Kategoria: perhe

Modernin maalaistalon pikkujoulupöytä

Kaupallinen yhteistyö: Vuohelan Herkku & Asennemedia Tunnistatteko tilanteen, tiedättekö tunteen? On ollut vieraita kylässä ja illalla kotiin viemisiksi annetaan mukaan notkuvan pöydän viimeiset herkut. Aamulla on päällä hirveä nurina ja katumus, kun tekisi niin paljon mieli sitä mukaan annettua herkkua. No minä tunnistan! Olen juuri se, joka ähkyoloissaan pyytää piilottamaan…

Mongolia – yksi ehdoton suosikkikohteeni

Kaupallinen yhteistyö: Olympus Käyn läpi vuoden reissukuvia ja tällä hetkellä ruudulla on huhtikuinen Mongolia. Olen ollut tämän vuoden Olympuksen ambassador, ja kuvankaunis kamerani on kulkenut uskollisesti matkassa kaikki  reissut ja retket, minkä vuoksi myös kuvakansiot ovat ylenpalttiset. Alkuvuoteen mahtui Tansania, Nepal, Viro, Mongolia, kahdesti Venäjä, Sveitsi ja Italia. Ja joka…

Surkeimman sisaren pokaalin saa… minä!

Tuli kamala ikävä siskoa. Sellainen ikävä, ettei sitä voi korvata kukaan toinen. On ikävä suoria, mutta rakkaudella lauottuja kommentteja, käpertymistä vierekkäin, maneereita, jotka tunnistaa löytyvän myös itsestään. Sitä uskomatonta yhteyttä, kun jotain tapahtuu, ja molemmat katsoo toisiaan välittömästi ymmärtäen, miksi toinen katsoi. Ja hyvin usein sitä seurannutta naurua. Janne kertoi…

Päivänsankari, tyttären sankari

Lapsena, kun en itse osannut vielä juuri mitään, osasin kyllä luetella, mitä kaikkea isä osaa. Hän surffaa, ajaa junaa ja bussia ja rekkaakin, hän hyppää laskuvarjolla tuosta noin vaan, laskettelee, lumilautailee, laskee telemarkeilla ja vielä opettaa niitä kaikkia. Ja on ajanut ympäri Eurooppaa moottoripyörällään niin komeana, että naiset ovat laonneet…

Sienien ryöpyttämistä ja teltta, johon mahtuu helposti koko perhe

Syksy etenee ympärillä: tatteja on valtavasti, sellaisia joita tunnistan ja sellaisia, joista ei ole minkäänlaista hajuakaan. Viime syksynä löydetyistä salapaikoista löytyy vihdoin karpaloita, ja kesämakuupusseja tarvitsee laavulle kaksi päällekkäin. Vihdoin, oi vihdoin, anorakki ei ole liian kuuma, ja maiharit eivät hiosta jaloissa. Tunnistan syksyn myös hyvin siitä, että alan pohtia…

Absurdein saamani elämänohje

Vietän parhaillaan parahinta mökkiaikaa Kuhmon korvessa. Luin äsken Trans-Siperian reissumme aikana kirjoittamiani muistiinpanoja. Paljon oli höttöisiä ajatuksia, joitain runonpätkiä, vähän järkevääkin tekstiä. Mutta eräs kohta pomppasi kaiken joukosta kuitenkin niin selkeästi esille, nimittäin isältäni saamani elämänohje, jonka hän lausui mietteliäästi paikoitellen nykivänkin junan kyydissä: ”Jokaisen ihmisen pitäisi vuosi ajaa elämässään…

SHOKKIPALJASTUS: katso paljastavat kuvat!

