Viime viikonloppu. Synttäririennot ja kauniita kukkia. Mokkapusuja mokkapusuja mokkapusuja ja muutama banaanikin. Pyörin mekossani ja nautin juhlista. Iloisia ihmisiä ja hyvää musiikkia, ihana perhe ja koiranketale pyöri jaloissa. Oranssia huulipunaa ja tietenkin santsia sitten, kun kahvikupin reuna verotti osansa. Innostuin pidoista niin, että ensi perjantaina järjestetään meillä taas yhdet kemut. Saatte sitten nähdä kuvia. Tässä kuitenkin viimeisestä, dippadaa.
Ja arvatkaas. Toivomanne kotijuttukin on kovasti harkinnassa. En lupaa mitään, mutta olen jo diilaillut erään kaverini ottamaan kuvat meidän keskeneräisestä kämpästä. Sillä ehdolla, että hän saa pelata meillä 30 minuuttia änäriä (änäri=NHL2012). It’s a deal. Ja kyllä, hän on miespuolinen.
Henriikka
Hei mulla ois sulla postaustoive :)! Toivottavasti tää ei oo ihan hölmö idea mutta:
Voitko tehä sellasen postauksen missä kerrot sun muutosta kouvolasta helsinkii? Että mikä oli erilaista, miten nopee oppi kulkee siel julkisil, mitä pitäis ottaa huomioo yms muuta tällästä :) Ite oon muuttamassa täält samaisesta kouvolasta helsinkii syksyllä ja jänksättää hirmusesti!
Heippa sinulle! Eihän se mahdotonta olisi, vaikkakin asuin ensimmäisen opiskeluvuoteni Jyväskylässä. Täytyy katsoa keksisinkö tarpeeksi matskua tähän, mutta idea ainakin on hyvä!
Saanko kertoo sulle ihan pienen tarinan miten eksyin sun blogiin? No kerron kuitenki. Kuulet tätä varmaan tosi usein, mutta kyllä: kuuntelen Idän Ihmeitä ja oon sattunu aika monesti heidän keikoille. Ihan perus myös että olin tietenki joskus sattunu kattomaan Jannen kuvia fb:ssä ja nähny sut niissä. Mietin että millanenkohan ihminen se tuo Henriikka mahtaa olla. Eksyin tänne blogiin jo aikoja sitten ensimmäisen kerran enkä tietenkään tunnistanu sua. Tyyli ei iskeny yhtään joten en alkanut lukemaan. Sitten Elinabethin blogissa oli linkki tänne ja selailin sitten postauksia vähän enemmän. Kuvista nappas silmään Janne ja nopeesti palaset loksahteli kohdalleen ja tajusin kuka tätä blogia kirjottelee. Niinpä minusta tuli lukija aluks ihan vaan mielenkiinnosta vaikka tyyli tuntu edelleen aivan omani vastakohdalle. Lopulta teksti ja koko blogi vei mennessään ja täällä ollaan kohta oltu jo vuoden verran. Tässä vaiheessa voin kuitenki myöntää että sulla on ihan mielettömän rohkee ja omaperäinen tyyli ja osaat kyllä kirjottaa!:) joten olen onnellinen että menit naimisiin Jannen kanssa, tuskin koskaan muuten olisin päätyny seuraamaan tätä ihanaa blogia<3 ps. pyydän anteeks tätä romaania:D
OHO mikä romaani!
Mutta olipa se mahtava romaani. Niin se kuule maailma on vaan pieni ja kaikki loppujen lopuksi liittyy kaikkeen. Nämä kommentit mua naurattaa, että tyylisi ei kiinnosta, mutta olet mainio persoona. Hahah, masentavaa pitää tyyliblogia jota kaikki seuraavat täysin muista syistä. Hih. Mutta ehk nappaan tän kohteliaisuutena, on siistiä kuulla että kirjoitus sujuu ja teksti on hyvää ymsyms.
Ja minustakin oli erittäin hyvä, että ryhdyin Jannen siipaksi.
ota se ihan kohteliaisuutena, sun tyyliin kestää hetken aikaa tottua ja nyt sitä voi enää vaan ihastella:)
Eikös tossa yhessä kuvassa oo Idän ihmeet? vai oonko mä nyt väärässä :D
Olet aivan oikeassa ! Kyllä vain. Säestivät synttäreillä parhaansa mukaan.
Mäki tsekkailin et idän ihmeiltä näyttää, taitaa pallomerimies olla se mikä pelastaa mut tänää…. Henriikka oot awesome!
Hei kaunis kiitos sinnepäin! Idänihmeet pojathan he ovat hyvinkin.
IDÄN IHMEEt!!! :-D
Tämähän alkaa kuulostaa jo heidän fanisivultaan!
rakastuin kenkiisi (: !
Hei onpa mukavaa. NE ovat olleet erittäin hyvät kengät, joskus Kangasalan kirppikseltä löysin.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Pahoitteluni Aino, poistin kommenttisi ainoastaan sen tähden, etten halua julkaista täällä sukunimiä ainakaan vielä.
Ja tämä maailmahan on täynnä ahaa-elämyksiä, eikö ole mahtavaa? Sööttejä olemme, siitä ei voi kiistellä khih.
(Melkein) Kaikkien muiden tähän kommentoneiden tapaan – Idän ihmeet! Haha, en käsitä miten nyt vasta blogia jo kuitenkin jonkin aikaa lukeneena yhdistelin palaset, loks loks. Maailma on pieni, eihän täältä löydy yhtään blogia joka ei jollain tavalla olis jotenkin tuttu… (Ei sillä että pitäis.)
Ja ylemmän kirjotuksen musta asu – I like! Tosi tyylikäs eikä mun mielestä tätimäinen :)
Joooo, hauskaa kun laitoin kuvan vaan sen kummemmin ajattelematta ja VOH miksikä fanisivustoksi tämä muuttuikaan. Khih. Maailma on mini.
Mutta kyllä, Janne on juuri se Idän Ihmeiden perkussionisti. Olen hänestä kovin ylpeä.
Haha, minäkin oon miettinyt, että miksi tuo Janne on niin tutun näköinen, mutta tämähän sen selittää. :D
Oivoi teitä! Janne se on julkkis.