Kategoria: outdoor

8 parasta asiaa luonnossa olemisessa

Miksi viihdyin luonnossa? Miksi olen kotonani metsän keskellä? Olen bussissa matkalla Liesjärven kansallispuistoon. Kävin juuri läpi viimeisten kuukausien luontokuvia. Olen harhaillut yhdessä jos toisessa metsässä, lipunut aalloilla merellä sekä järvissä ja viettänyt päivää lankkuna kallioilla. Olen selkeästi viihtynyt luonnossa vielä enemmän kuin koskaan ennen. Mikä sinne vetää? Mikä on parasta…

Viikonloppupurjehdus vuokraveneellä ystävien kanssa

Vietin viikonlopun purjeveneellä, missäs muuallakaan? Kaikki lähti siitä, kun heitin eräs kerta ystävällemme, jonka tiesin osaavan purjehtia: ”Mentäiskö joskus purjehtimaan porukassa?” Lause oli enemmänkin heitto, mutta huomasin taas, miten paljon pidän ihmisistä jotka laittavat tuulemaan. Yhtäkkiä tuli viestillä viikonloppuvaihtoehdot, sen jälkeen vene-ehdotus. Yhtäkkiä takuuraha ja vuokrakin oli jo maksettu. Purjehdusunelma…

Millainen on unelmien takkisi?

Kaupallinen yhteistyö: Partioaitta Näissä kuvissa minä ja sisareni seisomme jalat tukevasti Porkkalanniemen kalliolla. On toukokuu, ja kesä vielä edessä päin. Muistan odottavan olon; kesä toisi mukanaan niin paljon vapautta ja niin paljon uutta. Nenä oli vielä pisamaton, varpaat ja napa kalmanvalkoiset. Voisin jatkaa aatoksia vaikka miten pitkälle toukokuiseen oloon, mutta…

Kaikki naiset retkelle (myös ilman miehiä)!

Kaupallinen yhteistyö: Partioaitta Olen kuullut viimeisen parin kuukauden aikana yllättäviä kommentteja naisten suusta koskien naisten kanssa retkeilyä: ”Outoa, että teidän kanssa on helppo olla. Yleensä en koskaan retkeile naisten kanssa.” ”Retkeilen aina miesporukassa. Tuntuu, että se on vain helpompaa niin.” ”Naiset ovat vähän hankalaa retkiseuraa.” Minulla on teille nyt totuus…

Usvainen mieli

Yllä oleva kuva on ehkä tunnelmallisin minusta koskaan otettu. Vaihdoin sen eilen Facebookin profiilikuvakseni kuvatekstillä: ”Jos olisin artisti, tästä tulisi ehdottomasti levynkansikuva.” Yksi ystävä kommentoi heti: ”Teetä omat levynkannet ihan muuten vaan.” Toinen oli jo passittamassa levyntekoon, kun artistilook löytyy jo. Kolmas kirjoitti: ”Ostaisin levyn kansikuvan perusteella!” Minun naamallani ei…

Yksinolon kaipuu

On menossa kausi, kun huomaan haluavani olla enemmän ja enemmän yksin. Ihan yksin. Haluaisin mennä mökille viikonlopuksi ilman seuraa, istua kahvilassa omineni ja viettää aikaa kotona omassa seurassani. Ja niin olen tehnytkin, se tuntuu tärkeältä. Kaipaan tilaa ajatella, kaipaan intensiivistä itsereflektiota. Joskus tuntuu, että haluaisin hiljentää kaupungin äänet ja sulkea…

Seesteinen päiväretki Fiskarsiin ja Dagmarin puistoon

Pari viikkoa sitten, eräänä kauniina (vaikka sateisena) päivänä lähdimme pienellä bloggaaja- ja toimittajaporukalla päiväretkelle Fiskarsiin. Huomasi kyllä, että kaikkia meitä muutamia mukanaolijoita yhdisti rakkaus luontoon ja ulkoilmaan: sade ei haitannut ketään, kun vaelsimme kesäkuun vihreän metsän keskellä. Suurin osa päivästä vietettiin Dagmarin puiston alueella. Vaikka olin käynyt puistossa jo talvella,…

