Kategoria: opiskelu

Ulkona kaikesta

Meillä on koulussa eräperinneviikko. Linnottauduimme muuan Metsäukon tiluksille Hollolaan ja täällä sitä sitten kökitään loppuviikko. Tuntuu kuin olisi puolessatoista vuorokaudessa muuttanut täysin henkistä tilaansa – kuin olisin tippunut ulkopuolelle kaikesta, mitä elämässäni yleensä tapahtuu. Mitä elämässäni yleensä tapahtuu? Olemme käyneet läpi perinnemetsästystä ja -kalastusta, sekä käsitöitä. Eilen tutustuimme nahkan parkitsemiseen…

Ihania asioita marraskuulta

Olen rakastanut marraskuuta tänä vuonna enemmän kuin olen koskaan rakastanut. Olen monesti väittänyt rakastavani sitä vankasti, mutten ole näin jälkikäteen varma, onko se kuitenkin ollut vain elämänhallintakeino, selviytymistapa. Mutta tänä marraskuuna olen kävellyt Hämeen rämeitä, tuntenut saappaani uppoavan paksuun sammaleeseen ja haistanut suopursun tuoksun. Sydämeni on muljahdellut sillä lailla mukavasti,…

Mikä hitsi tässäkin nyt taas jännittää?

Meillä on huomenna ja ylihuomenna koulussa 36-tuntinen luontohaaste. Kertoisin enemmän, jos voisin, mutta en tiedä siitä mitään. Tai tiedän sen verran, että mukana on oltava täysi eräoppaan varustus ja että yövymme hyvin oletettavasti ulkona. Ja että fyysisiä ja henkisiä rajojamme on tarkoitus vähän kokeilla ja ravistella. Tiedän myös, että pysymme…

”Tiedoksi teille, pojille ja miehille!”

Aina välillä lannistuu miettiessään, että tapahtuuko muutosta milloinkaan. Tällä kertaa mielen päällä on, taas kerran, naisten ja miesten välinen tasa-arvo. Alkuviikon aiheena koulussa on ollut metsästäjätutkintokoulutus. Olen kuunnellut innolla esimerkiksi riistaekologiaan ja vastuullisuuteen liittyviä luennonosia, enkä niin suurella mielenkiinnolla (= olemattomalla mielenkiinnolla) esimerkiksi aseenkäyttöön ja -säilytykseen liittyviä juttuja. Huomenna on…

Koulupäivä halloween-asuissa

Tiistai-illalla tuli opiskeluporukkamme WhatsApp-ryhmään viesti toiselta opettajaltamme: ”Hei, mä löysin itselleni mahtavat vaatteet torstaille, tulen niissä kouluun. Pukeudutaanko kaikki halloweenin hengessä hassusti torstaina? Tai, mä ainakin nyt teen niin.” Ja tämä meidän opiskelijaryhmämme taitaa nyt tosiaankin olla sellainen, että kun panostetaan, niin panostetaan. Ja lähes aina panostetaan. Miten luoda Halloween-asu…

”Olen avoin, iloinen sekä hidas ja huono oppimaan uutta.”

Ärsyttää tämä saakutin uuden oppiminen. Opiskelijana olo. Ainainen uusien taitojen ja tiedon virta, joka soman liplatuksen sijaan kaatuu päälleni kuin vesiputous täydellä temmolla. Että koko ajan tuntee itsensä tyhmäksi ja osaamattomaksi ja ettei sitä pysty mitenkään edes piilottamaan. Olen aina ajatellut, että olen nopea, hyvä ja halukas oppimaan ja sisäistämään…

Mitä minusta tulee isona? Unelma-ammatistani

En usko siihen, että minusta tulee isona mitään. Tarkoitan, mitään tiettyä. Uskon jatkuvaan muutokseen, toivottavasti myös jatkuvaan kehitykseen. Uskon, että tulevaisuuden työmaailmassa ei tehdä vain yhtä työtä kerrallaan, enkä usko, että juuri kukaan voi edes etsiä mitään vakkariduunia, sillä sellaisia ei ole. Virka katoaa käsitteenä historian hentoon havinaan. En usko,…

