Marjatta Metsovaaran comeback Vallilan kankaissa

Yhteistyössä Asennemedia ja Vallila Interior_MG_0210 kopio

Uusi kotimme valmistuu hiljalleen. Maanantaina tilasimme vihdoin vaatekaapit, ja kasvava valon määrä tuo luottoa siihen, että ensikodistamme voi tulla unelmiemme koti. Kolme ja puolimetriset huoneet huutavat tauluja seinilleen, mutta me otamme rauhassa. On paras edetä sopivan hitaasti, valon määrän lisääntyessä, tuparien lähestyessä voimme kiihdyttää tahtia. Tupaantuliaiset ovat kuin ovatkin kalenterissa.

Uusi koti tuo mukanaan myös täysin uuden ympäristön tekstiileille. Haluaisin kaikessa sisustuksessa miettiä talon historiaa, mutta toisaalta yhdistää kodintekstiilit kuitenkin tähän vuosikymmeneen. Aalto, Elle, Liliana, Miranda, Päivänkakkara ja Valmu… Siinä kauniita nimiä kuoseille, jotka herättävät varmasti muistoja esimerkiksi vanhemmissani. Kaikki ovat Marjatta Metsovaaran, ikonisen kuosisuunnittelijan käsialaa. Vallila toi osana kevät/kesä 2016 -kokoelmaansa uudelleentuotantoon rakastetun suomalaisen tekstiilitaiteilijan (1927–2014) kuoseja vuosikymmenten takaa.

Kuvissa näkyvä, raikkaan vihreänä ja pinkkinä valkoisella pohjalla oleva kuosi on nostalginen Elle.

_MG_0038 kopio_MG_0283 kopio_MG_0095 kopio

Luulin vieväni Ellet kesän tullen kesämökillemme raikastamaan muuten kovin tummanpuhuvaa ympäristöä. Ne ovat kuitenkin alkaneet näyttää niin hyvältä täällä kaupunkikodissamme, että täytyy vielä harkita muutamasti. Luulin, etten halua kotiimme lainkaan verhoja, mutta erityisesti vihreävalkoiset kankaat tuntuvat sopivan vihreän katon alle hyvin. En kyllä epäile yhtään, etteikö Elle-kappa sopisi mökillekin loistavasti.

Metsovaaran tuotiin tuotantoon yhteensä kuusi ja niistä toteutettiin kankaana kaikkiaan 15 väritystä. Vallilan uudelleentuotantoon tuomat kuosit tuovat mukanaan vuosikymmenten takaista retro-tunnelmaa,
suuria ja näyttäviä kukkia sekä hauskaa värien käyttöä. Kokonaisuus ei ole kuitenkaan liian retro, sillä värit on valittu tarkkaan. Vallilan Design Studio on päässyt puhaltamaan uutta elämää vanhoihin kuoseihin: värityksiin on tuotu uusia sävyjä 2010-luvun koteihin, lähtökohtia ja juuriaan unohtamatta. Sisustajan ei tarvitse valita koko retrokirjoa, vaan joukosta voi valita yhden tai muutaman itselleen sopivan sävyn.

Mustavalkoiselle tai hillitylle sisustajalle tuotteet eivät ole: annetaan värien kunnolla loistaa.

_MG_0291 kopio _MG_0195 kopio

En olisi tuotteista ja kuoseista varmasti yhtä kiinnostunut, ellen tietäisi historiasta kuosien takaa. Tarinat ankkuroivat kuoseja nykypäivään ja selittävät vahvoja retrovaikutteita.

Marjatta Metsovaaran perhekin toimi tekstiilialan perheyrityksessä, joten hän sai tutustua suunnitteluun jo nuorena. Lapsuuden kipinä kangassuunnittelu-uralle johti Taaideteolliseen oppilaitokseen, jonka jälkeen Metsovaara perusti oman yrityksen vuonna 1954. Uran aktiiviaika sijoittuu 1950-luvulta 60-luvun loppupuolelle saakka. Parinkymmenen vuoden aikana syntyneet kuosit ovat sopivasti övereitä ja vähän keulivia, mutta ennen kaikkea rohkeita ja erottuvia.