Parhaita asioita elämässä

Kesät on kyllä aina yhtä vetistelyä. Onhan se hienoa, mutta kyllä se myös rasittaa. Koko ajan pitää ihan yhtäkkiä olla haukkomassa henkeä, tirauttamassa ja kulkea henki salpautuneena. Valon myötä näihin muutamaan kuukauteen saadaan Suomessa säästä riippumatta tiivistettyä sellainen tunnelma, etten ole missään maailman kolkassa kokenut koskaan mitään vastaavaa. Muistan, kuinka…

Yhden yön luontolomalla Viron Lahemaan kansallispuistossa

Kaupallinen yhteistyö: Tallink & Asennemedia Viro on niin paljon muutakin kuin Tallinna (ja Tallinna niin paljon muutakin kuin Vanha Kaupunki). En ole itsekään hoksannut sitä kovin pitkään, mutta nyt kun olen sen sisäistänyt, tekisi mieli toitottaa asiasta kaikille. Miten helppo lomakohde avautuukaan meille heti meren takana! Kaupunkia, luontoa, maaseutua, kulttuuria,…

Nukuin yön ulkona

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Latu Viikko sitten maanantaina tapasin eräällä huoltoasemalla kaksi itselleni entuudestaan tuntematonta mimmiä. Tervehdimme, hyppäsin takapenkille, ja lähdimme ajamaan kohti Liesjärven kansallipuistoa. Olin tietysti tavannut Kiran ja Linan aiemminkin, mutten ollut sen kummemmin koskaan jutellut. Kuka olisi arvannut, että viettäisimme pian vuorokauden keskenämme keskellä metsää? Puolentoista tunnin ajomatkan…

Kaikki aistit auki

Nukuin viime yön ulkona. Olimme tyttöporukalla Liesjärven Kansallispuistossa. Meloimme leiripaikalle, saunoimme telttasaunassa, valmistimme illallisen avotulella ja nukuimme kaikki omissa teltoissamme ihan muina keisarinnoina. Sanomattakin selvää, että nautin suunnattomasti. Tänään heräsin kolmen ja puolen tunnin unien jälkeen kuvaamaan aamu-usvaa. Hetkeä myöhemmin olin jo bussissa matkalla kohti Helsinkiä. Maanantai-tiistai-retki oli erittäin hyvä…

Vuoden visuaalisin telttaretki Porkkalanniemen kallioille

Kaupallinen yhteistyö: Partioaitta Tänä viikonloppuna heitän toivottavasti talviturkkini, mutta viime viikolla starttasi kesän telttailukausi. Lähdimme vappupäivänä Jannen ja Roosaliinan kanssa yhdeksi yöksi telttailemaan, enkä voi vieläkään uskoa, millainen tuuri meillä oli: aivan pilvetön taivas, kirkkaanpunainen auringonlasku ja koko niemi meidän käytössämme. Kaiken lisäksi päivällä pauhannut tuuli tyyntyi täysin yöksi. Harhailimme…

Retkieväät koko perheelle: paprikasydämiä piparimuotilla

Kaupallinen yhteistyö: Semper & Asennemedia En tiedä millä onnenkantamoisella on käynyt niin, että kaikki suurperheemme jäsenet pitävät retkeilystä, mutta näin nyt kuitenkin on. Luulen, että vanhempamme ovat tuulettaneet kerran jos toisenkin tajutessaan, että lapsena kylvetyt jyväset ovat alkaneet kantaa ja ympärille on kasvanut lauma aikuisia puunhalaajia. Lapsuuden ulkoilmaretkien kämäset muistot…

Kohdeopas paljastaa lähialueen luonto- ja retkikohteet

Kaupallinen yhteistyö: Partioaitta Luonto- ja retkeilyinnostus on rantautunut elämänpiiriini. Tuuletan joka kerta, kun huomaan uuden ihmisen innostuneen asiasta edes vähän. Joku on uskaltautunut yöksi metsään, joku on hankkinut synttärirahoillaan teltan. Eikä aina tarvita vaelluskenkiä ja rinkkaa, sillä toisinaan luonto voi tulla lähelle vaikka luonnonkosmetiikan, biotalous-innostuksen tai erilaisten luonnonantimien keräilyn kautta….

