Runo äidille APUA!

Etsin viime viikolla netistä äitienpäivärunoa, sillä rakastamme äidin kanssa molemmat runoja. Olin varma, että löytäisin helposti ja nopeasti jonkun sopivan.

”Runoja tyttäreltä äidille”, ”äitienpäivärunot”... lähdin liikkeelle perinteisin hakusanoin. Selailin sivustoja ja aika nopeasti tajusin, etteivät internetin äiti-runot kerro minun äidistäni, jos kertovat ylipäänsä yhtään kenenkään äidistä. Suurin osa runoistahan ei ole mitään lahjoja äideille, vaan uskomattomia vaatimuksia ja lisäpainolastia harteille; mystistä oletusta kaikkivoipaisuudesta, satuolennolle ominaisista ihmevoimista ja jopa jumalallisuudesta: ”Jumala ei voi olla kaikkialla, siksi hän loi äidin.” APUA!

Kaiken lisäksi suurinosa runoista on alakuloisia, marttyyrimaisia uhrautumisvärssyjä. Vahva kategoria on myös surunmurtamat nyyhkyäidit, jotka jäävät ikiajoiksi suremaan, kun lapset lähtevät kotoa ja aloittavat oman elämän. Enhän minä sellaista halua äidilleni ladella, sillä tiedän hänen olleen aivan erinomaisen mielellään meille äiti, ja toisaalta tiedän senkin, että hän kuitenkin laski meidät mielellään maailman tuuliin. Eikä edes laskenut, vaan tiesi meidän lähtevän aivan itse. ”En muista, loistiko meidä kodissa tiskipöytä, mutta aina loistivat lasten silmät.” APUA!

”Jos saisin kukan jokaisesta hetkestä, jolloin olen ajatellut Sinua Äiti, voisin kulkea puutarhassani ikuisesti.” APUA ja anteeksi nyt vain äiti, mutta tämä ei nyt aivan pidä kohdallani paikkaansa. Ja perun samantien anteeksipyyntöni, sillä onneksi tiedän, ettet haluaisikaan minun alati ylistelevän ja ajattelevan vain sinua.

Joten tiedän nyt, että ensi vuonna aloitan runon etsinnän aiemmin. Ja täten äiti saa ihanan Eeva Kilven runon klassikoksi muodostuneet säkeet, joista minulle jok’ikinen kerta tulee mieleen hän, maailman paras äitini.

Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.

Eeva Kilpi, Laulu rakkaudesta ja muita runoja 1972

Onnellista äitienpäivää, juuri oikeanlainen äitini. En pidä sinua jumalana, enkä haluaisikaan.

-Henriikka

Ps. Kuvat ovat kesältä 1991, kun minä olen puolivuotias ja äitini sen ikäinen, kuin minä olen nyt.

Maailman paras äitienpäivälahja

Kaupallinen yhteistyö: Toisenlainen lahja

Viikon päästä on äitienpäivä. Ajattelin hankkia äidille vuohen, pari koulupukua tai ammattikoulutuksen. Tai ehkä sittenkin rauhaa! Jos saan muut sisarukset mukaan lahjaan, niin hankimme ehkä tuhannen hengen aterian. Tai vähän vaatimattomammin; huussin.

Mistä näissä eriskummallisen kuuloisissa lahjaideoissa on kyse? Kyse on Toisenlaisista lahjoista, eettisistä lahjoista, joiden avulla lahjanantaja voi lahjansaajan ilahduttamisen lisäksi tehdä hankinnallaan ihmeitä siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Pienenkin rahasumman lahja muuttaa vaatimattomammissa oloissa elävien perheiden arkea kehitysmaissa.

Meidän perheessä Toisenlainen lahja on ollut jo yli 10 vuotta klassikkolahjatavaraa – aina toimiva, aina mieluinen. Muistan myös, kuinka sain 10 ja puoli vuotta sitten kavereiltani 18-vuotislahjaksi 100 euron arvoisen Toisenlaisen lahjan, joka sisälsi kaikkea puhdasta vedestä kanoihin ja koulupukuihin. Vaikka olin silloin mielissäni myös lahjakortin rinnalla saaduista kultaisista Converseista, niin muistan olleeni erittäin otettu, että ystäväni hankkivat minulle juuri sellaisen lahjan.