Julkaisin pari viikkoa sitten kirjoituksen otsikolla ”En ole koskaan…” Kirjoitus käsitteli seurapeliklassikon lailla asioita, joita en ole koskaan tehnyt, mutta joita oletan muiden joskus tehneen. Mutta nyt seuraa shokeeraava paljastus: kuvissa oleva pinkkipukuinen hoopo olen minä! Olen siis sittenkin käyttänyt uimalakkia! Toisin kuin kirjoituksessani väitin. Toimitus pahoittelee asiavirhettä, menee itseensä…

5 x yhteneväisyyttä minussa ja äidissäni (+kevätvaate-arvonta)

Kaupallinen yhteistyö: Nanso Sunnuntaina on äitienpäivä. Ellen ryhdy vallan spontaaniksi, taidan tällä kertaa jäädä kotiin, ja äiti jää juhlapäivänä näkemättä. Tiedän hänen ymmärtävän enemmän kuin hyvin, että vietän reissun vuoksi ensimmäisen viikonlopun kuukauteen mielelläni miehen kanssa, joka toivottavasti tekee minusta joskus äidin. (Kyllä, puhun Jannesta. Hah, ei shokkiuutisia tällä kertaa.)…

Pääsiäisestä alkaa kevät

Ihanaa pääsiäistä. Toivon mukaan se on rentouttava, lempeä ja virtaa antava. Vähän niin kuin yllä oleva keväinen leikkihetkemme 90-luvulta. Näytämme nauttivan veljieni kanssa. Olen saanut selkeästi parhaan paikan keskeltä ruskeaa lammikkoa. Pääsiäinen katkaisee talven, oli mikä keli tahansa. Kun ajatukset siirtyvät kirkkaankeltaisiin, oranssiin ja vihreisiin tipuihin ja höyheniin, värikkäisiin pääsiäismuniin…

Isän kanssa Trans-Siperiaan ! !!

”Lähdetkö sä kahdestaan sun isän kanssa? Mä en ikimaailmassa lähtisi minnekkään iskä mukana…” Nämä ovat olleet yleisimmät kommentit, kun olen kertonut ystävilleni ja tutuilleni kenen kanssa lähden heittämään Trans-Siperian junamatkan huhti-toukokuun vaihteessa. Kyllä, reissuseurueeseen kuuluvat vain minä ja isäni. Totta kai lähden juuri hänen kanssaan, olenhan haaveillut yhteisestä matkasta lapsesta…

Suomalainen hygge: Outdoor-pitsaa ja perhe, joka pitää huolta

Saavuin keskiviikkona vanhempieni turvalliseen suojeluun kutsuen muutaman päivän karkumatkaa Helsingistä leikkimielisesti nimellä hermoloma. On nimessä totuudensiementäkin, kun muistaa tiistain olotilani. Ilokseni kirjoitan ja huomaan, että alkaa helpottaa. Tuntuu, että stressitasot alkoivat laskea samantien, kun nousin keskiviikkona alkuyöstä bussiin ja keskiyöllä Kouvolan keskustan tyhjyyteen. Lapsuudenkotona oli valmiiksi laitettu peti valmiina, jonka…

Rehellisiä otteita perheemme WhatsApp-keskustelusta

Perheemme WhatsApp-ryhmän linjat käyvät kuumina lähes päivittäin. Sinne jaetaan kyllä kuulumisiakin, mutta ennen kaikkea älytöntä läppää. Viimeaikaisia viestejä ovat olleet esimerkiksi sisareni selostama video uudesta kodistaan ja veljeni poseerauskuvia uudessa kuoritakissa. Tällä viikolla käytiin myös keskustelu, joka on tallentamisen arvoinen: Minä: ”Kyl meidän perhe on hauskin! Paitsi äiti. On sekin,…

Soihtujen sammuessa, kaiken väen nukkuessa

Tästä kuvanottohetkestä on arviolta 20 vuotta. Tanssimme sisarusten kesken vaatimattoman olohuoneemme lattialla kera mummin ja vaarin. Tip-tap on kovaa vauhtia menossa, niin kuin kuin vauhdinhurmasta näkee. Samoin 90-luku on kovaa vauhtia menossa, niin kuin mekon päälle laitettavista erilliskauluksista ja vasemman isoveljen hiustyylistä huomaa. Samassa olohuoneessa on juhlittu ja juhlitaan tänäänkin….