Sadetakki kerrallaan kohti parempaa: Rain Jacket from the Sea

Toissapäivänä, torstai-aamuna, olin laittanut kellon herättämään 04:15. Olimme päättäneet Joonaksen kanssa lähteä kuvaamaan keltaista sadetakkia turkoosin veden äärelle, ja aamuvalo on aina kaikista kaunein. Kampesin itseni viiden junaan, hyppäsin Ainolassa pois ja jatkoimme siitä vielä eteenpäin. En ollut vastuussa kartasta, joten en edes tiedä minne. Hoidin eväsvastaavan rooliani kuitenkin kunnialla…

Paluu Ylläksen taikamaailmaan

Kaupallinen yhteistyö: GoExpo Winter ja Visit Ylläs Istun tällä hetkellä Kööpenhaminassa, pienessä kahvilassa, jossa soi lempeä musiikki ja on vain muutama vieras. Lasisessa kupissa höyryää kahvi ja ulkona on kevät, yli 15 astetta. Voitte vain kuvitella kuinka absurdia on palata ajatuksissaan näistä hetkistä Ylläksen lumisiin, taianomaisiin tunnelmiin. Mutta kun huskyja…

Haistaako husky maapähkinävoin?

Kaupallinen yhteistyö Urtekram & Asennemedia Yksi Ylläksen koettuja elämyksiä oli huskyajelu. En ollut koskaan ennen ollut koiravaljakon kyydissä ja odotin aamupäivää isolla innolla. Intoni meinasi tosin vaihtua pelkoon, kun kuulin, että osan ajasta ajaja olenkin minä itse. Onneksi käytäntö näytti, että olen uskomaton huskykelkankuljettaja – etenkin, kun joku muu on…

Ylläs – pohjoisen oma taivas

Kaupallinen yhteistyö: GoExpo Winter ja Visit Ylläs Vertasin viime viikolla Yllästä taivaaseen. Tajusin vasta myöhemmin, että Ylläksen oma slogankin kuuluu: lähinnä taivasta. Eivät ilmeisesti siis ainakaan lupaile lauseessaan liikoja. Vietimme Ylläksellä viime viikosta neljä yötä, mutta lähes viisi kokonaista päivää. Saavuimme keskiviikkona aamupäivällä ja lähdimme sunnuntai-illalla. Viiteen päivään ehti mahtua…

Terveisiä taivaasta

Muistaako kukaan lapsuudesta leikkiä nimeltä ”vettä kengässä”? Oli kaksi ryhmää, joista toinen toiselta tietämättä valitsi itselleen parit. Vuorotellen tultiin toisesta huoneesta kyselemään joltain ryhmän jäseneltä: ”Oletko ystäväni?” Jos arvaus ei osunut oikeaan, vastattiin ”vettä kengässä” ja kysyjän piti kinkata takaisin. Mutta jos arvattu tyyppi oli juuri se sovittu pari kysyjälle,…

Selviytymisvietti

”Haluaisitko lähteä ensi kesänä joukkueeseen suunnistamaan Jukolan viestiin?”, minulta kysyttiin alkuvuodesta. ”Ei vitsi, olispa siistiä. Suunnistusta en vielä osaakaan. Kyllä mä olen messissä”, kuulin vastaavani. Korjaan: kuulin hihkuvani. Samana iltana mietin, että mitähän himputtia nyt taas. Pakkoko on löytää itsensä uudestaan ja uudestaan todella kaukaa haettujen asioiden ääreltä. Mutta siinä…

Lumilomalla Vuokatissa

Vihdoin Vuokatti-kuvia! Kun reilu viikko sitten vietin läksiäisaamiaistani entisessä työpaikassani, iloitsin siitä, että tiesin pääseväni jo samana päivänä reissuun. Oli huippu sattuma, että jo ennen irtisanoutumistani sovittu miniloma sattui juuri ensimmäiselle viikonlopulleni yrittäjänä. Ikään kuin palkintona uudesta. Hyppäsimme aamiaisen jälkeen laina-autoon, ja Janne ajoi meidät kahden pysähdyksen taktiikalla turvallisesti perille…