Olemme vieneet Toisenlaisia lahjoja perheenjäsenien ja ystävien kanssa myös ihan uudelle levelille: siemenlajitelman rinnalla voi antaa pussin jonkun ihanan kevätkukan siemeniä valmiiksi ruukkuun kylvettynä, tai jos lahjoittaa avustuskohteeseen kasvimaan, voi lahjansaajalle antaa lahjakortin rinnalla vaikka sadonkorjuukasviksia. Lahja ei toki ole silloin enää yhtä aineeton, mutta itse pidän vieläkin merkityksellisempänä sitä, että se on tarpeellinen. Turhaa materiaa ja nopeasti, tavan vuoksi kaupan hyllyltä kiskottuja lahjoja on kodit jo pullollaan.

Toisenlainen Lahja on ekologinen ja aineeton lahja, jonka avulla voi ilon tuottamisen lisäksi tukea kaikista vaikeimmissa oloissa elävien ihmisten toimeentuloa. Kirkon ulkomaanavun avustuskohteisiin lahjoitetaan esimerkiksi vuohia, koulupukuja ja puuntaimia, joiden avulla köyhyyden kierre voidaan katkaista. Työtä tehdään kaikkein köyhimpien ihmisten kanssa uskontoon, etniseen taustaan tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta.

Itseäni koskettavat erityisesti naisten ja tyttöjen koulutusta edistävät lahjat, niin kuin kokonainen ammattikoulutus, jonka voi hankkia 30 eurolla. Yrittäjyyskoulutuksen saa 50 eurolla ja lukutaidon satasella.

Toisenlaisen lahjan nettisivuilla on paljon koskettavia ja informatiivisia esimerkkitarinoita siitä, kuinka lahjat ovat auttaneet ympäri maailmaa, esimerkiksi Myanmarissa, Nepalissa ja Somaliassa.

Yllä olevassa kuvassa on 32-vuotias Dirinaw. Hän sai miehensä Jobin kanssa konkreettisen avun hädän hetkellä lahjana saaduista vuohista, joista yhtä hän pitää kuvassa sylissään:

”Vuohista on hyötyä. Kun saamme kilejä, myymme niitä eteenpäin. Näin saamme rahaa koulumaksuihin”, Dirinaw kertoo.

Ennen heillä oli paljon isompi vuohikatras. Eräänä täysin tavanomaisena päivänä Dirinawin puoliso, Job, oli vuohien kanssa käyskentelemässä niityllä. Yllättäen aseistetut hyökkääjät tulivat ja ryöstivät kaikki vuohet. Yhdessä hetkessä perheen koko toimeentulo katosi.

Nyt elämä on hiljalleen palaamassa takaisin vanhoihin uomiinsa. Dirinawin perhe sai Kirkon Ulkomaanavulta kolme vuohta ja tulevaisuus näyttää taas valoisalta. Vuohenmaidosta saamillaan tuloilla he ovat jo saaneet ostettua neljännen vuohen. Tuloista riittää myös lasten koulumaksuihin.

”On tärkeää, että lapset käyvät koulua. Olisi hyvä, jos lapset saisivat paremman elämän, ettei heidän tarvitsisi kestää samoja ongelmia kuin mitä minulla on. Ehkä he saavat hyvän työn ja elävät onnellisesti perheensä kanssa”, Job pohtii.

Toinen konkreettinen tarina koskee ugandalaista Agnesta, 50v, joka hymyilee ikioman ruokakojunsa takana.

Vielä muutama vuosi sitten perheen elämä oli äärimmäisen raskasta: lasten isä kuoli yllättäen ja pohjattoman surun keskellä äiti oli huolissaan myös perheen toimeentulosta.
Ahdinko helpottui, kun Agnes sai KUA:lta siemeniä ja työkaluja, joilla hän pystyi aloittamaan viljelyn. Nyt urhean äidin kasvattamat tuotteet päätyvät perheen ruoaksi ja myyntiin asti. Köyhyys on vihdoin päättynyt ja äiti ja lapset voivat hyvin!

