Kategoria: sisko

Mitä Lapissa voi tehdä, jos rinteet eivät ole auki?

Kaupallinen yhteistyö: Visit Ylläs Olen lapsesta saakka ollut Lapin kävijä, mutta vierailut ovat aina sijoittuneet talviaikaan. Lappi oli minulle pitkään yksinkertaisesti pidemmät rinteet ja paksumpi lumikerros kuin Kouvolan kotikeskuksessani Mielakassa. Simppelisti silkat paremmat puitteet lumilautailulle. Mutta mitä vielä! Viimeisten vuosien aikana olen laajentanut ymmärrystäni pikkuhiljaa. On olemassa monen rakastama kesä-Lappi…

Syksy Ylläksellä – ikävä Lapin keltaiseen maailmaan

Kaupallinen yhteistyö: Visit Ylläs Vietin elämäni ensimmäistä ruskalomaa syyskuussa Lapissa. Kohteena oli viime talveltakin tuttu Ylläs ja seurana sisareni. Vietimme aktiivisen, mutta rentouttavan viispäiväisen alkuruskan väreissä, upean usvan keskellä. Meloimme, pyöräilimme, retkeilimme, harhailimme sumussa, söimme reilusti eväitä ja kaadoimme termarista höryäviä kupillisia kuksiimme. Seurasimme ruskamummoja löytääkseemme perille ja kun kerran…

Paljon onnea vauva

Aamulla hampaita pestessäni minulla pyöri päässä laulu menneisyydestä: ”paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onnea vauva, kun sä ryömit äitin masusta!” Se oli 4-vuotiaan isoveljeni improvisoima laulu pikkusisarukselle, joka oli juuri syntynyt maailmaan. Nauhoitimme C-kasetille terveiset sairaalaan, kun sisko oli juuri saanut nähdä ihan oikean maailman. Kasetti oli ”Valitut…

Parhaiden ystävien eli sisarusten kesken

Kaupallinen yhteistyö: Arabia & Asennemedia Juttelin muutama päivä sitten erään läheisen ystäväni kanssa ystävistä ja ystävyydestä. Olen ymmärtänyt kuluneen kesän aikana kunnolla erään olennaisen asian. Olen ihmetellyt usein, miten muilla tuntuu olevan niin paljon aikaa ystävilleen. En ole kuitenkaan aina muistanut, että itselläni on niiden ystävien lisäksi tukiverkostossa kaksi suurta…

Millainen on unelmien takkisi?

Kaupallinen yhteistyö: Partioaitta Näissä kuvissa minä ja sisareni seisomme jalat tukevasti Porkkalanniemen kalliolla. On toukokuu, ja kesä vielä edessä päin. Muistan odottavan olon; kesä toisi mukanaan niin paljon vapautta ja niin paljon uutta. Nenä oli vielä pisamaton, varpaat ja napa kalmanvalkoiset. Voisin jatkaa aatoksia vaikka miten pitkälle toukokuiseen oloon, mutta…

Työhaalareita ja mökkipaljastuksia

Vanhemmillani on ollut suuri huoli siitä, että välitän someen laittamillani mökkikuvillani liian ruusuista kuvaa koko kesämökkitouhusta. Olen toki puolustellut seuraajieni medianlukutaitoa ja yrittänyt kertoa, että harva tahtoo nähdä kuvia hikisistä ihmisistä hakkaamassa halkoja. Mutta tottahan se on, ettei mökkeily ole ainaista suolla hyräilyä ja lakanpoimintaa, lettukestejä ja kauniita auringonlaskuja (vaikka…

Ihanaa olla kotona.

kaupallinen yhteistyö: Arabia & Asennemedia Tuttu tuoksu heti ovella. Tuttu tunne tutulla sohvalla. Tuttua kahvia tutusta mukista. Ihanaa olla taas viikon reissun jälkeen kotona. Tuttu tuntuu ihanalta. Mietin matkoilla usein koti-ikävää ja miksi poden sitä herkästi. Vaikka koti-ikävä ei saakaan minua jäämään kotiin, se pysyy kesytettynä mielessä koko ajan. Luulen,…

Mahdotonta kopioida tai kertoa

Auringonlaskuissa ja revontulissa on jotain samaa ja ihmeellistä. Niitä ei voi itse määrätä. Voit ehkä päättää, mihin menet sellaista etsimään tai katsomaan, mutta loppu ei ole käsissäsi. Et voi tietää tulevatko pilvet tielle tai minkä väriseksi taivas muuttuu. Et pysty päättämään itse, millä minuutilla aurinko laskee tai revontulet leimahtavat. Ehkä…

Sipsivaihde päälle!