Yhdessä syömisen voittaa vain pussailu, jos sekään

Kaupallinen yhteistyö: Arabia & Asennemedia Olen kutsunut tänä vuonna kotiini syömään enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Kovin tutuksi käyneen lankkupöydän ääreen ovat istahtaneet niin vanhat ystävät, uudet tuttavuudet kuin perheenjäsenetkin. Joskus (usein) ollaan rentoiltu ja syöty sohvalta käsin, muutaman kerran raahattu tarjoiltavat jopa sänkyyn. Viime viikonloppuna kutsuimme vanhempani ja siskoni…

Pimeä bisnes, johon äiti puuttui

Olen nauranut tänään kuollakseni lapsuusmuistoa, joka yhtäkkiä pomppasi mieleeni puhuttuamme ystävieni kanssa raha-asioista. Olen tyrskähdellyt vähän väliä nauruun niin kotona kuin raitiovaunussakin.  On aika kertoa hilpeä tarina teillekin. Näette ehkä yllä olevassa kuvassa minut ja molemmat veljeni vanhempiemme vaatteissa. Näin ei kuitenkaan ole. Kuvassa on nimittäin kivenkova bisnesmies, uraansa aloitteleva…

Isä, sinua aina ihailen

30 vuotta isänä, pian 27 vuotta minun isänäni. Olen ihaillut sinua isä kaikki ne kaksikymmentäseitsemän vuotta. Kiitos rakkaudestasi, huolenpidostasi. En malta odottaa ensi kevään seikkailuamme! Onnellista isänpäivää. -Henriikka

Äidin ja tyttärien 6 tyyliä (+Nanso-arvonta)

Kaupallinen yhteistyö: Nanso Meidän perheen tyttöjen kesken on aina puhuttu tyylistä ja vaatteista. Olemme aina kyselleet neuvoa ja mielipiteitä, sekä jakaneet tyylimietteitä toisillemme. Usein sovussa, aina ei. Kun olimme lapsia, äiti vei meidät kerran vuodessa junalla tyttöjen reissulla Helsinkiin, jossa saimme valita muutamia suosikkivaatteitamme. Ne tuntuvat muistojenkirjossa jollain tapaa sellaisilta…

Suomessa sataa kuulemma lunta

Suomessa sataa kuulemma lunta. Uskoisikohan? Arvatkaa mitä? Täällä ei. Olen kaukana ensilumesta, paratiisisaarella. Kello on 22:50, ja lämpömittari näyttää 28. En tiedä kumpi säätila on absurdimpi: kotikadun ensilumi vai nykyhetkeni. Kuvissa on Vietnamin Phu Quoc  ja hetkiä tältä päivältä: palmun varjot Sao Beachilla, äitini kerjäämässä minulta kananmunakarkkeja Haribo-pussista, palmunlehtiä yläilmoista…

Ollapa kuin mun mutsi

Äiti täytti eilen 54 vuotta. Syntymäpäiviä vietettiin luonnollisesti täällä Singaporessa. Ostimme lähikaupasta paukkuserpentiiniä, vähän kornin kultakoukeroisen onnittelukortin ja pienen, vaaleanpunaisen pullon kuohuvaa. Sitten me laulaen yllätimme äidin, jonka sydän pomppasi kurkkuun paukkuyllätyksestämme. Ei ääneen vuoksi, vaan siksi, että hän samantien alkoi panikoimaan, että yllätyksistä lähtevä haju voisi tarttua majapaikkamme mattoon….

Singapore tuntuu tulevaisuudelta

Tänään on ollut ensimmäinen kokonainen päivä Singaporessa. Saavuimme äitini ja siskoni kanssa eilen illalla perille ja nukuimme viime yön viiden tunnin aikaerosta huolimatta kuin vaavit. Lämpötila ei laske juuri alle 30 asteen yölläkään, joten Suomen viileät syyspuuskat on jo reilussa vuorokaudessa unohdettu. Millainen on ensivaikutelmani kaupungista? Tai siis maasta! Tai…

Parhaiden ystävien eli sisarusten kesken

Kaupallinen yhteistyö: Arabia & Asennemedia Juttelin muutama päivä sitten erään läheisen ystäväni kanssa ystävistä ja ystävyydestä. Olen ymmärtänyt kuluneen kesän aikana kunnolla erään olennaisen asian. Olen ihmetellyt usein, miten muilla tuntuu olevan niin paljon aikaa ystävilleen. En ole kuitenkaan aina muistanut, että itselläni on niiden ystävien lisäksi tukiverkostossa kaksi suurta…