Suomalaisia kahvikuppikuntia

Yhteistyössä Asennemedia ja Arabia Tiesittekö, että Suomi on yhdistysten luvattu maa? Suomessa on enemmän yhdistyksiä kuin lähes missään muualla koko maailmassa. Epämuodollisia yhdistyksiä, kuten harrastekerhoja ja kahviseuroja, on sitäkin enemmän. Yksi näistä epämuodollisista kuppikunnista on on minun ja ystäväni Bean Seikkailukerho. Seikkailukerho aloitettiin kesällä 2014, kun tajusimme, että elämästä on…

Kaukomaiden vieraat avannossa

Rakkaan äidin ohje kuului: ”Sinä et sitten ala mitään nössöilemään. Näytät niille ulkomaalaisille ja olet ihan coolina kuin aloittaisit jokaisen päivän avannossa.” Jäätävät terveiset Suomussalmelta, Hossan retkeilyalueelta, josta kruunataan ensi kesänä isoin karkeloin kansallispuisto. Meillä oli eilen uskomaton outdoor-päivä: retkeilyä fatbike-pyörillä, lumikenkäilyä, nuotiolounasta ja kirsikkana kaiken jälkeen kunnon löylyt ja…

Ikinälkäistä elämää

Sain pari viikkoa sitten aivan yllätyksenä viestin, johon oli liitetty biisi: ”Vitsit, että sä tuut mulle mieleen tästä biisistä. Sä ja tekstisi siis.” Harmitti, että olin liikenteessä ilman kuulokkeita, sillä en päässyt heti kuulemaan kappaletta. Nykyisin tässä materian täyteisessä maailmassa tuntuu usein kivemmalta saada tällainen ajatuslahja kuin mitään konkreettista ja…

Sama aurinko laskee niin Kuhmossa kuin Havaijillakin

Poden reissuni ensimmäistä väsymyksen päivää. Tiedättekö, kun kauan odotettu reissu koittaa: on paljon uutta tekemistä ja näkemistä, ja fiilikset vaihtelevat koko ajan. Jossain kohtaa reissua iskee tajuntaan kaikki se uusi, mikä purkautuu totaalisena väsähdyksenä. Tunne ei ole sinänsä myönteinen eikä kielteinen, se on vain kohta, kun tajuaa olevansa pyörällä päästään…

Taikaviltin suojassa

Näissä kuvissa on niin selkeää tunnelmaa loppukesästä, että melkein pystyn haistamaan ja tuntemaan fyysisesti kuvien tilanteet ruudulta. Elokuu oli ja meni, mutta taikaviltti jäi. Sen suojaan voi piiloutua, vaikka olisi jo syyskuu. Elokuun viimeisten päivien tuuli oli jo niin navakkaa, ettei T-paidassa pärjännyt kuin auringon paisteessa, pilvettömällä säällä. Tiedättekö sen tunteen,…

Retkeilyn alkeita opettelemassa

Yhteistyössä Partioaitta Vietin koko lauantaipäivän Nuuksiossa opetellen retkeilyn alkeita. Oma retkeilyni perustuu pitkälti sellaiseen hyväksi, mutta toisinaan kettumaiseksi todettuun ”learning by doing” -metodiin. Oppimisprosessit kulkevat monivaiheisen kokeilun ja hyvin usein myös kantapään kautta. Tänä kesänä olen todennut, että makaronin voi keittää kahvipannussakin ja ettei makuupussissa ole suinkaan lämpimintä ilkosillaan. Omien…

Norjan Geiranger (tiivistetysti)

Kun syksy viilentää ilmaa ja pimentää illat, voi muistella vielä kerran kesäistä Norjanmatkaa. Muutenhan reissusta on jo melkoisen perusteellisesti raapustettu reitin ja erinäisten aktiviteettien suhteen (melonta, pyöräily), mutta itse kohdetta, Geirangerin vuonoa ja samannimistä kylää, en ole vielä ehtinyt esitellä. Geiranger on mystinen, 250 asukkaan pikku kylä. Se sijaitsee ikään…