Terveiset Kreikasta, Naxoksen saarelta. Aurinkoreissuvaihde on selkestästi mennyt päälle: en juuri koskaan syö kotona sipsiä, mutta aurinkolomilla aina! Parhaita on salt & vinegar -makuiset, tietysti. Myös perinteiset, pelkällä suolalla maustetut sopivat. Ja öö, kaikki muut. Appelsiinimehu on täällä aivan järkyttävää. Voisi luulla toisin, sillä puissa kasvaa aitoja appelsiineja, mutta kyllä…

Kohti Kreikkaa kolme kiloa kevyempänä

(Ensimmäinen huomio: uskomaton K-otsikko!) Sisar hentoinen pätkäsi eilen valtavan tukkansa lyhyeksi. Nips, naps vaan lähti minun arvioni mukaan noin kolme kiloa hiusta. Pian päästä leikatut letit ovat jo matkalla hyväntekeväisyysjärjestön kautta peruukkimateriaaliksi, kun me taas suuntaamme huomattavasti kevyemmän lastin kanssa kaksin Kreikkaan. Minulla on mieletön hiuskateus. Roosaliinan hiukset ovat freshit…

Vuoden visuaalisin telttaretki Porkkalanniemen kallioille

Kaupallinen yhteistyö: Partioaitta Tänä viikonloppuna heitän toivottavasti talviturkkini, mutta viime viikolla starttasi kesän telttailukausi. Lähdimme vappupäivänä Jannen ja Roosaliinan kanssa yhdeksi yöksi telttailemaan, enkä voi vieläkään uskoa, millainen tuuri meillä oli: aivan pilvetön taivas, kirkkaanpunainen auringonlasku ja koko niemi meidän käytössämme. Kaiken lisäksi päivällä pauhannut tuuli tyyntyi täysin yöksi. Harhailimme…

Kirjeet siskolta siskolle

Kirje Helsingistä Jyväskylään Rakas sisko. (pikkusisko suurella sydämellä) Mulla on sua niin kova ikävä. Oot ollut Jyväskylässä vasta reilu puoli vuotta, mutta tuntuu kuin olisit ollut paljon kauemmin. Olis niin kiva, kun olisit täällä juomassa kahvia mun kanssa. Voisin lämmittää sulle maitoa – tai ehkä kermaakin, juhlan kunniaksi. Mä oon…

Kevät tulee, oletko valmis?

Kaupallinen yhteistyö: Arabia & Asennemedia Kevät tulee, oletko valmis? Minä olen. Oi, olen todella! Ajamme juuri Vuokatista kotiin kainuulaisia lumisia, pikkuteitä, ja aurinko paistaa niin valtavana, että pian pitää laittaa tuuletus päälle. Viime viikonloppuna Roosaliina oli meillä yövieraana. Päätimme sunnuntaina, että katamme brunssin kevät-teemalla, sillä meillä oli valmiiksi keltaisia ja…

Holtittoman päivän ostoksia

Me täällä toimituksessa pistimme lauantaina vähän ranttaliksi, kun kiersimme Helsinkiä ja samaa tahtia kukkaronnyörejä auki. Toimituksen jalat olivat viiden tunnin rupeaman jälkeen niin tohjona, että seuraavat viisi tuntia meni sohvalla. Onneksi seurana oli sisar. Hän oli muutaman yön piipahduksella Helsingissä ja sohvasurffasi meillä sen aikaa. Päätimme antaa kevään viedä ja…

