Vierailla kallioilla

vierailla kallioilla
missä käkkärämänty haalistuu
keskipäivän valossa
painaudun ihoasi vasten

matka oli pitkä
olen nähnyt monta ihoa
joitakin vasten painautunut
unohdin ne äsken

niin kuin nyt vielä silloin
kun päivät toistavat itseään
kun luet lehden ääneen
kun pensaat ikkunan alta kuolee
rakastan sinua 

tutuksi käyneellä
polulla kuljen takanasi
matka oli pitkä
palataan kaupunkiin myöhemmin

niin kuin nyt vielä silloin
kun päivät toistavat itseään
kun luet lehden ääneen
kun pensaat ikkunan alta kuolee
rakastan sinua 


niin kuin nyt vielä silloin
kun päivät toistavat itseään
kun luet lehden ääneen
kun pensaat ikkunan alta kuolee
(rakastan sinua)

niin kuin nyt vielä silloin
kun päivät toistavat itseään
kun luet lehden ääneen
kun pensaat ikkunan alta kuolee
rakastan sinua


– Scandinavian Music Group-

6 kommenttia

  1. Salla 26.11.2011

    oi. yksi lempibiiseistäni.

    Vastaa
  2. Pearl 26.11.2011

    ihana! haha mun takki puss<3 sopii sulle babe!

    Vastaa
  3. Malla 26.11.2011

    No niin, muistinpas nyt liittyä lukijaksesi! Jee! Samaan syssyyn testasin vielä sitä lehditettyä kynsi-ideaasi. sääli ettei lopputulos ollut aivan sellainen kuin piti. Tai oli, mutta… Krhm. ^^’ No, laitoin kuvan blogiini. Jos ei muuta, niin vinkki oli hieno! :D

    Vastaa
  4. Henriikka 26.11.2011

    Salla: Niin minunkin. Koko SMG on niin mahtava, vaikkakin välillä pitää pitää taukoa.

    Perl: Juurikin niin. Oikein on jämpti, eikä lainkaan pappa.

    Malla: HYVÄ! GOOD JOB- kohotan sinulle maljan ensi kerran kun kohotan jotakin. Hei ja tsekkasin kuvankin! eikös ne kynnet ollu vallan hyvät?

    Vastaa
  5. Malla 27.11.2011

    Kynnet olivat oikein onnistuneet, kunnes huomasin että olin päällystänyt ne sillä Kynnelin pahanmakuisella kynsilakalla… :D Niin siis ja en minä kynsiäni YLEENSÄ pure, mutta kun se tökötti nyt vain tarttui sormista kaikkeen siihenkin, mitä pitäisi purra! :DD Oli aika järkyttävä salaatti! ;)

    Vastaa
  6. Henriikka 29.11.2011

    Malla: OUNOU voi vitsi. Karseeta. Pienenä äiti aina laittoi sitä, kun purin kynsiä. Sitten kun olin 6 vuotta, niin äiti lupasi, että saan vuoden päästä korvikset jos lopetan. En ole sen kommentin jälkeen purrut enää koskaan. Tosin sitten 7-vuotiaana en uskaltanut korviksia ottaan, vaan se siirtyi vielä vuodella.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.