kategoria

random

Ylläksen herkkuretki: Mahdollisimman paljon latukahviloita ilman hiihtoa
Olin maaliskuun puolivälissä jo saanut hiihtoa tarpeekseni, mutta pääsemässä vasta latukahviloiden vauhtiin. Siitä lähti idea tehdä latukahvilakierros Ylläksellä: mahdollisimman paljon herkkuja, mahdollisimman vähän hiihtoa. Lopulta kävikin niin, ettemme hiihtäneet lainkaan. Kuljimme Eevan kanssa autolla kolmeen paikkaan pötkössä, neljänteen kävelle ja Ylläksen huipullekin nousimme hissillä. Aktiivisuuspisteet nolla, riemupisteet sata! Jos sitä on koko talven vääntänyt talviretkiäLue lisää
Suomi-roadtrip: Kainuu (Kajaani ja Ärjänsaari, Vuokatti ja Sotkamo)
(Huom! Tämä on Suomi-roadtrip-sarjan toinen kirjoitus. Lue roadtripin ensimmäinen juttu täältä.) Päivä 6 Heräsimme Outokummussa auringon saunaksi lämmittämään telttaan. Ylös, naku-uinti ja aamiainen. Oli aika tutustua pohjoiseen Pohjois-Karjalaan tarkemmin. Olimme ajamassa illaksi Vuokattiin, joten oli kokonainen päivä aikaa ajaa kahden ja puolen tunnin matka. Tien varsilla odottelivat kirpputorit, kesäkahvilat ja snägärit. Tämän päivän stopit löytyivätLue lisää
Suomen luonnon päivä on uusi lempijuhlapäiväni
Eilen vietettiin Suomen luonnon päivää. Tämä oli vasta toinen lajiaan, mutta kyseisestä päivästä on tullut jo minulle uusi lempijuhlapäivä, lempiliputuspäivä. Vaikka avohakkuu- ja sinilevä-uutisten keskellä tuntuu toisaalta, että luontoa arvostetaan yhä vähemmän, tällaiset juhlanaiheet antavat myös toivoa sille, että suunta on muuttumassa. Toivon mukaan riittävän nopeasti. Tässä on ehdottomasti itsellänikin peiliin katsomisen paikka: teenkö mitäLue lisää
Kari Hotakainen on melkein yhtä hauska kuin minä
Istun kahvilassa ja lähetin juuri vahingossa AirDropilla jollekin tuntemattomalle valokuvia kirjailija Kari Hotakaisen Me Naiset -lehden haastattelusta, josta inspiroiduin tänään jalkahoidossa. En tiedä, kuka ne otti vastaan, mutta hän varmasti tietää, kuka ne lähetti, sillä repesin vallattomaan nauruun. Nyt mielessä muutama asia: 1) Nauru on parasta. 2.1) Ihailen ihmisiä, jotka uskaltavat vastaanottaa tuntemattomia lähetyksiä, vaikkaLue lisää
Kun kamera ei rakasta (osa 10)
On ilonpidon aika! Tämä on kaikkien aikojen kymmenes ”Kun kamera ei rakasta” -postaus eli suorastaan juhlanumero. Huraa! Töttöröö! Kerrassaan mieltä ylentävää tietää, miten viehättävä sitä osaa kameran edessä tahtoessaan olla, ja että kuvista riittää kokonaiseksi formaatiksi. Kuka prinsessoista haaveksiva pikkutyttö- tai -poika ei unelmissaan näytä yhtä hyvältä, kuin tämän kuvasarjan ensimmäinen taideteos: ”Död”? Juttusarja on poseeraustenLue lisää
Silmät vilkkuen, nilkat vilkkuen
Toinen kuvasarja, jonka halusin eilen jakamani lisäksi irrottaa omaksi kokonaisuudekseen, on tämä. Ihanat naiset rantasaunalla, avantoon menossa. Kun lopulta pääsimme laiturin päähän, tajusimme ettei avantoa oltu edes hakattu. Mutta tässä vaiheessa vielä olemme täynnä rohkeutta ja väkevyyttä ennen hyisenkylmää koetusta. Silmät vilkkuen, nilkat vilkkuen. Polttarisaunassa on aina jotain taianomaista. Ei ehkä niinkään sen hää- taiLue lisää