Ystävänpäiväkimput elämäni naisille

Kaupallinen yhteistyö: Kauniisti Kotimainen & Asennemedia Ensi viikon tiistaina on ystävänpäivä. Pidän siitä päivästä aivan erityisesti. Välttämättä ei tarvitse juhlia, hankkia lahjoja tai edes muistaa koko juhlapäivää, mutta halutessaan saa ottaa vaikka kaiken irti. Viimeistään huomenna, 10.2., pitäisi lähettää postikortit. Siihen ei tänä vuonna taida riittää aika. Mutta halusin muistaa…

5 unelmieni matkakohdetta juuri nyt

Kirjoitin viime vuonna matkamessuhuumassa viidestä himoituimmasta matkakohteestani. Ilmeisesti tällaisia listoja kannattaa todella laatia, sillä viime vuoden aikana toteutin viidestä unelmakohteestani kolme: Nuorgamin, Kuhmon ja Marokon. Tänä vuonna ovat täysin uudet ideat mielessä, vaikka Japani ja Turkki jäivätkin viime vuoden listaltani luonnollisesti mukaan tulevaisuudenhaaveisiin. Tästä vuodesta tiedän sen verran, että ensi…

Miksi pelkäisin?

Tiistai, vihdoin tiistai. Joulu tuntui kestäneen ikuisuuden. Huomenna suuntaan takaisin Helsinkiin ja mielessä on iätön kysymys, joka saapuu aina mieleen tapaninpäivän jälkeen: kuinka paketoida muutamassa päivässä ajatukset kuluneesta vuodesta ja orientoitua uuteen? Viime vuonna muutimme uuden vuoden aatonaattona uuteen kotimme (joka tuntuu edelleen uudelta), minkä vuoksi en ehtinyt kunnolla kerätä…

Vaihtoehtoista itsenäisyyspäivän viettoa

Olen aina ennen katsonut Linnanjuhlia. En tiedä miksi. En pidä niiden katselusta yhtään. Se tuntuu turhalta, ajanhukalta. (Ja samalla äskeisen ääneen sanominen tuntuu suurelta synniltä. Kuin en kunnioittaisi isänmaatani, historiaamme, sotaveteraaneja, itsenäisyyttä tai muuta tuikitärkeää.) Tänä vuonna teimme toisin. Siskoni on Jyväskylästä käymässä, ja lähdimme kolmisin viettämään itsenäisyyspäivää illalliselle. Puin…

Miksi pidän siskostani niin kovasti?

Roosaliina täällä! Istun juuri bussissa matkalla Helsingistä takaisin kotiin. Olin viimeiset kuusi päivää kahden kuukauden tauon jälkeen pääkaupungin sykkeessä, ja residenssi-isäntänä ja –emäntänä toimivat rakkaat Henriikka ja Janne. Siitä on tovi, kun viimeksi olimme nähneet ja tahdoinkin saada kunnolla varastot täyteen, kunnes seuraavan kerran taas nähdään. Voi, kuinka pidänkään näistä…

Pikkusisko maailman tuuliin

Sain rakkaan pikkusiskoni Helsinkiin kolme vuotta sitten syksyllä. Niin kuin koko kevään pääsykoeruljanssin, myös ensimmäisen Helsinki-viikon hän asui meidän luonamme. Kun oikea muutto oli tehty, omaan ensimmäiseen asuntoonsa jäi pieni, eksynyt tyllerö. Tyllerö ja Janne kävivät vielä yhdessä kaupassa, jotta kaappiin saataisiin ruokaa ja perustarvikkeita, eikä ensimmäinen ilta tuntuisi niin…

Kesän kaunein yö

Saimme uuden serkun sukuun, kun eilen tahdottiin taas tuplasti. Nostalgista oli, että vihkiminen tapahtui meidän hääkirkossamme ja juhlia tanssittiin samassa paikassa kuin meidänkin. Valtavasta suvusta oli sopivan kokoinen siivu paikalla: ehti tervehtää melkein jokaista. Alkuun ujostutti (ja vähän sen jälkeenkin), mutta loppujen lopuksi kaikki tuntuivat niin tutuilta. Yö oli yksi…