Työhaalareita ja mökkipaljastuksia

Vanhemmillani on ollut suuri huoli siitä, että välitän someen laittamillani mökkikuvillani liian ruusuista kuvaa koko kesämökkitouhusta. Olen toki puolustellut seuraajieni medianlukutaitoa ja yrittänyt kertoa, että harva tahtoo nähdä kuvia hikisistä ihmisistä hakkaamassa halkoja. Mutta tottahan se on, ettei mökkeily ole ainaista suolla hyräilyä ja lakanpoimintaa, lettukestejä ja kauniita auringonlaskuja (vaikka…

Sisarusten välisestä rakkaudesta

Pohdimme tänään siskoni Roosaliinan kanssa sisarussuhteita. Meitä on neljä, kaksi siskoa ja kaksi veljeä. Kaikki toisilleen läheisiä. Kävelimme Välimeren rantaa ja pohdimme, miten hyvä onni on, että olemme niin läheisiä. Analysoimme riitojamme ja arvuuttelimme, keillä menisi välit, jos menisi. Sellaista uskaltaa pohtia vain, kun tuntee sen olevan kovin, kovin kaukaa…

6 oppia, jotka äiti on minulle antanut

Jos näet epäoikeudenmukaisuutta, mene väliin Äiti ei siedä minkäänlaista tai kehenkään kohdistuvaa kiusaamista tai epäoikeudenmukaisuutta. Muistan, kuinka hän painotti jo minun olleen tarhaikäinen, että epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin on mentävä heti väliin. ”Vaikka et yhtään tykkäisi kiusatusta, niin menet silti väliin. Vaikka muut nauraisivat, niin menet silti heti väliin, sanot ääneen miten…

Retkieväät koko perheelle: paprikasydämiä piparimuotilla

Kaupallinen yhteistyö: Semper & Asennemedia En tiedä millä onnenkantamoisella on käynyt niin, että kaikki suurperheemme jäsenet pitävät retkeilystä, mutta näin nyt kuitenkin on. Luulen, että vanhempamme ovat tuulettaneet kerran jos toisenkin tajutessaan, että lapsena kylvetyt jyväset ovat alkaneet kantaa ja ympärille on kasvanut lauma aikuisia puunhalaajia. Lapsuuden ulkoilmaretkien kämäset muistot…

Suomen juhannus tiivistettynä 11 kuvaan

Naurattaa niin paljon nämä kuvat. Pidimme pääsiäisenä mökkitalkoita. Piti olla aurinkoa ja ihanan keväinen ilma. Olisimme vähän grillailleet, laittaneet illalla saunan päälle. Mitä todellisuudessa kävi? Taivaalta tuli lumikuuroja vartin välein. Haravoin siskoni kanssa tuntikausia, mutta emme juuri päässeet nauttimaan työmme tuloksista, sillä puhdistamamme maa peittyi valkoiseksi. Mattojen puistelulle pieni pakkanen…

Uusia pääsiäisperinteitä ja lomakooma

Jos joku vasta on raskasta, niin loma! Tuntuu, että loman viimeisenä päivänä pötkötän aina totaalisessa koomassa lattialla, mielen ja ruumiin voimat täysin kadoksissa. Intensiivisen yhdessäolon, runsaan syömisen ja epäsäännöllisten (joskin pitkien) yöunien jälkeen tuntuu kuin olisi antanut kaikkensa. Onneksi huomenna on taas normaalia. Tänään oli loman kruunupäivä. Avasin silmäni uuteen…

Onnellista, nostalgista pääsiäistä

Katson näitä nostalgisia pääsiäiskuvia hymyillen. Nauraen. Yllä olevassa kuvassa olen 2-vuotias, sisarusköörin neljäs ei ole vielä syntynyt. Olemme saaneet pääsiäismunat juhlasunnuntaina, niin kuin joka vuosi. Ensimmäisessä kuvassa on selkeää hämmennystä, toisen kuvan ottohetkeen mennessä olemme ymmärtäneet, että suklaamuna on ilon asia. Molempien kuvien kohdalla koen myös kateutta: haluaisin omassa koossani…

