kategoria

opiskelu

Mitä minusta tulee isona? Unelma-ammatistani
En usko siihen, että minusta tulee isona mitään. Tarkoitan, mitään tiettyä. Uskon jatkuvaan muutokseen, toivottavasti myös jatkuvaan kehitykseen. Uskon, että tulevaisuuden työmaailmassa ei tehdä vain yhtä työtä kerrallaan, enkä usko, että juuri kukaan voi edes etsiä mitään vakkariduunia, sillä sellaisia ei ole. Virka katoaa käsitteenä historian hentoon havinaan. En usko, että tulevaa ammattiani – tarkoitan,Lue lisää
Kaikkea muuta, kunhan ei
”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.” -Minna Canth Yrittäjien päivä oli eilen ja Keliakiaviikkokin taitaa olla juuri käynnissä, mutta unohtelen näitä suuria juhlapäiviäni yhtä tiuhaan kuin kuluvat kuukaudet ja viikonpäivätkin. Minna Canthin päivä meni jo maaliskuussa, mutta hänen sitaattinsa on pyörinyt päässäni aivan koko viikon. Miten upea onkaan tuo lause! Miten paljon seLue lisää
Kuherruskuukausi on ohi
Tänään tajusin, että opiskelun alun kuherruskuukausi on päättynyt. Oikeastaan kuulin saman toteamuksen opiskelukaverilta autossa matkalla lounaalle, mutta totesin sen myöhemmin todeksi itsekin. Tänään alkoi viides kouluviikko. Odotin Tammelaan pääsyä ja uutta kouluviikkoa yhtä kaikki, niin kuin kaikilla edellisilläkin viikolla, mutta odotus oli erilaista. Sellaista tyynempää, ehkä ymmärrystä siitä, että tämä on sitä arkea nyt. EttäLue lisää
On kamalaa ja kamalan järkevää tehdä välillä asioita, joita ei osaa
On järkyttävää tajuta, ettei ole tehnyt vuosiin juuri mitään, mitä ei osaisi. Yhtäkkiä uusien opintojen myötä olen tilanteessa, jossa joudun (vapaaehtoisesti) tekemään tosi paljon asioita, joita en hallitse. Ja koska kyse on luonto- ja eräopaskoulusta, tehtävät asiat ovat usein myös huvittavan konkreettisia: Jännitän jo ensi viikon avovesiuintia. Olinhan se, joka meinasi peruskoulun uimatunneilla hukkua, kunLue lisää
Ihmiskoe
Ensimmäinen kouluviikko on takana. (Aion kyllä vuoden aikana kirjoittaa muustakin, kun sen luomista tunnelmista. Tällä hetkellä mielessä ei vain ole MITÄÄN muuta. Aivokapasiteettini on selkeästi pienentynyt, minkä takia opiskelukin on hyvästä.) Palasin yhteiskyydillä Tammelasta Helsinkiin alkuillasta, rojahdin sohvalle lopenuupuneena ja onnellisena ja nukahdin miltei samantien. Kolmen päivän alkuvaellus oli irrottanut lähes molemmat pikkuvarpaani (Ne ovatLue lisää
Minun syksyni alkoi tänään
Lapsena syksy alkoi siitä, kun koulut alkoivat. Joskus ne alkoivat vähän aiemmin, joskus myöhemmin, mutta se oli joka tapauksessa aina syksyn ensimmäinen päivä. Intiaanikesät pyyhkivät välillä ylitse, joskus aurinko ei juuri ollut paistanut koko kesänä, mutta keli ei vaikuttanut minun ajatukseeni syksyn alusta. Tänään minulla alkoi koulu. Minulle tämä oli syksyn ensimmäinen päivä. Hellettä onLue lisää
Viikko koulun alkuun: primitiivinen paniikki ja iso ilo
Tasan viikon päästä maanantaina alkaa elämässäni uusi vaihe: erä- ja luonto-oppaan opintoni Eerikkilän urheiluopistossa. Viikon päästä olen jo muutaman tunnin kuunnellut perehdytystä ja erinäistä infoa tulevasta. Tiistaista torstaihin teemmekin jo kolmen päivän vaelluksen – ei mitään turhaa peukaloiden pyörittelyä siis. Tuntuu aika absurdilta ja hullulta. Niin on toisaalta tuntunut moni muukin asia elämässäni viime vuosina,Lue lisää
Opiskeluaikojen kaari ja muistot
En kaipaa opiskeluaikoihin, mutta muistelen ilolla niitä aikoja ja eritoten olemista ystävien kanssa. Kaikkien elämän keskiössä oli silloin ystävät. Opiskeluja edistettiin kyllä, olin lähes joka viikonloppu töissäkin, mutta elin elämääni vahvasti vapaa-ajalle. Opinnot olivat tulevaisuutta varten, töissä käytiin rahan vuoksi, mutta se kaikki muu muodosti elämän tärkeimmän sisällön. Identiteetti rakennettiin vähän väliä uudestaan, eikä seLue lisää
Syksyllä opiskelemaan – tuleva erä- ja luonto-opas!