Hetkiä, joita ei unohda
Hetkiä, jotka luulee muistavansa aina. Niitä on melko harvoin. Hetkiä, jotka tietää muistavansa aina. Niitä on hyvin harvoin. Hetkiä, jotka muistaa aina. Niitä ei ole juuri koskaan. Kuvissa on käsillä sellainen hetki, jonka toivoisin niin kovasti tipahtavan kolmoslokeroon. Meistä on Bean kanssa paljon kuvia, järkeviä ja järjettömiä, mutta tämä kuvasarja on minulle ehkä tähänastisista kaikistaLue lisää
Siperian terveinen
Katsoin tänään lentokoneen ikkunasta Itämerta. Se oli upea ja voimakas. Hajonneita jäälauttoja kellui silmän kantamattomiin, toiset isompina ja toiset murskaantuneimpina paloina. Valkoisten lauttojen välissä pilkahteli tummanpuhuva meri. Se on oikeasti niin tummansininen, että näytti auringonpaisteessakin miltei mustalta. Jäiden keskellä kulki suoria uria: urheat jäänmurtajalautat ja -laivat raivasivat polkujaan Siperian tuliaisista huolimatta. Muistin lapsuuden kirjaa ”MinneLue lisää
Lähiöretki Kauneimpiin Joululauluihin
Se on ollut lapsesta asti lähes jokavuotinen perinne: Kauneimmat Joululaulut. Ehkä näittekin Jouluradion fiilistelyvideostamme ja aistitte, että joululaulut ovat meille suht rakkaita. Ne aiheuttavat jos jonkunlaista tunnereaktiota ja saavat tosissaan laulamaan. Viime vuoden Kauneimmat Joululaulut jäivät onnettomasti kaiken muun jalkoihin. Oli varmaan aatonaatto, kun tajusin, etten ollut päässyt enkä muistanut mennä laulamaan. Siinä kohtaa eiLue lisää
Hämmentävimmät kuvat Instagram-historiassani
Liityin Instagramiin neljä vuotta sitten, syksyllä 2013. Muistan miten jännityksissäni ja innoissani olin. Hankin älypuhelimen huomattavan paljon muita myöhemmin, joten myös Instaan rantauduin verrattain myöhään. Tuuttasin tietysti tilin täyteen melko harkitsemattomia puhelinkuvia. Pitkäänhän Instagram olikin monelle bloggaajalle nimenomaan ”pääsy kulisseihin”, behind the scenes -materiaalia varsinaisista blogikuvista. Lähiviikkoina vanhoista IG-kuvistaan ovat kirjoittaneet ainakin Arttu, Sara jaLue lisää
10 kysymystä, joita olen miettinyt tänään
1. Miksi jotkut esanssit maistuvat sille, mitä ne esittävätkin, ja toiset eivät yhtään? (esim. meloniesanssi ei muistuta edes kaukaisesti melonia) 2. Miksi toiset biisit saavat liikuttumaan salamannopeasti, vaikka niihin ei ole minkäänlaista henkilökohtaista tunnesidettä? (Dancing in the moonlight, Kun silmäni mä auki saan…) 3. Miksi oma irronnut hius on perus, mutta tuntemattoman hius kuvottava? 4.Lue lisää
Ruskamummo
Minusta tulee isona sellainen ruskamummo. Sellainen, jonka löytää soutuveneestä vispaamassa airoja vimmatusti ja puolukkapusikosta suu täynnä punaisia marjoja. Sellainen joka tietää mitä tahtoo ja jonka kanssa ei sovi rettelöidä. Siskoni sanoi tänään, että hiustyylistäni on helppo ennustaa, miltä tulen näyttämään mummona. Minulla tulee kuulemma olemaan sellainen löysä mysteerinuttura, josta on mahdoton sanoa, kuinka se onLue lisää
Mies, oletko feministi?