Mummonmökin suojassa

Lettuaamiainen syötiin viime lauantaina mökillä, mutta teimme kyllä muutakin. Yhden yön mökkireissua varten ostetut ruokavarannot olivat valtavat: kaksi 160-senttistä ei loppujen lopuksi syökään ihan niin paljon kuin itse luulevat. Jos päättää järjestää viikonloppumenoa, viikonlopun täyttää usein kokonaan. Oli hauska huomata, miten täyteen mökkifiilikseen pääsee jo yhdessä yössä. Lähdin perjantaina junalla…

Pääsiäinen perheen kanssa puolijoukkueteltassa

Pääsiäisyö perheen kesken puolijoukkueteltassa – uhka vai mahdollisuus? Kun tulimme pääsiäisenä anoppilan rauhasta vanhempieni luo, oli meitä yllätys odottamassa. Olimme muistelleet lämmöllä viime pitkäperjantain yllätystä, kun surffasimme tekoaalloilla surffisimulaattorissa. Jotain yllättävää uumoilimme siis olevan tulossa, mutta isä ja äiti vetivät taas kunnialla maton alta: ”Menemme ensi yöksi koko perhe Lappalanjärven…

Kehtaavat kutsua kahvikupiksi tuota munakuppia

Yökyläkaverin parhaita puolia on, että hän jättää jälkeensä sohvalle levitetyt vierasvuodevaatteet. Ylimääräinen sänky olohuoneessa kutsuu hyppäämään päiväunten maille. Melkein kuin retkelle lähtisi, kun punkkaakin tutun ja turvallisen tuplapeiton sijaan yksinäisen vieraspeiton alla. Peittomajasta voi sitten huudella tutulle ja turvalliselle kämppikselle, että saisko tänne nyt sitä puolukkasmoothieta. Ja kahvia kans. Paljon…

Perheen perinteiset pilkkikisat 2016

Tätä kirjoittaessa iskee väistämättä deja vu: Aivan kuin olisin kokenut vastaavan kilpailutilanteen ennenkin. Ja niin totta vie olen, sillä perheen perinteiset pääsiäispilkit järjestettiin jo kolmatta kertaa. Parit arvottiin puolueettomasti paperilapuilla, valmiiksi numeroidut pilkit samoin. Pyrimme pelaamaan rehellisin kortein, puhtaat jauhot pussissa. Aina tasaisin väliajoin jollekin iskee halu käyttää vilpillisiä keinoja,…

Kehnon isosiskon hyvittelyt

yhteistyössä Långvik / Congress Wellness Hotel On kamalaa tajuta, että on ollut kehno sisko. Että lähes symbioottisesta läheisyydestä huolimatta yhteinen laatuaika on ollut kortilla ja usein tavatessa on ollut se väsynyt narisija, turhaan valittaja. Pikkusisko on taas ollut se osapuoli, joka tulee yllätyksenä kylään katsomaan elokuvaa ja tuo ruokaakin mukanaan….

Toiveikasta natinaa

Muistan, kun olin pieni, ja äiti tuli joskus talvella lumia puistellen sisälle ja totesi: ”ulkona oli niin uskomattoman kaunista, että minulla oli olo, että tähän voisi jäädä ja kuolla.” Katsoin järkyttyneenä, silmät lautasen kokoisina enkä ymmärtänyt. Nyt ymmärrän. Tämä ympäröivä maailma on luminen paratiisi. Voi katsokaa mitä sinisen, harmaan ja…

Melukylän joulu ja riemuperhe

Joulupäivä on taittunut illaksi, ja auto huristaa kohti uutta määränpäätä. Ei jaksaisi enää istua autossa, olisi kiva päästä glögikupin ääreen, pehmeälle matolle pötköttämään. Joululomalle varatut kirjatkin ovat vielä lukematta. Joulunaluspäivät ja aatto menivät oman alkuperäisen perheen luona, nyt suuntaamme Jannen vanhempien kotia kohti. Joulunaika tuntuu aina niin pitkältä. Muutaman päivän…