Naurattaa ja hellyyttää Toisenlaisen lahjan äitienpäivä slogan:

”Ilahduta äitiä vuohi-lahjalla!”

Vaikka noin se juuri on. Oma äitini ainakin riemastuu paperisesta lahjakortista tai sähköisestä kortista, jossa kerrotaan lahjan ja siihen käytettyjen rahojen menevän perille sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Jos te harkitsette äidillenne lahjaksi esimerkiksi ompelukonetta Nepalista tai ruoka-avustusta Ugandan orpolapsille, niin vielä ehtii hyvin. Aina ehtii auttaa. Pahviset lahjakortit pitäisi ennättää perjantaiksi postissa perille, jos ne tilaa viimeistään ylihuomenna, tiistaina 7.5. klo 13.00 mennessä. Sähköisesti toimitetut lahjat löytävät tietysti perille vaikka vasta äitienpäivänä hankittuna.

Vähemmän, tarpeellisempaa, ajatuksella.
Ennen kaikkea rakkaudella.

-Henriikka

Kuvat avustuskohteista: Toisenlainen lahja / Kirkon ulkomaanapu

5 x yhteneväisyyttä minussa ja äidissäni (+kevätvaate-arvonta)

Kaupallinen yhteistyö: Nanso

Sunnuntaina on äitienpäivä. Ellen ryhdy vallan spontaaniksi, taidan tällä kertaa jäädä kotiin, ja äiti jää juhlapäivänä näkemättä. Tiedän hänen ymmärtävän enemmän kuin hyvin, että vietän reissun vuoksi ensimmäisen viikonlopun kuukauteen mielelläni miehen kanssa, joka toivottavasti tekee minusta joskus äidin. (Kyllä, puhun Jannesta. Hah, ei shokkiuutisia tällä kertaa.)

Mutta vaikka olemmekin pyhänä eri kaupungeissa, rakkaus kantaa kyllä. Miten hirveästi rakastankaan äitiäni ja onneksi saan sen aika usein myös hänelle kertoa.

Reissuani edeltävänä viikonloppuna vietimme ihanaa äiti-tytär-päivää Helsingissä. Osallistuimme timantti-kukkaworkshopiin ja loimme kumpikin upeat, elämämme ensimmäiset viralliset kukka-asetelmat. Asetelmien valmistuttua Janne otti meistä näitä elämäniloisia kuvia, joissa kiteytyy aika hyvin suhteemme ja yhteisen päivämme henki. Olimme valinneet kuvia varten Nanson uutuuksista suosikkejamme, minä omiani ja äiti omiaan.

Pidän perhearvoja ja rakkautta perheeseeni isosti esillä blogissani. Se on minulle elämän tärkeimpiä asioita. Näin äitienpäivän kynnyksellä olen miettinyt eritoten äitiäni. Tänään, helatorstain tyynessä aamupäivätunnelmassa, aloin pohtia yhteneväisyyksiämme ja eriäväisyyksiämme.

Huomasin vikkelästi, että yhteneväisyyksien keksiminen oli helpompaa. Tässä viisi samanlaista piirrettä, jotka melko nopeasti pomppasivat mieleeni.

1. Nauramme paljon, turhaan ja isosti

Vaikka isästäni on kuoriutunut vuosikymmenien saatossa koko ajan vähän iloisempi, kiitän kyllä sydämeni pohjasta äitiäni valtavasta elämänilosta. Hän on opettanut minulle, tai on oikeastaan esimerkkiä näyttämällä osoittanut, että tyhjän nauraminen on elämän suurimpia voimavaroja. Jos odottaa aina järkevää syytä isolle ilolle, joutuu monesti odottamaan tukalan kauan.

Häpesin nuorena äitini omaperäistä ja kovaäänistä naurua. Nyt tiedän omien lasteni joskus tulevaisuudessa häpeävän minua.