Kaikkea muuta, kunhan ei

”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.” -Minna Canth Yrittäjien päivä oli eilen ja Keliakiaviikkokin taitaa olla juuri käynnissä, mutta unohtelen näitä suuria juhlapäiviäni yhtä tiuhaan kuin kuluvat kuukaudet ja viikonpäivätkin. Minna Canthin päivä meni jo maaliskuussa, mutta hänen sitaattinsa on pyörinyt päässäni aivan koko viikon. Miten upea onkaan…

Kuherruskuukausi on ohi

Tänään tajusin, että opiskelun alun kuherruskuukausi on päättynyt. Oikeastaan kuulin saman toteamuksen opiskelukaverilta autossa matkalla lounaalle, mutta totesin sen myöhemmin todeksi itsekin. Tänään alkoi viides kouluviikko. Odotin Tammelaan pääsyä ja uutta kouluviikkoa yhtä kaikki, niin kuin kaikilla edellisilläkin viikolla, mutta odotus oli erilaista. Sellaista tyynempää, ehkä ymmärrystä siitä, että tämä…

On kamalaa ja kamalan järkevää tehdä välillä asioita, joita ei osaa

On järkyttävää tajuta, ettei ole tehnyt vuosiin juuri mitään, mitä ei osaisi. Yhtäkkiä uusien opintojen myötä olen tilanteessa, jossa joudun (vapaaehtoisesti) tekemään tosi paljon asioita, joita en hallitse. Ja koska kyse on luonto- ja eräopaskoulusta, tehtävät asiat ovat usein myös huvittavan konkreettisia: Jännitän jo ensi viikon avovesiuintia. Olinhan se, joka…

Ihmiskoe

Ensimmäinen kouluviikko on takana. (Aion kyllä vuoden aikana kirjoittaa muustakin, kun sen luomista tunnelmista. Tällä hetkellä mielessä ei vain ole MITÄÄN muuta. Aivokapasiteettini on selkeästi pienentynyt, minkä takia opiskelukin on hyvästä.) Palasin yhteiskyydillä Tammelasta Helsinkiin alkuillasta, rojahdin sohvalle lopenuupuneena ja onnellisena ja nukahdin miltei samantien. Kolmen päivän alkuvaellus oli irrottanut…

Minun syksyni alkoi tänään

Lapsena syksy alkoi siitä, kun koulut alkoivat. Joskus ne alkoivat vähän aiemmin, joskus myöhemmin, mutta se oli joka tapauksessa aina syksyn ensimmäinen päivä. Intiaanikesät pyyhkivät välillä ylitse, joskus aurinko ei juuri ollut paistanut koko kesänä, mutta keli ei vaikuttanut minun ajatukseeni syksyn alusta. Tänään minulla alkoi koulu. Minulle tämä oli…

Viikko koulun alkuun: primitiivinen paniikki ja iso ilo

Tasan viikon päästä maanantaina alkaa elämässäni uusi vaihe: erä- ja luonto-oppaan opintoni Eerikkilän urheiluopistossa. Viikon päästä olen jo muutaman tunnin kuunnellut perehdytystä ja erinäistä infoa tulevasta. Tiistaista torstaihin teemmekin jo kolmen päivän vaelluksen – ei mitään turhaa peukaloiden pyörittelyä siis. Tuntuu aika absurdilta ja hullulta. Niin on toisaalta tuntunut moni…

Opiskeluaikojen kaari ja muistot

En kaipaa opiskeluaikoihin, mutta muistelen ilolla niitä aikoja ja eritoten olemista ystävien kanssa. Kaikkien elämän keskiössä oli silloin ystävät. Opiskeluja edistettiin kyllä, olin lähes joka viikonloppu töissäkin, mutta elin elämääni vahvasti vapaa-ajalle. Opinnot olivat tulevaisuutta varten, töissä käytiin rahan vuoksi, mutta se kaikki muu muodosti elämän tärkeimmän sisällön. Identiteetti rakennettiin…

Syksyllä opiskelemaan – tuleva erä- ja luonto-opas!