Kesäöiden kaipuu

Selasin tänään viime kesän mökkikuvia läpi. On pitänyt kirjoittaa kalakilpailusta, karhujen katselusta ja muusta rennosta kesäilystä elokuusta lähtien, mutta materiaalia olisi niin paljon jaettavaksi, että se on aina jäänyt. Lisäksi miltei jokainen kuva pysäyttää minut. Jään miettimään kuvanottohetken tuntemuksia, ajatuksia ja elämäntilannetta. Makuja, tuoksuja, värejä. Kuvilla on uskomaton voima saada…

Kynttilöiden ja ystävien ympäroimä

yhteistyössä Nordalco / Les Fumées Blanches Sauvignon Blanc Perjantai ja viikonloppu. En ole ehtinyt orientoitua edes työviikkoon, kun palasin Suomeen vasta tiistaina. Mutta ilman orientoitumistakin töitä on paiskittu (”paiskittu”, miten sitä toimistotyötä nyt ajattelee) parin päivän aikana ehkä vähän liikaakin, eikä viikonloppu näin ajoitu yhtään hassumpaan aikaan. Istun Kolilla metsämökissä,…

Design Marketin ostokset

Helsinki Design Week sai avajaisensa kuluvan viikon torstaina ja jatkuu koko ensi viikon, 13.9. saakka. Monille se tutuin tapahtuma, Kaapelitehtaalla järjestettävä Design Market oli tänä viikonloppuna ja sieltähän minä itseni löysin, vaikka pitkään vannoin, etten sinne ruuhkalaatikkoon astu enää jalallanikaan. Sisko sai ylipuhuttua sunnuntai-aamupäivän lungille design-kierrokselle. Enkä toki poistunut tyhjin…

Kivoja ja vähän vähemmän kivoja

Roosaliina täällä taas hei. Tulisi toinen kirjoitus, ennen kuin Henriikka ja Janne palaavat maailmanmatkoiltaan. Henriikan ja Jannen koti Arabiassa on viimeisen parin vuoden aikana tullut minulle erityisen tutuksi. Paikka, jossa voi ottaa rennosti, vaihtaa farkut lököttäviin yöhousuihin ja hypätä sohvalle katsomaan Netflixin elokuvia (teemme kyllä välillä myös muitakin juttuja). Henriikan…

Erilaiset samanlaiset siskokset

Roosaliina täällä! Henriikka pyysi minua vierailevaksi kirjoittajaksi kirjoittamaan haluamastani aiheesta ja otin haasteen vastaan. Mitähän tästä mahtaa tulla? Olisi se vähän suru, jos Henriikan palatessa Siperiasta kaikki lukijat olisivat kaikonneet vain minun kirjoitusten takia. Let’s see. Ajattelin pureutua meihin sisarparina… Ollaan Henriikan kanssa aikamoinen parivaljakko. Paita ja peppu, nenä ja…

Kullatut matkamuistot

Voimakolmikko teki pyrähdyksen Tukholmassa toukokuun alussa. Oli eri hyvä äitienpäiväreissu: äiti kainalossa ja sisko toisessa. Matkakuviin ei välttämättä kannata palata heti matkan jälkeen, joskus muistojen verestämistä kannattaa hieman venyttää. Nyt parin viikon kuluttua reissun saa elää uudestaan. Voin kertoa, että pillahdin melkein itkuun, kun katsoin kuvia minusta ja Roosaliinasta. Siinä on…

Helsinki parhaimmillaan

Lauantai 16.5.2015. Helsinki. Puu-Vallilan pihakirpputori, Arabianrannan Katutaidefestivaali & Tokyon kevätmyyjäiset, Ravintolapäivä.  Sellaista kaupunkikulttuuria, josta on helppo olla ylpeä. Parasta Helsinkiä. Eilinen toukokuun päivä oli parasta toukokuuta, vaikka en itse ollutkaan se kaikkein energisin. Vesimelonin muotoinen mehujää maistui ihanasti esanssimeloonilta. Se on maku, josta pidän, vaikka ei ehkä kannattaisi. Kotikulmat oli vallattu kansalaisten…