Kirjeet siskolta siskolle

Kirje Helsingistä Jyväskylään Rakas sisko. (pikkusisko suurella sydämellä) Mulla on sua niin kova ikävä. Oot ollut Jyväskylässä vasta reilu puoli vuotta, mutta tuntuu kuin olisit ollut paljon kauemmin. Olis niin kiva, kun olisit täällä juomassa kahvia mun kanssa. Voisin lämmittää sulle maitoa – tai ehkä kermaakin, juhlan kunniaksi. Mä oon…

Ystävänpäiväkimput elämäni naisille

Kaupallinen yhteistyö: Kauniisti Kotimainen & Asennemedia Ensi viikon tiistaina on ystävänpäivä. Pidän siitä päivästä aivan erityisesti. Välttämättä ei tarvitse juhlia, hankkia lahjoja tai edes muistaa koko juhlapäivää, mutta halutessaan saa ottaa vaikka kaiken irti. Viimeistään huomenna, 10.2., pitäisi lähettää postikortit. Siihen ei tänä vuonna taida riittää aika. Mutta halusin muistaa…

Paketoituja ajatuksia joulusta

En löytänyt riisipuurosta mantelia. Tiedossa ei ole vauvoja, yllätyksiä, matkoja tai muuta mantelin tuomaa. Tosin kukaan ei saanut mantelia vielä tänä aamunakaan, kun söimme kattilanpohjia. Jäljelle jäi pieni valkoinen kasa, jossa mantelinmuotoinen onni oletettavasti piileskelee. Pitäköön tunkkinsa. Eilisessä jouluaatossa oli sellaista lapsuudentaikaa. Yhdessäolon riemua, hartaasti nautittua ruokaa ja vaihdettuja kuulumisia…

Joulurauha anoppilassa

Terveisiä kirjoittajalta, jonka silmät tipahtelevat kiinni ja mieli on lämmin. Terveisiä anoppilasta, jossa riittää iloa, vitsejä ja musiikkia. Blogihistoriani kattaa jo tämän tulevan lisäksi viisi joulua. Ne ovat olleet keskenään kovin samanlaisia: Toisen perheen luo vähän ennen aattoa, josta siirrytään toiseen perheen luo joulupäivänä. Molemmissa juhlintaa, rauhaa ja yhdessäoloa. Voisin…

Onnellisena äidin kainalossa

Lupaan, että nämä ovat viimeiset kruunupäiset kuvat. Mutta voi maailman söpöin äiti minkä teit. Löysin syntymäpäivän aamulta muutaman unohtuneen kuvan. Taisin olla vielä niin nukuksissa, etten edes kunnolla muista kuvanottohetkiä. Äiti opiskelee osa-aikaisesti Helsingissä, ja siksi saamme hänet vieraaksemme kerran kuussa. Nyt opiskelupäivät sattuivat syntymäpäivieni päälle, ja sain herätä siksi…

Pienen hiihtäjän isoin apu

Kello lähestyy kuutta, ja tuntuu puoliyöltä. Saavuin juuri bussiasemalta, rinkka on täynnä savulta haisevaa kudetta. Olimme viime yön Repoveden kansallispuistossa telttailemassa tutun, iloisen ystäväni kanssa. Elämäni ensimmäinen pakkasvaellus! Tänään ei kuitenkaan juhlita (pelkästään) sitä, että me jäimme henkiin, vaan isejä. Oma isäni oli kaukana maapallon toisella puolella reissussa, minkä vuoksi…

Tulkoon talvi!

Yhteistyössä Skiexpo Olen aina rakastanut lunta. Tiedättehän, kun lapsuuden lempikuukausi määräytyy usein syntymäpäivien mukaan? No, minun synttärini on joulukuussa. Lapsena joulukuun alussa oli jo usein lunta, enkä tiedä olisinko kasvanut niin suureksi lumen ja talven ystäväksi ilman kyseistä syntymäaikaa. Alla olevassa kuvassa olen ensi kertaa rinteessä. Hah. Istun turvallisesti isoveljen…