Ensimmäisten asujen vaatteet:
Minä: oranssi Basic-paita, musta Vekki-hame
Äiti: valkoinen Sirrus-avokauluspaita (tulee myyntiin ensi viikolla)

2. Puhumme suoraan

Olemme molemmat oppineet kantapään kautta, että kun kehotetaan puhumaan suoraan, niin sillä ei todellakaan tarkoiteta sitä. Diplomatia ei ole parhaita puoliamme, emme aina osaa koristella kermalla ja kirsikoilla mielipiteitämme ja olemme kumpikin löytäneet itsemme uudestaan ja uudestaan tilanteesta, joissa normaali kommunikaatiomme on hätkäyttänyt, hämmentänyt, loukannut tai aiheuttanut kanssakeskustelijalle muunlaisia tunnetiloja.

3. Olemme herkkiä, tunnemme vahvasti

Itkemme helposti, liikutumme helposti, tunnemme tunteita isolla skaalalla. Nyyhkin jo lapsena Tiikerin oma elokuva -leffan päätteeksi ja aistin ympärillä olevia tunteita ja esimerkiksi hengellisiä ja henkisiä asioita niin syvästi, että lapsen mieli meni välillä solmuun. Ilomme on suurta. Kuvottavat asiat eivät saa ainoastaan puistattamaan, vaan minäkin olen äitini lailla alkanut kakoa äänekkäästi. (Tämä on toinen asia, jota lapseni tulevat häpeämään.)

Toisten asujen vaatteet:
Minä: mustavalkoinen Tuuli-mekko
Äiti: oranssi Pilvi-huivi, mustaoranssi Sesam-tunika, vihreä Vekki-hame

4. Olemme valmiita seikkailuun, valmiita heittäytymään

Äitini kieltäytyy harvoin mistään, mitä ehdotan. Hän on valmis uuteen, valmis kokeilemaan. Hän aloitti lumilautailun vasta aikuisena, mutta viilettää rinteissä leikkaavaa käännöstä edelleen. Lapsena odotimme ystäväni ja ystäväni äidin kanssa Linnanmäen laitteen vieressä, kun äiti kävi läpi Topspinnin ja Spaceshotin, joihin me lapset emme vielä päässeet ja joihin äitini ystävä ei tahtonut.

Kun nyt pyysin äitiäni poseeraamaan kanssani Nanso-kuviin, hän otti junan Helsinkiin ja pisti parastaan. Hän luki upean runon häissämme, vaikka jännitti kamalasti. Hän on opiskellut viime vuosina vaikka mitä mielenkiintoista, enkä usko että mielenkiinto uutta kohtaan lakkaa koskaan. On ihana tunnistaa itseään näistä piirteistä.

5. Pidämme isosti naisten puolta

Olen feministi. Äitini on feministi, muttei varmaan ole ajatellutkaan, että sellaista termiä voisi tai pitäisi käyttää. Hänelle sukupuolet ovat sukupuolia, eivät kykyjämme määrittäviä tekijöitä. Mutta tiedän, millaiseksi viiruiksi meidän molempien silmät kapenevat, kun joku aliarvioi tyttöjä tai naisia tai epäilee kykyjämme sen vuoksi, että olemme naisia. Challange accepted. Sydämellämme ovat niin maailman, Suomen kuin lähipiirimme naiset ja tasa-arvo.

Kolmansien asujen vaatteet:
Minä: valkoinen Pilkku-paita

Äiti: Domino-yöpaita

Näiden lisäksi meillä molemmilla on muun muassa geenihauikset, malttamaton mieli ja vallattomia tanssiliikkeitä, vaan palstatila (tai helatorstai) ei riittäisi kaikkien samankaltaisuuksien listaamiseen. Mitä yhteistä sinulla on oman äitisi kanssa? Voihan olla, että toiset ovat äitiensä kanssa täysin erilaisia.

Entä miltä vaatteet näyttivät? Minusta aika ihanilta. Oma suosikkini on tuo Pilkku-paita, joka on vikassa kuvassa jo villistä pyöräilystä vähän rypyssä, kun taas ihailen miten ihanalta äitini näyttää vihreässä Vekki-hameessa ja oranssissa.

Nansolla on äitienpäivän kunniaksi loppuviikon ajan, ke-su 9.-13.5., käynnissä aikamoinen ale-kampanja: Myymälöissä kaikki normaalihintaiset tuotteet ovat -50% (myös Voguen sukkahousut ja sukat) ja verkkokaupassa tuotteet ovat 30-50% alennuksessa.