Voimakolmikko musikaaliristeilyllä

Matka toteutettu yhteistyössä Tallink Silja Linen kanssa Aloitin eilen kirjoittaa viime viikonloppuisesta Tukholman risteilystä. Valitsin ja käsittelin kuvia reilu kaksi ja puoli tuntia, kunnes silmät alkoivat lupsua kiinni. Kello näytti yhdeksää ja ajattelin ottaa pienet nokoset ennen tekstin kirjoittamista. Pienet näpsit varmasti piristäisivät. Siitä kerältä sängynpäästä Janne sitten löysi minut tuntia…

Lungi kuin sunnuntaiaamu

Nukuttu on, sydämen kyllyydestä, ja vielä menisi helposti tuplat lisää. Parempi oli kuitenkin pyrähtää heti aamusta hereille ja hilautua kelposeuraan. Meillä on sellainen hyvä rentokerho, johon kuuluu lisäkseni Janne ja siskoni Roosaliina. Rentokerho voi tavata koska vain, missä vain ja eritoten millaisella tuulella vain. Tänään satoi, mutta meininki oli hyvä….

Minnen från Skövde

Hej alla och häslingar från Skövde. Onnen kaupungissa ollaan ja yritetään olla muistamatta, että huomenna lähdetään kotiin päin. Tuntuu kuin ei olisi koskaan lähdettykään. Kaikki tuntuu niin kotoisalta, on niin mysigt ja isäntäperheen koira Tiger juoksi heti saavuttuamme hälsaamaan. Heilutti häntää iloisesi ja unohti saman tien kuluneet viisi vuotta. Katti…

Sinä olet vieläkin minä

Sinä olet minä, olet edelleen minä. Ilman sinua olen lintu siivetön tai kuivan maan kala. Tai karhu talviuneton. Tai kissa kynnetön. Tai koira kuonotukkoinen. Tai ilves tapparaniskainen. Tai lehmä stressaavainen. Tai hepo tallihiirilöinen. Tai sika hienohelmainen. Tai kukko enhän-mie-mittäänen. Tai kana erakkoinen. Tai hämähäkki peukalo keskellä kämmentä. Tai batman ilman…

Loman päätteeksi Tallinnaan

Joskus perinteitä syntyy nopeastikin. Tällainen pikatahdilla syntynyt perinne on meidän perheen naisjoukon tammikuinen päiväretki Viroon, Tallinnaan. Tämä oli toinen laatuaan, ja tulevaisuus näyttää jatkuuko perinne yhä vielä. Länsisatamasta starttasi parin tunnin kestoinen laivamatka eilen klo 07.30. Aamupalabuffet oli joululoman unirytmiin tottuneelle kolmikolle suuri ilonaihe, riitti kun ehti raahautua paattiin, syöminen…

Kuinka priorisoida tärkein?

Viimeiset pari kuukautta olen elänyt yllättävän tapahtumantäyteistä elämää. On ollut päivätyö, blogi, treenit, tapahtumat, ystävät, reissut ja kaikki muu. En ole kaatunut työtaakan alle, mutta olen väistämättä joutunut tilanteeseen, jossa joudun priorisoimaan. Ja mitä olen kauhukseni huomannut? Olen nähnyt ystäviäni vähemmän kuin tavallisesti. Olen jättänyt myös toisinaan treenejä välistä tai…

Jeg savner dig København

Kyllä hymyilyttää katsoa matkakuvia, vaikka itse matkasta olisikin vain muutama päivä aikaa. Kööpenhaminassa sai sopivasti kesän hännästä kiinni. Tuntui, että siellä eletään pari viikkoa Helsinkiä jäljessä. Sain vielä nauttia takittomista päivistä ja ilman sukkahousuja olisi voinut viilettää, jos olisi ollut raju muija. Oli ihana kulkea kaikki päivät tennarit tai lenkkarit…

Jeg elsker dig København

Napakka Google Translate -otsikko on saatu paikoilleen. Toivottavasti meni edes vähän oikein. Tämä olisi kai sellainen juttu, jonka voisi otsikoida ”postikortteja Kööpenhaminasta”, mutta en ole koskaan ymmärtänyt miksi virtuaalisia valokuvia kutsutaan postikorteiksi. Köpis on taputeltu toistamiseen ja naamalle jäi typerän näköinen hymy, selkään 5 kiloa menomatkaa painavampi rinkka. Tuntuu, että…

Hooray Copenhagen! !!