Paljastan nyt jotain oman elämäni mittapuulla suurta. Heinäkuun lopussa elämässäni kääntyy täysin uusi sivu: aloitan taas opiskelun. Tällä kertaa opiskelu tulee kuitenkin olemaan täysin uudenlaista, sillä muutan käytännössä pois kotoa, kun opiskelen ja asun viikot opistolla. Enkä missä tahansa suurkaupungissa, vaan keskellä metsää Tammelassa. Lähden joka sunnuntai-ilta rinkkani kanssa kouluun ja palaan perjantai-illaksi takaisin. JosLue lisää
Olen yrittäjä – mitä oikeasti teen?
Minulla on yritys. Olen yrittäjä. Ajattelin kertoa siitä muutaman ajatuksen, sillä tänään on Yrittäjän päivä. Ja koska olette siitä usein kysyneet. Perustin toiminimeni alkuvuodesta 2015, mutta täyspäiväinen yrittäjä olen ollut maaliskuun lopusta 2017. Ehdin siis tehdä pari vuotta töitä sivutoimisena yrittäjänä päivätöiden rinnalla – viimeiset seitsemän kuukautta tein tosin omasta tahdostani viestintätoimistotöitä vain neljä päivääLue lisää
Rakas minitoimistoni, uskollinen työpisteeni
Kaupallinen yhteistyö: Epson Syksy tulee. Takaisin töihin, takaisin kouluun! Siksi esittelen nyt ensimmäistä kertaa pienen kotitoimistomme. Makuuhuoneen nurkkaan on rakennettu pitkälti upotetun kirjahyllyn viehätysvoimaan nojaava minitoimisto. Teen paljon töitä kotona, ja Jannellakin on video- ja musiikkihommia, joille hän tarvitsee edes vähän omaa tilaa. Kirjoituspöytä on must, samoin tuoli, sillä selkäni ei kestä seisomista. Sitten onLue lisää
Mitä opiskella, jos ei halua olla tyhmä?
Pahin pelkoni yrittäjäksi jäämisessä oli ja on, että en enää kehity. Että jään tieto- ja taitotasoltani tällaiseksi kuin nyt olen, kun en ole enää osa keskustelevaa ja sopivan haastavaa työyhteisöä. Oman osaamisen kanssa pyristelee hetken, mutta pidemmän päälle kannattaa hakeutua itseään fiksumpien ja erityisesti itsestään poikkeavien ihmisten seuraan. Silloin yleensä oppii eniten. Tiedän, ettei pelkoniLue lisää
Opiskelupaikkojen hakuhistoriani
Eilisestä YO-kirjoituksesta inspiroituneena jatkan opiskelupaikkojen hakuun ja omaan historiaani hauista ja pääsykokeista. YO-todistukseeni verraten tämä matka ei ole ollut samanlaista vuoristorataa, mutta melkoinen paletti silti. Ties missä olisin, jos olisin sattunut pääsemään aivan johonkin toiseen paikkaan! Lapsena ajattelin minusta tulevan veturinkuljettaja tai bussikuski, isän tyttö kun olin. Haaveissa pyöri myös pienen karkkikioskin omistaminen: olisin istunutLue lisää
Maailman koomisin YO-todistus
Moi, olen Henriikka ja minulla maailman koomisin YO-todistus. Todistuksestani saattanee huomata impulsiivisuuteni ja haasteisiin tarttumisen intoni. Tarkkasilmäinen voi havaita myös jonkunlaisen pakkomielteen pitkiin aineisiin. Minulla on kahden L:n paperit (sitä kun yleensä kyseltiin), mutta minulla on myös kahden A:n paperit. Siinä välissä keikkuu somasti kaksi komeaa C:tä. YO-todistukseni: Äidinkieli L Terveystieto L Pitkä englanti CLue lisää
Turha odottaa tasaista arkea