Sisarusporukalla Hossan Kansallispuistossa

Mitä jos rehellisestä sisarusreissusta on ehtinyt kulua jo useampi vuosi? Silloin kannattaa tarttua toimeen ja suunnitella sellainen. Meidän nelihenkinen sisarusporukka oli kahden siipan kera heinäkuun lopussa Hossan Kansallispuistossa, Suomussalmella. Olimme varanneet retkellemme tällä kertaa vain yhden yön. Olimme viettämässä viikkoa Kuhmon kesämökillä, ja koska Hossasta on ollut lähiaikoina niin paljon…

Muurikka kuumenee rauhan tyyssijassa

Terveisiä rauhan tyyssijasta, Kainuun korvesta, Kuhmon perukasta. Kohta pitää lähteä ongelle, mutta ennen sitä pienet terveiset teille muurikan ääreltä. Meitä on täällä mökillä koko sisaruskatras: minä, sisko, veljet ja yksi kälykokelaskin. Janne lähti eilen junalla takaisin Helsingin sykkeeseen ja työntekoon. Kun puhutaan loma- ja mökkiruoasta, laadusta ei tarvitse suotta tinkiä….

Äiti ja isä, tulossa ollaan!

Tänään on kesälomani ensimmäinen päivä. Neljä viikkoa silkkaa ilonpitoa tiedossa, etten sanoisi. Istun jo junassa, pitäähän loma saada kunnolla käyntiin samantien. Huomenna tanssitaan serkun häitä lapsuudenkodin liepeillä, sunnuntaina suuntaamme sisarusparvella Kuhmon mökille. Siitä hurruuttelen vakiolaina-autollani Vuokattiin, jonka jälkeen nappaan ystäväni Bean Kajaanin juna-asemalta. Viimeiseksi koittaa Nuorgamin kierros, jota ehdinkin jo…

Miksi sillä on se valtava Leviksen T-paita?

Ostin keväällä samanlaisen paidan, jollainen minulla oli L-koossa vuonna 2009. Aloimme sinä keväänä seurustella Jannen kanssa, ja hän piti tyylistäni yhtä vaatekappaletta lukuun ottamatta: ”Miksi sillä on se valtava Leviksen T-paita?” Olin aivan järkyttynyt, kun kuulin asiasta vasta muutama vuosi sen jälkeen. Sehän oli voimapaitani, joka kului lopulta puhki kaikesta…

Mummonmökin suojassa

Lettuaamiainen syötiin viime lauantaina mökillä, mutta teimme kyllä muutakin. Yhden yön mökkireissua varten ostetut ruokavarannot olivat valtavat: kaksi 160-senttistä ei loppujen lopuksi syökään ihan niin paljon kuin itse luulevat. Jos päättää järjestää viikonloppumenoa, viikonlopun täyttää usein kokonaan. Oli hauska huomata, miten täyteen mökkifiilikseen pääsee jo yhdessä yössä. Lähdin perjantaina junalla…

Paitsi pikkuisen voi!

Tänään klo 09:32. H: ”Janneee! Saanko aamiaista vuoteeseen?” J: ”Et todellakaan. Nythän on äitienpäivä.” H: ”No mutta jos jompikumpi meistä on joskus äiti, niin se oon kyllä minä.” J: ”Se on kyllä totta. Mutta huono syy.” H: ”Ja jos joku teeskentelisi raskaanaolevaa vain äitienpäivälahjojen toivossa, niin se olisin kyllä minä.”…

Työläisten juhla

Huijasin! Väitin eilen, että Kouvolan tienoilla tulee satamaan koko vappuaaton. Mutta kuinkas kävi: sadepilvet kiersivät mökkimme muutaman kilometrin päästä säästäen perheen kastumiselta. Saimme kaksi tehokasta talkoopäivää Valkealan kauniissa maisemissa. Kahdeksan henkeä puunasi ja kunnosti piparkakkutalon kesäkuntoon niin nopeasti, ettei ehtinyt kissaa sanoa. Ajamme juuri kotiin. Autoilemme niin harvoin, että se…

Homssuinen vappukööri

En tiedä, missä teidän vappuhurvittelu tapahtuu, mutta minä olen vanhempien luona Kouvolassa. Koko sisaruskööri on kokoontunut mökkitalkoisiin ja vettä tulee koko taivaankannen leveydeltä. Turha luulla, että illaksi selkenee:  30 kilometriä leveä sadealue kulkee pystysuoraan juuri kesämökkimme yli. Vappuasussani ei ole kehuttavaa: äitin vanhat raitatuulihousut ja muotonsa menettänyt verkkatakki. Kerroksia kerrosten…