Elossa ollaan. Juuri savuin kotiin pinkin rinkkani kanssa ja pilkin kuin kokenut kalamies. Oli tarkoitus jo jakaa kuvia, kirjoittaa kuulumisia, mutta nettiyhteydet eivät olleen yhtä hyvissä tunnelmissa reissun aikana kuin me itse. Palaan siis huomenna, kuvien ja kertomusten kera. Nyt laitan skitan koteloon, sulkeudun J:n suosioon ja lopetan. Good night…

Flawless Fifties!

”Kellohameenhelmat heilumaan ja pirtelöt pyörimään, nyt juhlitaan 50-luvun teemalla!” Kai muistatte 20-luvun juhlat? Samaiset upeat neidot löivät jälleen hynttyyt yhteen ja järjestivät kekkerit fiftari-hurmoksessa. Lauantaina riitti riemua, kun oli hampurilaisiksi naamioituja macaron-leivoksia, biljardipallon näköisiä cakepopseja ja universumin älyttömin fiftari-visa. Oli kauniita kellohameita ja etenkin kauniita hymyjä. Miehet oli komeita kuin…

Torstaina Köpis a-a-a-auuu!

Pakkaan kamppeeni ja lähden Kööpenhaminaan. Pitähään sitä uusi ystävä nähdä aika pikaisesti, ettei pääse unohtumaan keneen on vasta tutustunut. Minähän pääsin Köpikseen vasta viime kesänä reilillä. Kaikki nämä kuvat ovat siltä mukavien kommellusten matkalta. Nyt on kuitenkin aika jättää mies kotiin itkemään ja napata sisko tiukasti kainaloon, lujaan suojelukseen. Tai ehkä…

Vallilan kuumat kulmat ja muijat

Työpaikkani sijaitsee Helsingin Vallilassa, teollisuushenkisellä alueella. Alueella risteilevät uudet ja rumat sekä vanhat ja upeat rakennukset. Valitettavasti oma työpisteeni on sellaisessa uudessa. Hyvä puoli kuitenkin on, että koska vain pystyy lähteä haahuilemaan niiden kauniiden rakennusten väliin ja ne jopa näkyvät työpaikan ikkunasta. Vanhat tehdasrakennukset on muutettu työhuoneiksi, yritysrakennuksiksi ja osa…

Kirpputori-dialogia parhaimmillaan

Kevään ja alkukesän pihakirpputorit ovat olleet tarjonnaltaan hyviä, mutta mitä omaan ostoaktiivisuuteeni tulee, olen ollut luuseri. En ole löytänyt juuri mistään juuri mitään ja oikeastaan koko kierrätys on tursunnut korvista ulos. Tuntuu, että kirppistely menee usein omantunnon puhdistamiseksi. Surkeaa lumppua myydään eteen päin parin kerran käytön jälkeen: pois silmistä, pois…

Kesäviikonlopun kotimaisia pellavavaatteita

yhteistyössä By Pia’s Design Yhteistyössä By Pia’s Design Usein asiat kulkevat radoittain, dominopalikoiden kaatumisefektin lailla. Ensin tapahtuu joku asia, joka sitten johtaakin toiseen ja myöhemmin kolmanteen. Viime viikkojen aikana niin on käynyt kohdallani monesti (niin hyvässä kuin pahassa), mutta eräs kiva esimerkki on yhteistyö By Pia’s Designin kanssa. Ensin löysin…

Pihakirppiskauden avaus!

Sunnuntaina aukesi aurinkoisesti kevään pihakirppiskarkelot. Metrolla Siilitielle ja suunta vanhan Herttoniemen pihakirpputorille. Viime syksynä Helsinkiin muuttanut siskokin menetti kyläjuhlaneitsyytensä, kun talsimme porukalla pölyisiä katuja. Kirpputoripöytiä oli sadoittain ja sokkeloiseen kaupunginosaan sai kulumaan monta tuntia. Välillä hodaria, välillä kahvia ja välillä simaa. Ilmakin oli morsian. Erityisablodeja kaikille, jotka kunnon talkoohengellä olivat…