Kokopäiväistä yrittäjyyttäni on jatkunut noin kaksi kuukautta ja viikon. Vielä ei ole kaduttanut. Haluan vielä odottaa jonkun aikaa, ennen kuin kirjoitan enemmän kaikesta yrittäjyyteen liittyvästä. Haluan tehdä siitä laajan kirjoituksen, enkä tiedä vielä tarpeeksi. Menee ainakin muutama kuukausi ennen kuin hahmottaa, mistä esimerkiksi raha tulee, minne se menee ja mihin sitä kuuluu syöttää ja säästää.Lue lisää
Orientaatioviikko
Yrittäjä täällä moi. Ensimmäinen kokonainen viikko käynnissä ilman totuttua työrytmiä. Mikä on erilaista? Olen nukkunut vähän enemmän kuin tavallisesti. Tänä aamuna lähdin aamulenkille vasta puoli kahdeksalta, vaikka ennen olisin lähtenyt jo tuntia aiemmin. Eilen aamulla minulla oli aikaa lakata kynteni ja jättää hiuksiin vaikuttamaan sekä syväpuhdistava shampoo että syvähoitava hoitoaine. Olen voinut vastata huomattavan paljonLue lisää
Hyppy uuteen ja tuntemattomaan
Tänään alkoi uusi luku elämässäni: minusta tuli täysipäiväinen yrittäjä. Tunteita on kerroksittain, samanaikaisesti niin paljon, ettei niitä osaa edes kuvailla. Eilen pakkasin turvallisella toimistolla työpöytäni tavarat paperikasseihin ja sanoin heipat viestintätoimistoarjelle. Tänään söimme kollegoiden kanssa vielä yhteisen läksiäisaamiaisen, sain ihanan lahjankin ja halasin kaikki. Vastasin viimeisiin maileihin, palautin avaimen ja jätin automaattisen viestin sähköpostiin: en oleLue lisää
Digimimmin tunnustukset
Yhteistyössä Moi Olin koko lapsuuteni reipas urheilijatyttö ja nuoruuteni mustavalkoinen tanssija-runotyttö. Aikuisiällä minusta on kasvanut digimimmi. Sosiaalinen ja digitaalinen media eivät koskaan olleet lähtökohtaisia kiinnostuksenkohteitani, vaan kanava tehdä jotain muuta – kirjoittaa, laajentaa visuaalista ymmärrystä tai kommunikoida. Yhtäkkiä vain tajusin koko digisomemaailman olevan kuin luotu minua varten, ja tästä alkoi ikään kuin uusi aikakausi omassaLue lisää
Spesiaalipäivien välipaloja
Yhteistyössä Provena ja Asennemedia Perjantait ovat minulle nykyisin oikeita onnenpäiviä. Ei sillä, etten pitäisi kaikista muistakin päivistä, mutta nelipäiväisen työviikon myötä perjantaista on tullut minulle aivan spesiaaleja. Nämä kuvat ovat toissaperjantailta, päivää ennen lähtöäni. Laukku oli pakattu, kaikki reissuun liittyvä oli hallinnassa. Ai että pidän tuosta tunteesta! (En tosin tiedä olenko koskaan ennen onnistunut pakkaamaanLue lisää
Haave toteen: Nelipäiväinen työviikko
Yhteistyössä Asennemedia & Paulig En muista edes, kuinka kauan olen haaveillut nelipäiväisestä työviikosta. Syyskuun alusta toiveeni kävi vihdoin toteen, kun aloitin päivätöissäni 80-prosenttisen työsuhteen vapauttaen perjantait blogin tekoon ja -ideointiin. Alunperin idea lyhennetystä viikosta tuli minulta itseltäni. Työskentely viestintätoimistossa oli kuitenkin minulle uutta, kun viime vuoden huhtikuussa aloitin, ja sovimme esimiehen kanssa tutustuvani viestinnän maailmaanLue lisää