Kysyinpä eräs kaunis päivä mieheltäni: ”Ootko sä feministi?” Ja hän vastasi: ”Öö, en kai.” ”No haluatko sä, että miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia?” ”Tietenkin haluan. Kyllä sä sen tiedät.” ”Sitten sä olet feministi. Ja se on kyllä tosi hyvä, sillä muuten mä en olisi sun kanssa.” — -Henriikka
Asioita jotka tuntuvat noloilta, vaikka eivät oikeastaan ole
Kun leipoo kirsikkapiirakan ja syö sen vimmaisesti pala palalta kahdessa päivässä. Kun tulee niin nälkäisenä kotiin, ettei edes riisu takkiaan tai kenkiään, vaan jää eteiseen syömään juuri kaupasta ostamiaan ruokia. Kun yliarvioi omat voimansa ja kävelee kotoa bussiasemalle rinkan, duffel-bagin ja repun kanssa otsasuoni pullistellen, kokovartalohiessä. (Ja piiloutuu tuttujen vastaan tullessa rinkan taakse, etteivät heLue lisää
Nukuin yön ulkona
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Latu Viikko sitten maanantaina tapasin eräällä huoltoasemalla kaksi itselleni entuudestaan tuntematonta mimmiä. Tervehdimme, hyppäsin takapenkille, ja lähdimme ajamaan kohti Liesjärven kansallipuistoa. Olin tietysti tavannut Kiran ja Linan aiemminkin, mutten ollut sen kummemmin koskaan jutellut. Kuka olisi arvannut, että viettäisimme pian vuorokauden keskenämme keskellä metsää? Puolentoista tunnin ajomatkan päässä odottelivat Eeva ja Minna,Lue lisää
Ylläs – pohjoisen oma taivas
Kaupallinen yhteistyö: GoExpo Winter ja Visit Ylläs Vertasin viime viikolla Yllästä taivaaseen. Tajusin vasta myöhemmin, että Ylläksen oma slogankin kuuluu: lähinnä taivasta. Eivät ilmeisesti siis ainakaan lupaile lauseessaan liikoja. Vietimme Ylläksellä viime viikosta neljä yötä, mutta lähes viisi kokonaista päivää. Saavuimme keskiviikkona aamupäivällä ja lähdimme sunnuntai-illalla. Viiteen päivään ehti mahtua niin huskyt kuin revontulet, niinLue lisää
Parempaa hankielämää
Terveisiä Vuokatista, terveisiä lumisilta rinteiltä. Olen juonut kahden päivän aikana rinnekahviloissa kolme kuumaa kaakota. Hyvä saldo! Tosin vain yhdessä oli kermavaahtoa, mikä on tietysti surullista. Aloitin yrittäjäelämäni korkaten vihdoin lumilautailukauden. Ajoimme Jannen kanssa torstaina Helsingistä ystävän lainaamalla autolla Vuokatin urheiluopistolle pitkäksi viikonlopuksi, päätavoitteena rylliä rinteitä ja nauttia lumesta. Check, check. Mielessäni olen edelleen 15-kesäinen, muttaLue lisää
Mielen kaaos
Perjantai. Aion karata aivan pian ystävän kanssa istumaan iltaa, mutta ennen sitä pysyn muutaman hetken paikoillani ja hengitän syvään. Sisään, ulos. Sisään, ulos. Hengitän usein niin pintapuolisesti, ettei tee yhtään pahaa keskittyä tähän peruselintoimintoon vähän perusteellisemmin. Mieleni on jostain syystä pienessä, hetkellisessä kaaoksessa. Koen haikeutta, kun äiti oli viime yön yökylässä ja karkasi tänään kotiin.Lue lisää
Unelmia niin että pää räjähtää
Minulla on meneillään vuotuiset. Kerron niistä nyt vähän lisää. Tämä on juuri sellainen ”usko itseesi, usko unelmiisi” -kirjoitus. Rakastan sellaisia, jos niissä on joku tolkku. Voi kuitenkin olla, ettet saa tästä kirjoituksesta mitään. Sori siitä. Mutta voi myös hyvin olla, että ajattelet juuri samoin kuin minä nyt. Että et ole ihan vielä siellä, missä haluaisitLue lisää
Oudoimmat kohteliaisuudet, jotka minulle on lausuttu
”Olisitpa lasteni opettaja.” ”Sulla on niin erityisen kauniinmuotoinen kallo. Etenkin takaraivo on niin ihanan jylhä.” ”Näytät Frozenin Elsalta.” ”Sulla on sellainen ääni, että haluaisin sinun lukevan minulle rentoutusharjoitteita nauhalle.” ”Oot niin mukavan möykkyinen. Lyhyt ja lihaksia ihan joka paikassa.” ”On niin viihdyttävää, kun ei ikinä tiedä mitä teet seuraavaksi.” ”Sulla on kauniit nilkat. Jäntevät jaLue lisää