Lähtölaukaus syksyn urheilurutiineille

Yhteistyössä Valio & Asennemedia Lehdet lakastuu, illat pimenee, aamut sarastaa aiempaa myöhemmin: on aika laittaa syksyn urheilurutiinit kuntoon. Kaikkien edellisten urheilu-aiheisten kirjoitusteni myötä on varmasti selvää, että tarvitsen treeniin paljon vaihtelua, haasteita ja projekteja. Olen urheilun fiilistelijä: minä todella nautin liikunnasta sen tuottaman hyvän olon ja opittujen taitojen vuoksi. Fiilistely…

Syysenergiaa iholle ja hiuksille

Yhteistyössä Asennemedia ja Bioteekki Ihoni on kesän jälkeen auringon paahtama, hiukseni saman ihanan, keltaisen möllykän kuivattamat. Tykkään pisamaisesta nenästä ja rennosta kesäreuhkasta, mutta syksyisin iskee aina ymmärrys siitä, että hiukset ja iho tarvitsevat roppakaupalla uutta energiaa. Viimeinen kosmetologikerta on jäänyt helmikuuhun: nenän iho halkeilee ja aurinko on paksuntanut ihoa. Monen…

Sisarusporukalla Hossan Kansallispuistossa

Mitä jos rehellisestä sisarusreissusta on ehtinyt kulua jo useampi vuosi? Silloin kannattaa tarttua toimeen ja suunnitella sellainen. Meidän nelihenkinen sisarusporukka oli kahden siipan kera heinäkuun lopussa Hossan Kansallispuistossa, Suomussalmella. Olimme varanneet retkellemme tällä kertaa vain yhden yön. Olimme viettämässä viikkoa Kuhmon kesämökillä, ja koska Hossasta on ollut lähiaikoina niin paljon…

Kesää talteen suuriin säiliöihin

Maanantaina join kesän ensimmäiset kahvit Cafe Regatassa. Miksi en löytänyt sinne aiemmin? Maaliskuun lopussa yritin, mutta puoti oli silloin kiinni, eikä maaliskuuta ehkä olisi kesäksi lasketukaan. Käytin myös yli vuosi sitten valmistujaislahjaksi saamani lahkakortin. SUP Regatan työntekijä naureskeli, kun toin edelliskesäisen lahjakortin kanssa nöyränä kyselemään, vieläkö sillä pääsisi melomaan. Luuli,…

Lapin roadtrip 3: Nuorgam – Suomen pohjoisinta kaikkea

Myöhään maanantai-iltana olimme perillä kauniissa, jylhässä Nuorgamissa, päiväunieni matkakohteessa. Tiistai-aamuna kömmimme viluisina teltasta ulos ja totesimme, että seuraavaksi yöksi on puettava merinovillaa päälle. Ymmärsimme syyn, miksi olimme yön ainoat telttailijat. Hytinästä viis, sillä olimme saapuneet Suomen huipulle ja tiesimme, että leirintäalueen viekussa on Suomen pohjoisin kahvila-ravintola, Suvanto. Aamukahvia, aamukahvia! Kun…

Lapin roadtrip 2: Rovaniemeltä Nuorgamiin

Tervetuloa takaisin Nissen rattiin! Lähdimme maanantaina Ranualta kohti Nuorgamia, tavoitteena päästä yöksi perille. Noin 600 kilometrin matka ei tuntunut pitkältä jaettavaksi koko päivälle, mutta lopulta ehdimme pysähdellä vielä paljon vähemmän kuin olimme aluksi ajatelleet. Skippasimme Ranuan huoltoasema-aamiaisen, jotta voisimme käyttää enemmän aikaa Rovaniemellä ja nauttia siellä jonkun kehutun paikan herkkuja….

Lapin roadtrip 1: Kajaanista Rovaniemelle

Näätämö täällä moi! Tänään heräsin puoli kymmeneltä ja soitin autokorjaamoon heti kahta yli kymmenen. Halusin tarkistaa, ovatko auton osat saapuneet ja pääsenkö tänään jatkamaan matkaa. Lupasivat puhelimessa hyviä uutisia, mutta jännitän vielä muutaman tunnin, sillä ennenkin nuolaistessani on tipahtanut. Lappaan suuhuni kasvishernekeittoa. Jos ruoasta saisi sanoa pahaa, niin sanoisin tätä…