Monia palkintoja kerännyt Metsovaara viihtyi sekä Suomessa että ulkomailla, jonne hän suuntasi aktiivisesti myös kaupantekoaan. Belgiaan hän muutti vuonna 1965. Metsovaara vei suomalaista
tekstiiliteollisuutta eteenpäin tuomalla vaikutteita ja muun muassa uusia materiaaleja Suomeen
eikä voi väittää, etteikö hän olisi ollut aikanaan yksi suomalaisen tekstiilisuunnittelun suurista hahmoista.

_MG_0052 kopio_MG_0132 kopio

Metsovaara löysi inspiraatiota niin Suomesta kuin eurooppalaisesta kulttuurista ja luonnosta. Metsovaara suunnitteli aina ensisijaisesti koteihin ja ihmisille, ja toivoi tuotteiden olevan kuluttajille helppoja lähestyä. Jos minä olisin kuosisuunnittelija, toivoisin tekeväni työtäni samoin periaattein ja luulen, että inspiraatiokin löytyisi samoista lähteistä.

On hienoa, että Vallila on nostaa taiteilijan kuosit uudelleentuotantoon ja työn takaisin jalustalle. Olen nimittäin tehnyt nyt tätä yhteistyötä valmistellessani huomion, että paljon kansainvälistäkin huomiota niittänyt Metsovaara on Suomessa surullisen unohdettu.

Saa nähdä, mistä Ellet löytävät paikkansa: vihreän katon alta vai mökistä järven rannalta.

-Henriikka

Et ajattele väärin

Tapasin työskennellä muutamia vuosia kuvataidealalla. Ensin ajauduin viikonlopputöihin opiskelujen oheen mintunvihreään puutaloon galleristiksi, jossa jatkoin työharjoittelijana ja myöhemmin virkaatekevänä toiminnanjohtajana (kuulostaa hienommalta kuin olikaan, vaikka hienoa se toki oli). Toiseen työharjoitteluun ajauduin Kuvataideakatemiaan, jossa jatkoin myös kolmanteen harjoitteluun. Sen jälkeen jäin tuntityöläiseksi, jonka jälkeen kokoaikaiseksi työntekijäksi noin vuoden päiviksi. Sielläkin talossa tuli siis luuhailtua yhteensä kolme ja puoli vuotta. Viime huhtikuussa pakkasin itku silmässä reppuni, siivosin työpisteeni ja pyöräilin kotiin.

Niin paljon kuin rakastankin taidetta, en tällä hetkellä näe arkeni ja työni keskiössä kuvataidetta. Haluan sen osaksi elämää, mutten saada siitä leipääni. Olen onnellinen nykyisellään, viestinnän piirittämänä. Vahva side taidemaailmaan löytyy kuitenkin luonnollisesti edelleen, ja pidän ajatuksesta, että kuvataidetta voi yhdistää kaikkeen. Koko kuvataiteen kenttä on minulle salainen puutarha, oma mielenmaailma, jossa voi tapahtua mitä vain ja koska vain. Sellainen paikka, jossa kukaan ei rajoita ajatuksiani tai sitä, miten aistin ympäristön. Kukaan ei voi tulla sanomaan, että ajattelet väärin, koet tuon teoksen väärin. Kuvataide on vapautta ja itsestään riippumattomia tunnetiloja.

Menin tänään Samujin nettisivuille pitkästä aikaa ja ilahduin, kun löysin etusivulta vanhan tuttuni Kuvataideakatemiasta. Karoliina Hellberg maalaa syys-talvimalliston videossa muotokuvan, ja videonpätkä nappasi minut samantien (miten tämä on voinut mennä ihan ohi!). Eikä ainoastaan sen takia, että tiedän Karoliinan olevan vallan mukava ihminen vaan koko tunnelma on saatu taas niin sellaiseksi. No tiedättehän, sellaiseksi. Kuvataide toimii harvoin erityisen hyvin internetin välityksellä, mutta tässä siinä on riittävästi ulottuvuuksia. Video on teos itsessään.

Hauskaa muuten, että analysoin juuri eilen Snapchatissani omaa ääntäni, muiden mielipiteitä äänestäni ja omia mielipiteitä muiden äänistä. Ja Karoliinalla on ehdottomasti yksi miellyttävimmistä äänistä, joita on kävellyt vastaan. Jos joskus löydätte itsenne hänen kanssaan samasta paikasta, niin suositan juttuhetkeä.

