Seikkailu alkoi tänään: Roadtripille Jenkkeihin ja Kanadaan

Tämä roadtrip tuntuu ajatuksena järjettömältä, kun sen kirjoittaa auki. Ensin lennetään 18 tuntia 7665 kilometrin päähän ja maksetaan autosta, jossa sitten istutaan noin 5000 kilometrin verran. Pakaralihakset ovat kovalla koetuksella.

Se, miltä pepussa tuntuu, ei kuitenkaan ole mitään se rinnalla, mitä roadtripillä voi kokea silmillään, muista aisteista puhumattakaan. Toinen toistaan uskomattomampaa luontokohdetta, suurien kaupunkien tuoksua ja tienvarsibaarien ruokatarjontaa. Toivottavasti!

Nämä kuvat ovat viime juhannukselta, Norjan roadtripiltä, jota muistelen usein kaiholla.

Me lähdimme Jannen kanssa tänään reissuun. Momondosta rakenneltu kolmen lennon putki vie meidät Helsingistä kahden vaihdon kautta illaksi Seattleen, joka toimii lähtöpisteenä. Seuraavien viikkojen aikana kiipeämme autolla Kanadan kalliovuorille, laskeudumme Montanan villiin länteen ja ajamme Luoteis-Yhdysvaltojen rannikkoa pitkin. Tällä hetkellä olemme välilaskulla Kööpenhaminassa.

Mahassa tuntuu, koska pitkälle matkalle on aina jännittävää lähteä. Joskus se tuntuu jopa raskaalta (niin kuin tällä kertaa, mutta siitä tunteesta kirjoitan myöhemmin.) Samalla on kuitenkin vakaa mieli: suurin osa pakollisista majoituksista on varattu, kartat on ladattu puhelimeen, kotiin on hankittu sijaisnukkujat aka viherkukkien kastelijat ja jopa pakkaaminen hoitui yllättävän ajoissa – aamuyöllä.



Tulen päivittämään blogia reissun päältä suhteellisen normaalisti, kiitos lähes kaikkialta löytyvän ihanankamalan Wi-Fin. Reaaliaikaisimmat terveiset löydät Instagramista ja Instagram Storiesista.

Maistiaisia matkastamme pääsette siis lukemaan, mutta yleensä reissaaminen kirvoittaa ajatuksissani paljon kaikkea matkaan liittymätöntä. Olisi ihana kirjoittaa vaikka novelli tai jotain ihan muuta. Varastossa on myös aimo tukku kuvia alkukesän Helsingistä, joita en malta odottaa päästä jakamaan. Varsinaisia reissupostauksia vinkkeineen päivineen on lupa odottaa heinäkuun puolella, kun jalat ovat taas suhteellisen vakaasti Pohjolan kamaralla.

Ainiin, otamme toki mielellämme vastaan vinkkejä, jos kaupungit kuten Seattle, Vancouver tai Portland ovat tuttuja. Myös Banffin, Jasperin, Glacierin ja Olympicin luonnonpuistoihin liittyvät neuvot ovat kultaakin kalliimpia!

Olen nukkunut viimeisen kahden yön aikana yhteensä noin viisi tuntia. Meinaa vähän keinuttaa. Di-di-di-dii.

Mutta kunhan nyt hyppäämme seuraavaksi Washingtoniin suuntaavaan koneeseen, niin voin napata repusta pari Amerikan pastillia ja nukahtaa tyytyväisenä suklaan sulaessa suuhuni.

-Henriikka

Huom! Reissu on osa momondo ambassador -vuosikumppanuutta, enkä vastaa kaikista kustannnuksista itse.

5 unelmieni matkakohdetta juuri nyt

Kirjoitin viime vuonna matkamessuhuumassa viidestä himoituimmasta matkakohteestani. Ilmeisesti tällaisia listoja kannattaa todella laatia, sillä viime vuoden aikana toteutin viidestä unelmakohteestani kolme: Nuorgamin, Kuhmon ja Marokon.

Tänä vuonna ovat täysin uudet ideat mielessä, vaikka Japani ja Turkki jäivätkin viime vuoden listaltani luonnollisesti mukaan tulevaisuudenhaaveisiin.

Tästä vuodesta tiedän sen verran, että ensi jouluna olen ulkomailla. Tarkempia suunnitelmia ei vielä ole. Kovasti on muitakin virityksiä ilmoilla, mutta lentolippuja ei ole minnekään (paitsi lauantaiksi Kajaaniin ja tiistaiksi Kuusamosta takaisin).

Millaisia haavekohteita minulla on tälle vuodelle? Tältä näyttää tämänhetkinen listani:

1. Jordania

Jordania on viime vuoden Marokko – se pomppii silmille joka paikasta, sinne on päästävä. Edelläkävijät ovat jo käyneet, seuraava aalto pureksii juuri kynsiään Jordania-haaveittensa äärellä, ja viimeistään ensivuonna into on levinnyt läpi Suomen matkailevan väestön. Kuulun tähän toiseen aaltoon ja yritän kuumeisesti löytää kalenteristani sopivaa spottia.

Miksi haluan juuri sinne? En todella tiedä. Varmaan joku yksittäinen Instagram-kuva on tiputtanut maan must-listalleni.

2. Kanada

Aina jos joku kysyy mihin tahtoisin muuttaa, vastaan Kanadan. Kannattaisihan unelmien asuinmaassa vähintään käväistä ennen kuin sinne muuttaa pidemmäksi aikaa.

Mikä siellä kutsuu? Karhut, olettaakseni. Kuhmon karhujen kaukaiset kaverit.

3. Irlanti ja Kreikka

Miksi nämä ovat samalla rivillä? Koska kumpikin ovat minulle Eurooppa-päähänpinttymiä. Pakko päästä, pakko päästä ja vielä mieluiten silloin, kun on low-season ja surkeat säät. Joulukuinen, viileähkö Ateena tai Kreikan saaristo. Sateinen Dublin ja bussikierros ympäri maan. Uijui.

4. Transsiperia (vol 2)

Teimme Transsiperian junamatkan Helsingistä Pekingiin kesällä 2015. Se on ollut elämäni parhaita matkoja, ellei paras. Haluaisin lähteä tuolle matkalle uudestaan, mutta tällä kertaa Vladivostokiin saakka. Ehkä jatkaisimme vielä takaisin Mongoliaan, sillä huh, mikä paikka sekin oli. Ja miksipä ei talvella?


5. Intia

Intia on todella monelle se kaikista pelottavin kohde. Suurin kulttuurishokki, hirveä hälinä, paljon käärmeitä, outoja uskomuksia ja kosolti trooppisia sairauksia kaiken päälle.

En osaa nähdä asiaa näin. Intia kiinnostaa ihan kamalasti.

Lokakuussa 2015 kyselin teidän vinkkejänne reissuille. Pidän edelleen mahdollisuuttani nukkua Matleena-lukijan luona Skotlannissa ja Elisa-lukijan vierassängyssä Norjassa. Kommenttienne pohjalta innostuin myös Norjasta ja Marokostakin, joissa vierailin viime vuonna. Selaan listaa edelleenkin toisinaan hakiessani inspiraatiota matkatulevaisuuteen.

Nyt kyselisinkin teiltä uudestaan, minne te kehoittaisitte matkustamaan? Entä mitkä kohteet ovat teidän haaveissanne?

Matkamessuja ja tulevia reissuja niin sietämättömän kovasti odottaen.
-Henriikka