Paljastan nyt jotain oman elämäni mittapuulla suurta. Heinäkuun lopussa elämässäni kääntyy täysin uusi sivu: aloitan taas opiskelun. Tällä kertaa opiskelu tulee kuitenkin olemaan täysin uudenlaista, sillä muutan käytännössä pois kotoa, kun opiskelen ja asun viikot opistolla. Enkä missä tahansa suurkaupungissa, vaan keskellä metsää Tammelassa. Lähden joka sunnuntai-ilta rinkkani kanssa kouluun…

Olen yrittäjä – mitä oikeasti teen?

Minulla on yritys. Olen yrittäjä. Ajattelin kertoa siitä muutaman ajatuksen, sillä tänään on Yrittäjän päivä. Ja koska olette siitä usein kysyneet. Perustin toiminimeni alkuvuodesta 2015, mutta täyspäiväinen yrittäjä olen ollut maaliskuun lopusta 2017. Ehdin siis tehdä pari vuotta töitä sivutoimisena yrittäjänä päivätöiden rinnalla – viimeiset seitsemän kuukautta tein tosin omasta…

Rakas minitoimistoni, uskollinen työpisteeni

Kaupallinen yhteistyö: Epson Syksy tulee. Takaisin töihin, takaisin kouluun! Siksi esittelen nyt ensimmäistä kertaa pienen kotitoimistomme. Makuuhuoneen nurkkaan on rakennettu pitkälti upotetun kirjahyllyn viehätysvoimaan nojaava minitoimisto. Teen paljon töitä kotona, ja Jannellakin on video- ja musiikkihommia, joille hän tarvitsee edes vähän omaa tilaa. Kirjoituspöytä on must, samoin tuoli, sillä selkäni…

Mitä opiskella, jos ei halua olla tyhmä?

Pahin pelkoni yrittäjäksi jäämisessä oli ja on, että en enää kehity. Että jään tieto- ja taitotasoltani tällaiseksi kuin nyt olen, kun en ole enää osa keskustelevaa ja sopivan haastavaa työyhteisöä. Oman osaamisen kanssa pyristelee hetken, mutta pidemmän päälle kannattaa hakeutua itseään fiksumpien ja erityisesti itsestään poikkeavien ihmisten seuraan. Silloin yleensä…

Opiskelupaikkojen hakuhistoriani

Eilisestä YO-kirjoituksesta inspiroituneena jatkan opiskelupaikkojen hakuun ja omaan historiaani hauista ja pääsykokeista. YO-todistukseeni verraten tämä matka ei ole ollut samanlaista vuoristorataa, mutta melkoinen paletti silti. Ties missä olisin, jos olisin sattunut pääsemään aivan johonkin toiseen paikkaan! Lapsena ajattelin minusta tulevan veturinkuljettaja tai bussikuski, isän tyttö kun olin. Haaveissa pyöri myös…

Maailman koomisin YO-todistus

Moi, olen Henriikka ja minulla maailman koomisin YO-todistus. Todistuksestani saattanee huomata impulsiivisuuteni ja haasteisiin tarttumisen intoni. Tarkkasilmäinen voi havaita myös jonkunlaisen pakkomielteen pitkiin aineisiin. Minulla on kahden L:n paperit (sitä kun yleensä kyseltiin), mutta minulla on myös kahden A:n paperit. Siinä välissä keikkuu somasti kaksi komeaa C:tä. YO-todistukseni: Äidinkieli L…

Turha odottaa tasaista arkea

Kokopäiväistä yrittäjyyttäni on jatkunut noin kaksi kuukautta ja viikon. Vielä ei ole kaduttanut. Haluan vielä odottaa jonkun aikaa, ennen kuin kirjoitan enemmän kaikesta yrittäjyyteen liittyvästä. Haluan tehdä siitä laajan kirjoituksen, enkä tiedä vielä tarpeeksi. Menee ainakin muutama kuukausi ennen kuin hahmottaa, mistä esimerkiksi raha tulee, minne se menee ja mihin…