Kolmelle lukijalle on tiedossa ihan ilmainen vaateyllätys tuttuun tapaan. Kerro kommenttipoksissa mikä asukokonaisuuksista tai vaatekappaleista on suosikkisi. Vastanneiden kesken arvotaan kolme voittajaa, jotka saavat valita vapaavalintaiset Nanson tuotteet itselleen. Jätä vastauksesi 17.5. mennessä.

Nyt läppärinkansi alas ja nauttimaan helatorstain lopuista. En ollut muistanut koko päivää, vaan tajutessani sopineeni aamiais- ja lounastapaamiset kiinni olevaan paikkaan, alkoi minullekin hiljaa valjeta totuus. Ymmärränpä nyt, miksi kaikki olivat tuupanneet kevätjuhlansa ja tuparinsa eiliselle. Olen koko päivän haukotellut isoon ääneen alkuviikon ja eilisen aiheuttamia juhlaväsymyksiäni.

Ihana äiti, ihana torstai.
Äidin neuvoilla loppuviikkoon: nauretaan paljon ja syyttä!

-Henriikka

Aivan ihana äitienpäivälahja: Äiti kerro minulle -kirja

Oletko jo keksinyt osuvan äitienpäiväidean?

Itse en ole hankkinut äitienpäivälahjaa useampaan vuoteen, kun kohdalle ei ole sattunut mitään sopivaa. Vaan tänä vuonna on toisin!

Tämän kirjan idea on niin loistava, että on pakko vinkata teillekin. Äiti kerro minulle -kirja on kirja, joka annetaan äidille täytettäväksi. Kirjan täytettyään äiti antaa sen sinulle takaisin täynnä muistoja.

Eli tarkemmin ajateltuna kirja onkin lahja antajalle itselleen.

En malta odottaa, että saan kirjan takaisin. Vaikka olemmekin läheiset ja kuullut vaikka mitä tarinoita äidistä ja hänen elämästään, en tiedä puoliakaan. Sitä paitsi onko parempaa kuin saada kaikki kirjoitetussa muodossa itselleen ja jälkipolville talteen.

”Millainen lapsi olit pienenä?”
”Millaisia vanhempia sinun vanhempasi olivat?”

”Kaipaatko kotoa jotain, kun olet lomamatkalla?”
”Muutuitko itse paljon, kun tulit äidiksi?”
”Oliko suvussanne joku ”kuuluisuus?”

”Entä joku ”musta lammas?”

En oikeasti jaksa odottaa, että pääsen lukemaan ajan kanssa vastauksia. Tiedän, että äitikin vastaa kysymyksiin mielellään, mikä tekee tietysti kaikesta kivempaa.

Kirjailija Elma van Vliet sai kirjaidean äitinsä sairastuttua. Hän tajusi, että ei ollut tullut kysyneeksi äidiltään tämän menneisyydestä, elämästä ja unelmista. En halua että minulle käy samoin.

Ja isä, sinä voit valmistautua myös. Ajattelin ostaa sinullekin tällaisen äiti-version, jos isä-kirjaa ei ole tehty marraskuun isäinpäivään mennessä.

-Henriikka

6 oppia, jotka äiti on minulle antanut

Jos näet epäoikeudenmukaisuutta, mene väliin

Äiti ei siedä minkäänlaista tai kehenkään kohdistuvaa kiusaamista tai epäoikeudenmukaisuutta. Muistan, kuinka hän painotti jo minun olleen tarhaikäinen, että epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin on mentävä heti väliin.

”Vaikka et yhtään tykkäisi kiusatusta, niin menet silti väliin. Vaikka muut nauraisivat, niin menet silti heti väliin, sanot ääneen miten typerää touhu on ja kerrot sattuneesta myös aikuisille.”

Sukupuolesi ei määritä sitä, mihin pystyt tai mitä voit tai saat tehdä

Äiti ei koskaan puhunut asiasta näillä sanoilla. Hän ei koskaan tehnyt sukupuolista sen kummempaa numeroa. Vasta myöhemmin olen tajunnut, että moni muu on tehnyt, ja usea ystäväkin purkaa lapsuuden traumojaan aiheeseen liittyen. Se, että synnyin tytöksi kahden isoveljeni jälkeen, ei vaikuttanut lainkaan siihen, miten minua kohdeltiin tai miten sain itseäni toteuttaa. Kiitos siitä(kin).

