen myös tapamaan myöhemmin muiden pohjoismaiden…

Kaukomaiden vieraat avannossa

Rakkaan äidin ohje kuului: ”Sinä et sitten ala mitään nössöilemään. Näytät niille ulkomaalaisille ja olet ihan coolina kuin aloittaisit jokaisen päivän avannossa.” Jäätävät terveiset Suomussalmelta, Hossan retkeilyalueelta, josta kruunataan ensi kesänä isoin karkeloin kansallispuisto. Meillä oli eilen uskomaton outdoor-päivä: retkeilyä fatbike-pyörillä, lumikenkäilyä, nuotiolounasta ja kirsikkana kaiken jälkeen kunnon löylyt ja…

NBE 2017: Tervetuloa kansainväliset bloggaajavieraat!

Tänään se alkaa: Nordic Blogger Experience 2017 (tiiviimmin sanottuna NBE). Useita kymmeniä ulkomaalaisia matkabloggaajia tai matkustuksesta kirjoittavia bloggaajia saapuu Suomeen ja levittäytyy kaikkialle Lapista maan eteläisimpään kärkeen saakka. Olen itse toista vuotta mukana host-bloggaajan roolissa, eli kuljen porukan mukana ja perehdytän parhaani mukaan ympärillä nähtävään ja koettavaan. Jaan puhelimestani wifiä,…

5 unelmieni matkakohdetta juuri nyt

Kirjoitin viime vuonna matkamessuhuumassa viidestä himoituimmasta matkakohteestani. Ilmeisesti tällaisia listoja kannattaa todella laatia, sillä viime vuoden aikana toteutin viidestä unelmakohteestani kolme: Nuorgamin, Kuhmon ja Marokon. Tänä vuonna ovat täysin uudet ideat mielessä, vaikka Japani ja Turkki jäivätkin viime vuoden listaltani luonnollisesti mukaan tulevaisuudenhaaveisiin. Tästä vuodesta tiedän sen verran, että ensi…

Päiväkirjapaljastukset: 8-vuotias Euroopan matkalla

Tässä on matkakertomukseni perheemme matkasta Euroopan halki Itävaltaan vuonna 1999. Tämä on ensimmäinen koskaan kirjoittamani matkakertomus ja mielestäni muutamat kohdat ansaitsevat ihan erikseen esille nostettua huomiota. Ensinnäkin reissun toisena päivänä kerron menneeni heti herättyäni vessaan. Kyllä on varmaan ollut hienoa matka. Sekki on tietysti Tšekki, jonka oikeinkirjoitus ei ole helpottunut…