Orientaatioviikko

Yrittäjä täällä moi. Ensimmäinen kokonainen viikko käynnissä ilman totuttua työrytmiä. Mikä on erilaista? Olen nukkunut vähän enemmän kuin tavallisesti. Tänä aamuna lähdin aamulenkille vasta puoli kahdeksalta, vaikka ennen olisin lähtenyt jo tuntia aiemmin. Eilen aamulla minulla oli aikaa lakata kynteni ja jättää hiuksiin vaikuttamaan sekä syväpuhdistava shampoo että syvähoitava hoitoaine….

Hyppy uuteen ja tuntemattomaan

Tänään alkoi uusi luku elämässäni: minusta tuli täysipäiväinen yrittäjä. Tunteita on kerroksittain, samanaikaisesti niin paljon, ettei niitä osaa edes kuvailla. Eilen pakkasin turvallisella toimistolla työpöytäni tavarat paperikasseihin ja sanoin heipat viestintätoimistoarjelle. Tänään söimme kollegoiden kanssa vielä yhteisen läksiäisaamiaisen, sain ihanan lahjankin ja halasin kaikki. Vastasin viimeisiin maileihin, palautin avaimen ja jätin…

Digimimmin tunnustukset

Yhteistyössä Moi Olin koko lapsuuteni reipas urheilijatyttö ja nuoruuteni mustavalkoinen tanssija-runotyttö. Aikuisiällä minusta on kasvanut digimimmi. Sosiaalinen ja digitaalinen media eivät koskaan olleet lähtökohtaisia kiinnostuksenkohteitani, vaan kanava tehdä jotain muuta – kirjoittaa, laajentaa visuaalista ymmärrystä tai kommunikoida. Yhtäkkiä vain tajusin koko digisomemaailman olevan kuin luotu minua varten, ja tästä alkoi…

Spesiaalipäivien välipaloja

Yhteistyössä Provena ja Asennemedia Perjantait ovat minulle nykyisin oikeita onnenpäiviä. Ei sillä, etten pitäisi kaikista muistakin päivistä, mutta nelipäiväisen työviikon myötä perjantaista on tullut minulle aivan spesiaaleja. Nämä kuvat ovat toissaperjantailta, päivää ennen lähtöäni. Laukku oli pakattu, kaikki reissuun liittyvä oli hallinnassa. Ai että pidän tuosta tunteesta! (En tosin tiedä…

Haave toteen: Nelipäiväinen työviikko

Yhteistyössä Asennemedia & Paulig En muista edes, kuinka kauan olen haaveillut nelipäiväisestä työviikosta. Syyskuun alusta toiveeni kävi vihdoin toteen, kun aloitin päivätöissäni 80-prosenttisen työsuhteen vapauttaen perjantait blogin tekoon ja -ideointiin. Alunperin idea lyhennetystä viikosta tuli minulta itseltäni. Työskentely viestintätoimistossa oli kuitenkin minulle uutta, kun viime vuoden huhtikuussa aloitin, ja sovimme…

Mistä energiaa uuteen viikkoon?

Yhteistyössä Asennemedia ja Semper Gluteeniton Huomenta väki! Ovatko silmät jo auki, onko mieli mukana aloittamassa uutta viikkoa? Täytyy kertoa, että oma aamuni on ollut vähän sellainen stereotypinen maanantaiaamu: hidas ja kankea. Mutta kammettuani itseni ylös sängystä, kaikki alkaa näyttää valoisammalta. Sateesta huolimatta hymyilyttää ja uskoisin tästä tulevan taas yksi hyvä…