Yksin jäi

Kahdet auringonlaskukuvat peräkkäin, miksi ei? Istun Vuokatissa, asunnossa, jossa kuluivat viimeiset kolme yötä. Nukuin sievästi sohvalla, joka oli niin lyhyt, että nilkat jäivät roikkumaan ulkopuolelle. Juuri äsken typeristä vitseistä ja paljosta puheesta ja naurusta täytetty kolmio onkin täynnä vain minun kamppeita ja läsnäoloani. Ja omaa syvissä vesissä uivaa meta-analyysiani. Perjantaina…

Muurikka kuumenee rauhan tyyssijassa

Terveisiä rauhan tyyssijasta, Kainuun korvesta, Kuhmon perukasta. Kohta pitää lähteä ongelle, mutta ennen sitä pienet terveiset teille muurikan ääreltä. Meitä on täällä mökillä koko sisaruskatras: minä, sisko, veljet ja yksi kälykokelaskin. Janne lähti eilen junalla takaisin Helsingin sykkeeseen ja työntekoon. Kun puhutaan loma- ja mökkiruoasta, laadusta ei tarvitse suotta tinkiä….

Suosikkituote kierrätettynä versiona: Re-Kånken

Yhteistyössä Partioaitta Minut tunnettiin pitkään Kånkeneistani. Kulunut ruskea ja tummansininen reppu kulkivat kaikkialle. Ruskean sain kulutettua vuosien varrella puhki, myös keltaista ja vaaleanpunaista olen kantanut paljon. Thaimaan reissulla ompelija korjasi yli viisi vuotta vanhaa reppua pohjasta ja matka jatkui taas. Fjellikseksi minä olen aina selässäni kulkevaa kutsunut. Ostimme kummitytölle toukokuussa 2-vuotislahjaksi…

Samoissa kuteissa metsään ja kaupungille

Yhteistyössä Sasta Miten onnellinen olenkaan kesästä, kesäsateesta, tästä kaikesta valosta. Dorit onnistui ottamaan minusta ylläolevan kuvan, josta välittyy juuri se tunne, mikä minulla on sisälläni. En usko, että Sasta on teiltä parissa viikossa mihinkään unohtunut. Kirjoitin kotimaisesta yrityksestä viimeksi, kun kuvina oli otoksia metsästä, järveltä ja nuotion ääreltä. Ettei Sastan…

Ulkona. Perillä.

Yhteistyössä Partioaitta Telttani on linnani. En tarvitse mitään Downton Abbeyta, kun voin kantaa parin kilon kotia mukanani. Partioaitan kevään ja kesän mainoskampanja teltoista on nerokas: kuvissa komeilee teltta ja tekstinä on: ”Merinäköala. Alkaen 113€/neliömetri.” Vetoaa ainakin omaan ulkoilmamieleeni täysin. Aloin mainoksen johdosta pohtia virallisen kotimme ja telttakotimme neliöhinnan eroa ja…

Melomassa Geirangerin vuonolla

  Kajakki lipuu rauhallisesti täysin tyyntä vedenpintaa vuorien välissä, ja kaikki mielen miljoonat epämääräiset ajatukset tuntuvat olevan kerrankin samassa paikassa, samaan aikaan. On oikeasti rauhallista. Kirjoitan huomenna auki Norjan matkamme reitin, aikataulun ja yöpymispaikat, mutta ennen sitä vielä yksi tähtihetki: muutaman tunnin melonta vuonolla katsellen vesiputouksia. Kajakissa on helppo keskittyä…

Lettuaamiainen kesämökillä

Heräilin tänä lauantaina formulalakanoista järven rannalta. En sentään nukkunut taivasalla, vaan kesämökin vankat seinät turvana. Pidimme sisareni kanssa lyhyen, yhden yön mökkijuhlan kesämökillämme. Rakkaiden isovanhempien kesämökki siirtyi käyttöömme keväällä heidän jatkettua ilonpitoa pilvenreunalla, ja laitoimme sen vappuna käyttökuntoon. Nyt mökillä nukuttiin ensimmäisen kerran suursiivouksen jälkeen ja kyllä unta riittikin: heräsimme…

