Junamatkat on inspiroivia ja ihania: Vanhat siniset pikajunat oikein kutsuu lösöttämään mukaviin penkkeihinsä ja hikoilemaan kesäpäivinä, kun tuuletus ei pelitä. Interciteissä ja pendoliinoissa on jo liikaa luksusta makuuni, mutta kyllä niissäkin saa ajatukset kulkemaan ja ideat lentoon.
Matkustamisessa yksi kiva juttu on myös se, että saa kanniskella kauniita matkalaukkuja. Mennessämme vanhempieni luokse Kouvolaan mukanamme oli pukupussin ja monen nyssykän lisäksi vanha ruutukuvioinen matkalaukku, jonka ostin kerran Helsinki10-liikkeen retro/vintage-osastolta. (Kukahan lie sitäkin ennen minua käyttänyt?) Toinen sympaattinen yksilö oli viime kesän reili-reissulta ostettu vihreäraitainen kangaskassi. Se on Jannen favorit ja löysimme sen jonkun Marseillen sivukadun pikkuliikkeen ale-korista.
Olen myös filmikameroiden uskollinen käyttäjä: mummini vanhalla kameralla saa ikuistettua sopivan rakeisia muistoja päivien kuluessa ja vaihtuessa. (Välttääkseni liioittelua mainitsen vielä, että digijärkkäreitten kanssa olen vielä uskollisempi) On aina kutkuttavaa viedä filmi teetätykseen ja nähdä millaisia otoksia on napsittu. Digikamera-aikakausi on vienyt tilannekuvista hieman hohtoa ja ”on onnistuttava yhdellä kertaa” -idea ei enää vallitse. Toisaalta se ehkä vahvistaa osakseen sitä filmikameran käytön jännitystä ja fiilistä.
Kameralaukku on kuitenkin myös tyylikäs, vaikkei sitä käyttäisi perinteisessä tarkoituksessaan. Tällä juna-matkalla laukkuni sisälsi kameran, mutta usein jätän sen kotiin ja pikkulaukkuseen sujahtaa mukavasti lompakko, puhelin, avaimet ja muu pikkutärkeä. Kameralaukku on nostalginen ja uniikki ihan noin niinku käyttölaukkunakin. Ei siis kannata masentua, jos kirpputorilta löydetty kameralaukku on tyhjä, ehkäpä sitä voisi käyttää ihan niinkin? Kuka innostuu?
Tässä oli teille lopuksi vielä törkeen siisti metsä (NOT, mutta näkyy että juna kulkee).
Henriikka
ps.TE lukijat, rekisteröitykää ihmeessä blogilista.fi:n käyttäjiksi, seuraaminen on huomattavasti selkeempää ja iisimpää, kun näkee suoraan onko päivityksiä tullut ja muitakin lemppareita pystyy seuraamaan yhdeltä sivulta.
Ihanaa, että päivität tätä näin ahkerasti. Kiva tulla lukemaan kun aina löytyy uutta.
Terkuin
Laineen Noora
Hahaha, ehkä liiankin, joku voi hermostua! Täytyy tässä alussa pitää tahtia yllä, katsoo sitten kun opiskelut alkaa, että onko rahkeita päivittää näin tiuhaan.
Kiva että lueskelet!