Työelämän tavoitteista ja vuorenhuipuista

Minulla on tänään juhlapäivä. Syy juhlaan on ihan sellainen omakeksimä, mutta kuitenkin tosielämästä kumpuava: olen työskennellyt viestintäkonsulttina nyt tasan vuoden päivät. Kun hain viime maaliskuussa uutta työtä Manifestosta avoimella hakemuksella, en edes kovin tarkkaan tiennyt mitä viestintätoimistoistassa tehdään. Totta kai tiesin raameja, mutta yksityiskohdat olivat aivan pimennossa. Intuitioni kuitenkin huusi,…

Hetken jo luulin, ettei kiirettä lainkaan

Pidin eilen etätyöpäivää kotona. Piti ottaa lounaan yhteydessä asukuvat voimapaidastani, jossa valkoiset linnut lentävät uljaina ja vapaina harmaata collegekangasta vasten. Sitten tuli puhelua puhelun perään, viestiä viestin perään. Uskollinen kuvaaja odotti, odotti ja lopulta turhautui. Syntyi kuvat minusta työn äärellä. Hyvä puoli tietysti on, että linnut näkyvät. Paita tuli kuvatuksi….

TEDx Youth: Puhumassa pelosta

Istun juuri kaakaolla. Randomisti valikoitunut kahvila, mutta sillä ei ole merkitystä. Kaako on nimittän palkinto itselleni siitä, että olen itsestäni ylpeä. Tässä on kermaavahtoakin. Ja otan ehkä santsinkin. Olin juuri puhumassa TEDx Youth -tapahtumassa. Tapahtuman aihe oli pelko ja rohkeus, joista minä valitsin pelon. Toisesta en ole oppinut vielä riittävästi….

Ylitsepääsemättömistä peloista

Olin eilen puhujana Markkinointiviestinnän viikoilla. Jos minulle olisi sanottu puoli vuotta sitten näin käyvän, olisin nauranut riemuisasti. Vaikka en varsinaisesti lavakammosta kärsikään, presentoiminen ja julkiset puheenvuorot ovat tuntuneet aina pelottavilta ja epämieluisilta. Spontaani esiintyminen on ollut itselleni aina huomattavasti helpompaa kuin se, että pitäisi valmistella jotain etukäteen. Viiden minuutin extemporena…

Aamukahvilla osaksi Asennemediaa

Isoja uutisia minulle, kertomisen arvoisia teillekin. Vaikka blogin osoite pysyy, niin taustavoimat vähän muuttuvat. Piti hieroa kerran jos toisenkin silmiäni, kun aamulla töihin tullessani Markkinointi&Mainonnan nettisivuilla komeili iso kuva minusta ja kahdesta bloggaajakollegastani: ”Asennemedia nappasi kolme eturivin bloggaajaa”. Uutisessa kerrottiin, että blogini siirtyy 1.12. lähtien Suomen Blogimedian riveistä Asennemedian blogiyhteisöön….

Valmis kulttuurituottaja !

”If we knew what it was we were doing, it would not be called research, would it?” – Albert Einstein Hyvin valmistuttu. Olen nyt virallisesti kulttuurituottaja. On ollut upeimmat juhlat, olen onnesta ihmeissään. Palaan vielä huomenna langoille, ennen kuin lähden Siperiaan seikkailemaan. ”You don’t learn to walk by following rules….

Change is good

”You don’t have to see the whole staircase, just take the first step.”  Eilen oli viimeinen työpäiväni tutussa ja turvallisessa työpaikassani. Niin kuin moni teistä tietää, tämä työpaikka oli Taideyliopiston Kuvataideakatemia, missä tein opiskelun ohessa duunia kaksi kevättä harjoittelijana, jonka jälkeen jäin ”viralliseksi” työntekijäksi tuottajan nimikkeellä syksystä 2013 lähtien. Ennen pääsiäistä päätin…