Sunnuntain aamukahvit kalliolla klo 06:55 (ja varsin kiva vaatearvonta)

yhteistyössä Sasta Nämä kuvat on otettu sunnuntai-aamuna kello kuuden ja kahdeksan välillä pari viikkoa sitten. Olin herännyt neljän maissa Helsingissä ja hypännyt jo puoli kuuden maissa Keravan junaan. Siinä junassa kaikki muut viettivät vielä edellistä päivää ja lauantaijuhlien jatkoja, kun minä ihastelin jo uutta päivää ja nousevaa aurinkoa. Olin miettinyt,…

Pääsiäinen perheen kanssa puolijoukkueteltassa

Pääsiäisyö perheen kesken puolijoukkueteltassa – uhka vai mahdollisuus? Kun tulimme pääsiäisenä anoppilan rauhasta vanhempieni luo, oli meitä yllätys odottamassa. Olimme muistelleet lämmöllä viime pitkäperjantain yllätystä, kun surffasimme tekoaalloilla surffisimulaattorissa. Jotain yllättävää uumoilimme siis olevan tulossa, mutta isä ja äiti vetivät taas kunnialla maton alta: ”Menemme ensi yöksi koko perhe Lappalanjärven…

Perheen perinteiset pilkkikisat 2016

Tätä kirjoittaessa iskee väistämättä deja vu: Aivan kuin olisin kokenut vastaavan kilpailutilanteen ennenkin. Ja niin totta vie olen, sillä perheen perinteiset pääsiäispilkit järjestettiin jo kolmatta kertaa. Parit arvottiin puolueettomasti paperilapuilla, valmiiksi numeroidut pilkit samoin. Pyrimme pelaamaan rehellisin kortein, puhtaat jauhot pussissa. Aina tasaisin väliajoin jollekin iskee halu käyttää vilpillisiä keinoja,…

Outfit of the Day: Pilkkivetimet!

Vaikea arvailla, mitä teidän pääsiäissunnuntaihin kuuluu, mutta meillä pilkitään. Heräsimme tänään vötkistellen, mutta runsaan aamiaisen jälkeen puimme pikaisesti päälle ja aloimme valmistautua perinteisiin pilkkikisoihin. Henkinen valmistautuminen oli tietysti aloitettu jo monta viikkoa sitten. Käsittämätön ilma, kauniimpi kuin morsian. Jään pinta oli sulanut lätäköiksi jään päälle, mutta onneksi oli kumisaappaat mukana….

Helsinkiä pakoon Tuusulaan

Siitä oli ehtinyt vierähtää kolme ja puoli vuotta, kun viimeksi olin Tuusulassa. Ensimmäinen reissumme bussilla Järvenpääntien varteen oli kesällä 2012, kun menimme viettämään sinne ensimmäistä hääpäiväämme. Olin 21-vuotias ja kovin siloposkinen. Kuvia katsellessa tulee sellainen olo, että olen kasvanut henkisesti ainakin kymmenen vuotta, fyysisesti ainakin sen kolme ja puoli. Olikin…

Syysvaellus Nuuksioon (osa 2/2)

Vihdoin pääsen jatkamaan iloisen syysvaelluksen merkeissä. Pääsin ensimmäisessä kirjoituksessa tarinan siihen vaiheeseen, että kellahdimme nukkumaan siinä seitsemän maissa illalla. Liian luksusta ollakseen totta, että voi nukkua lähes 12 tuntia putkeen. Niin siinä kuitenkin kävi. Aamuvarhaisella kello herätti. Tiedä sitten, olisimmeko nukkuneet kellon tuplasti ympäri ilman sitä. Kaivauduin makuupussini uumenista, Bea…

Syysvaellus Nuuksioon (osa 1/2)

Seikkailukerhon perinteinen syysvaellus suuntasi tänä vuonna ihan lähimaille, Nuuksion kansallispuistoon. Loka-marraskuun taitteen yön yli kestävä retki oli meille molemmille ensimmäinen vähän kylmemmillä keleillä tehty pyrähdys. Teille suurensuuri kiitos kaikista jaetuista vinkeistä, jotka takasivat erittäin onnistuneen keikan. Säiden Herralle kiitoksia siitä, että pakkasöillä ympäröity viikonloppu oli lauhkea kuin lammas. Eväistä jo…