Stressiä ei ole olemassa

Äitini ei usko stressiin. Hän ajattelee sen olevan nykyajan hömpötys. Mitä syvemmin asiaa ajattelen, sitä vahvemmin olen samaa mieltä. Ja nyt ei puhuta sellaisesta vakavasta stressistä, vaan jokatoisen ihmisen suusta pääsevästä huokauksesta, kuinka on niiiiiiin kiire ja niiiiiin stressi. Rauhoitu vähän, sanoisi äitini.

Siivoa vasta, kun vieraat ovat lähteneet

Äiti on siivousidolini. Miksi siivota jo ennakkoon, kun vieraiden lähdettyä vasta likaista onkin? Jos vieraasi keskittyvät seuran sijasta siihen, monta pölypalloa nurkissa kulkee, kannattaa vaihtaa vieraita.

Luu kurkkuun lääppijöille

Äiti neuvoi vakavaan sävyyn jo ollessani lapsi, että saan itse päättää, kuka minuun koskee ja kuka ei.

Viatonta tissientuijotusta ei ole, viatonta puristelua hississä ei ole. Seksuaalinen häirintä ei ole koskaan ok ja sen erottaa kyllä imartelusta. Luu kurkkuun ja suorat sanat, tositilanteessa potki, pure, lyö ja karju täyttä huutoa.

Menet vaan, teet vaan

Äiti laittaa aidat mataliksi. Olen monesti kertonut rehellisesti kipukohdista elämässäni ja asioista, joita ehkä haluaisin, mutten ole vielä uskaltanut tai kehdannut toteuttaa. Äitini ei koskaan, ei koskaan, ole epäillyt etten voisi tai pystyisi johonkin.

Kun halusin välitunnilla mennä poikien kanssa pelaamaan palloa, mutten ainoana tyttönä kehdannut, äitini sanoi: Menet vaan mukaan. Kun nyt aikuisena olen miettinyt opiskelupaikkoja joihin hakea, työtehtäviä joihin pyrkia, niin muistan avoimet silmät ja rohkaisun sanat: menet vaan, teet vaan. Kun yrität rohkeasti parhaasi, se riittää.

Kiitos äiti ja onnellista äitienpäivää. Koska sinä aina yllätät minut, yllätin sinut nyt tilaamalla muutaman kuukauden Jolie boxia, luonnonkosmetiikan yllätyspakettia. Voit sitten hemmotella itseäsi ja olla entistä stressitön.

-Henriikka

Paitsi pikkuisen voi!

_MG_2098 kopio

Tänään klo 09:32.

H: ”Janneee! Saanko aamiaista vuoteeseen?”
J: ”Et todellakaan. Nythän on äitienpäivä.”
H: ”No mutta jos jompikumpi meistä on joskus äiti, niin se oon kyllä minä.”
J: ”Se on kyllä totta. Mutta huono syy.”
H: ”Ja jos joku teeskentelisi raskaanaolevaa vain äitienpäivälahjojen toivossa, niin se olisin kyllä minä.”

(pitkä hiljaisuus)

J: ”Oot oikeessa. No, okei. Menee vartti.”

_MG_2093 kopio _MG_2104 kopio

Oma äiti vaeltelee Kainuun korvessa, häntä juhlimme jo vappuna. Mummi ja mummu katselevat taivaanreunalta ja herkuttelevat varmasti aamiaista pilvivuoteiltaan. Anoppia nähtiin onneksi helatorstaina. Upeita naisia, upeita äitejä.

Erityishalaus äitille ja eräs hänen viisauksistaan kaikille opiksi:

”Muista sitten, että kun menet naimisiin, niin et voi enää flirttailla muiden miesten kanssa… paitsi pikkuisen voi!”

Äiti, olet yliveto. Voimanainen, herkkäsielu ja kirkkaankeltainen aurinko.

-Henriikka