Luminen Reykjavik ja Golden Circle

Mitä kirjoittaa vain neljän yön matkasta Islantiin, jonka aikana kuitenkin tuntui näkevän niin paljon? Miten selittää niitä ajatuksia auki, joita karu saari herätteli? Miten kuvailla geysiriä, miten jäähileinä piiskaavaa tuulta? Miten selittää avaruudellinen ulkonäkö? Miten kuvailla maailmanlopun tunnetta vesiputouksella? En tiedä. Toisaalta Islanti vastasi odotuksia, toisaalta ei yhtään. Tiesin luonnon…

Serious, beautiful business

On tässä ilmoja pidellyt. En oikein tiedä mitä se tarkoittaa, mutta se taitaa olla hyvä puheenavaus silloin, kun ei ole muutakaan sanottavaa. Istun posket helottavina residenssimme keittiössä ja katson viimeviikkoisia matkakuvia läpi. Nyt olemme vallan lomailemassa akselilla Saksa, mutta viikko sitten vaelsin vielä Alankomaita ja Belgiaa työmatkatarkoituksella. Teen päivätöitä tuottajana…

Kevään paras taidenäyttely

Puuhailen päivätöikseni kuvataiteen tuottamisen parissa. Rakastan sitä. Saan nähdä kuinka näyttelyt valmistuvat ja taiteilijat saavat työnsä valmiiksi ja yleisön nähtäville. Ihailen koko prosessia, sen hiljalleen kiihtyvää vauhtia ja jälkeen päin jopa viimeisiä juoksupäiviä. Valmiit näyttelyt kuitenkin kruunaavat kaiken, kun katsoo teoksia ja duunin päätökseen saaneita taiteilijoita. Sitten nostetaan maljaa ja…

Valmis opinnäytetyö ja väsynyt, helpottunut Henriikka.

Tänään voin hyvin. Väsyneesti mutta hyvin. Kyllähän te minut tunnette, sain taas huomata tänään, kun sain seuraavan kommentin blogiin: ”Henriikka, tule takaisin! Sellaisena kuin olit vielä joitakin viikkoja sitten. On ikävä!” Ja tiedättekö. Taidan olla takaisin. Palautin aamulla opinnäytetyöni. Kirjoitin sitä viime viikolla jokaikisenä päivänä vähintään kymmenen tuntia. Eilen istuin…

Kirjastotyttö collegehousuissa.

Nämä uuden vuoden jälkeiset löllöpäivät eivät suoraan sanottuna ole olleet tyylillisesti mitään kirkkaimpia kruunujani. Olen yrittänyt saada opinnäytetyötä oralle, ja ajatukset ovat pyörineet kuvataiteessa ja palvelupoluissa vaatevalintoja enemmän. Jep, se olen minä, joka kököttää quasimodona Arabianrannan kirjastossa. Annan itselleni välillä luvan valita lukupöydän sijasta nojatuolin. En todellakaan ergonomian takia, vaan…

BACK TO SCHOOL!

Ollaan jännän äärellä. Ja pian myös kirjoituspöydän äärellä, kun pian alkaa taasen koulu: Kulttuurituotannon koulutusohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2.vuosi. Toisillahan koulut ovat jo tällä viikolla alkaneet, lähinnä peruskoululaisilla, amiksilla ja lukiolaisilla, mutta oma koulubussini starttaa ensi viikon maanantaina. Odotan sitä kovasti ja kaikkia tulevia kursseja: kulttuurin ajankohtainen keskustelu, johtamistaidon perusteet, suomalainen…

Kulttuurituotanto, kulttuurituottaja ? – opiskeluistani

Monet ovat kyselleet, mikä on tuo epämääräinen ala, jota opiskelen? Mitä se on käytännössä? Mitä aiot tehdä työksesi? Onko kouluun vaikea päästä? Millaiset ovat pääsykokeet? Opiskelen kulttuurituotannon koulutusohjelmassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Mikä ihmeen kulttuurituotanto? Mikä ihmeen kulttuurituottaja? Aionkin nyt hitusen selvittää tätä alaa ja omia ajatuksiani siitä. Vuorossa on tietopainoitteista koulujuttua, olkaa hyvät….