Napa

Käytiinpä kodissamme kerran kuluneella viikolla vallan kiinnostava keskustelu:

Minä: ”Kuulin eka kertaa, että sen navan reiän voisi täyttää laaserilla.”
Janne: ”Aijaa. Onpa erikoista.”
Minä: ”Oon ajatellut, että toisaalta voisi harkita sitä. Kyllähän toi reikä ärsyttää, kun se vaan on siinä.”
Janne: ”Häh? Ootko tosissasi?!”
Minä: ”Joo, kyllähän se tiedät että se vähän häiritsee mua. Ei sille oo mitään virkaa. Tuollainen vaan muisto menneestä.”
Janne: ”Mitä ihmettä? Miksi ihmeessä haluaisit täyttää sun navan?! Sehän on söpö!”
Minä: ”No en mä nyt tietenkään navasta puhu! Vaan tuosta vanhasta napakorun reiästä sen päällä!”

Joskus on vaikea usko, että teemme molemmat viestintää työksemme. Ehkä asia korjaantuu, kun Janne saa viestinnän gradunsa valmiiksi.

-Henriikka