Pääsiäinen perheen kanssa puolijoukkueteltassa

Pääsiäisyö perheen kesken puolijoukkueteltassa – uhka vai mahdollisuus? Kun tulimme pääsiäisenä anoppilan rauhasta vanhempieni luo, oli meitä yllätys odottamassa. Olimme muistelleet lämmöllä viime pitkäperjantain yllätystä, kun surffasimme tekoaalloilla surffisimulaattorissa. Jotain yllättävää uumoilimme siis olevan tulossa, mutta isä ja äiti vetivät taas kunnialla maton alta: ”Menemme ensi yöksi koko perhe Lappalanjärven…

Perheen perinteiset pilkkikisat 2016

Tätä kirjoittaessa iskee väistämättä deja vu: Aivan kuin olisin kokenut vastaavan kilpailutilanteen ennenkin. Ja niin totta vie olen, sillä perheen perinteiset pääsiäispilkit järjestettiin jo kolmatta kertaa. Parit arvottiin puolueettomasti paperilapuilla, valmiiksi numeroidut pilkit samoin. Pyrimme pelaamaan rehellisin kortein, puhtaat jauhot pussissa. Aina tasaisin väliajoin jollekin iskee halu käyttää vilpillisiä keinoja,…

Tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään

Lempijoululauluni on Sylvian joululaulu, Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama runo. Itkettää jo nyt, kun mietin sen sanoja. Varpunen jouluaamuna on sekin hyvä vaan ei Sylvian vertainen. Tontturalleja en oikein jaksa, pitää olla tunnetta ja paatosta. Kirjoitettuna Sylvian sanoista saa vielä enemmän irti. Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui…

Melukylän joulu ja riemuperhe

Joulupäivä on taittunut illaksi, ja auto huristaa kohti uutta määränpäätä. Ei jaksaisi enää istua autossa, olisi kiva päästä glögikupin ääreen, pehmeälle matolle pötköttämään. Joululomalle varatut kirjatkin ovat vielä lukematta. Joulunaluspäivät ja aatto menivät oman alkuperäisen perheen luona, nyt suuntaamme Jannen vanhempien kotia kohti. Joulunaika tuntuu aina niin pitkältä. Muutaman päivän…

Kesäöiden kaipuu

Selasin tänään viime kesän mökkikuvia läpi. On pitänyt kirjoittaa kalakilpailusta, karhujen katselusta ja muusta rennosta kesäilystä elokuusta lähtien, mutta materiaalia olisi niin paljon jaettavaksi, että se on aina jäänyt. Lisäksi miltei jokainen kuva pysäyttää minut. Jään miettimään kuvanottohetken tuntemuksia, ajatuksia ja elämäntilannetta. Makuja, tuoksuja, värejä. Kuvilla on uskomaton voima saada…

Isän tyttö

Sain isältä ja isän isältä hymyni. Meni yli 20 vuotta huomata se. Ylähampaat näkyvät leveästi, mutta alahampaat jäävät piiloon. Sain isältä kaipuuni seikkailuihin. Suunta on eteenpäin ja uusiin asioihin. Isä oli ehtinyt jo kiertää moottipyörällä Euroopan ja rekalla Venäjän, ennen kuin minua edes harkittiin. Nyt vajaa 60-vuotias isä on lähdössä…

Kaunis, pysähtynyt Pohjois-Karjala

Tämä viikko oli liian pitkä, liian väsyttävä. Vietin perjantain töissä Messukeskuksessa, Terveysmessuilla ja kolmelta rakennuksesta lähtiessäni odotti pihalla mies, auto ja litra puolukkasmoothieta ja pakasterasiallinen leipäjuustoa matkaevääksi. Lähdimme rauhoittumaan Pohjois-Karjalaan, Liperin mummilaan. Viiden tunnin ajomatkasta ensimmäisen tunnin pyhitin viikonloppurauhoittumiselle ja syville keskusteluille, kaksi seuraavaa jaksoin vielä tehdä viikon viimeiset työt,…