-Henriikka

Video: Samuji Fall Winter 2015 from Samuji on Vimeo.

Pellavaa, puuvillaa ja kaikkea kaunista

F2-206_2

Kirjoitan enää harvemmin sellaisista ”uutisista” tai muista tiedotettavista asioista. Saan kyllä sähköpostiini joka päivä useita, useita tiedotteita. Tänään ne ovat koskeneet esimerkiksi seuraavia asioita: ”Sotaveteraaniliitolta huomionosoituksia” ja ”Ja kitara soi -festivaalin toisena päivänä kuullaan harvinainen tarinakonsertti Lappeenrannan raatihuoneella”.

Niin kuin ehkä arvaatte, niin tärkeitä kuin nämäkin asiat ovat, eivät ne kirvoita minua kirjoittamaan. Ei riitä, että aihe liippaa läheltä, sen pitää sykähdyttää ja liittyä vieläpä jollain tavalla tänne aamukahvin maailmaan.

Ja niin teki Familonin uudet uutiset: peite- ja tyynyvalmistajana tunnettu Familon laajentaa tuotevalikoimaansa lanseeraamalla uuden Familon Home -kodintekstiilimalliston.

F-118 F-184 F-336

Aikaa kestävää, nukkumista kestävää, skandinaavisen yksinkertaista, kaunista. Uusi mallisto sisältää pussilakanoita, koristetyynyjä, päiväpeitteitä ja kylpytekstiileitä. Tuotteet tulevat myyntiin tammikuussa.

Familon Home -mallistoon kuuluu kaksi tuotesarjaa, Princess ja Ultra, jotka ovat tuttuja Familonin tyynyistä ja peitteistä. Mallistot ovat myös helposti yhdisteltävissä keskenään, mistä isoa plussaa. On mukavaa vaihtelua kuulla, ettei tarkoitus ole uudistaa mallistoa jokaiseen sesonkiin, vaan tuotteet pyritään suunnittelemaan ja valmistamaan kestämään aikaa ja käyttöä.

F-477F2-064F-743

Familon Princess -sarjan tuotteet edustavat klassista tyyliä. Värisävyjä on puhtaan valkoisesta ja hennosta roosasta tummanharmaaseen. Sarjassa on pehmeitä, yksivärisiä kivipestyjä pellavapussilakanoita ja kauniita ornamenttikuvioisia puuvillapussilakananoita. Lisäksi sarjaan kuuluu oiva kokoelma kylpytekstiilejä, joista itse himoitsen vohvelikankaista kylpytakkia.

Pellavalakanat tulivat aikoinaan kertarysäyksellä sydämeeni ja jäivät sinne. Ei haittaa yhtään, että tulee uusi, laadukkaita pellavatuotteita tarjoava lafka lisää. Vähän harmitti, että tyynyliinat sidotaan päätynauhoin kiinni, yksinkertaiset olisivat olleet enemmän mieleeni. Mutta kyllä näistä aikamoisia vuoteita pedataan joka tapauksessa.

Familon Ultra -sarjassa on selkeitä linjoja sekä klassisia ruutu- ja raitakuvioita. Sarjassa on kylpytuotteita, päiväpeite, koristetyynyjä sekä kolme erilaista, puuvillaista pussilakanasettiä eri väreissä: klassinen ruutu-, raita- ja ristikkokuvio. Muotoonommelluille lakanoille hurraata: en todellakaan osaa käyttää muita. Toinen sarjan lemppari on hamam-kylpypyyhe.

F2-080F-885

Ehkä nämä uutiset kiinnostivat teitäkin vähän enemmän kuin Lappeenrannan tarinakonsertti raatihuoneella? Vaikka kannattaahan sitäkin mennä kuuntelemaan, jos siellä päin liikuskelee.

Tammikuuta ja pellavaisia odotellen. Tänään aion vaihtaa peittoni lämpimämpään, sillä heräsin aamulla viluisena eikä peiton allakaan ollut enää riittävän lämmin.

-Henriikka

Kuvat: Familon