Käsittämätöntä, se on viikonloppu taas. Tiedossa on läksiäiset, tenttiin lukua, vaihtari-kuukausien jälkeen Suomeen palanneen kuoman kanssa kahvittelua ja keikkalesken pitkiä tunteja. Ilmoittauduin täksi viikonlopuksi myös akvarellimaalaus-kurssille (älkää kysykö, elän kai jotain identiteettikriisin aikaa), mutta pääsin vasta toiselle varasijalle nöyhh. Mutta kuulkaapaas kuulkaapas, lupasin julkaista teille kuvan majasta, jonka viime viikonloppuna nousi olohuonettamme koristamaan. Voi olla, että oli pikkuisen liikaa vapaa-aikaa tai luovuuden maljasta läikkyi jo ylikin, mutta kyllä, rakensimme oikean majan. Laitetaan tämä vaikka myös siihen identiteettikriisin piikkiin.
Majan koetestasi ihana ystäväni Bea ja saimme hyvät arvosanat. Ehkä haenkin ensi keväänä arkkitehdiksi. Huokailkaa hänen paitansa hellyyttävälle kuosille ja ottakaa ideoita viime viikonlopun muistakin onnenpimpuloista: Prinsessakakkua ei voi koskaan syödä liian usein! Ja veikkaan, että kaikki ovat myös unohtaneet, että kuoliko se Mufasa vai ei?
Viikosta uuvahtanut kirjoittelija kiittää ja kumartaa, on ollut mukava viikko taas.
Henriikka
Hei aww! Mun on tehnyt jo pidemmän aikaa mieli väsätä maja joka ainoa kerta kun silmiin on sattunut yksi ylimääräinen patja tai peittokasa. Pitää varmaan soitella lähiaikoina rakennuskumppani mukaan ja iskeä näpit vuodevaatevarastoon.
Todellakin majan rakennus puuhiin (onkohan tuo yhdyssana?) heti paikalla! Paras on rakentaa silloin, kun on ollut vieraita ja on paljon pyykkiin menevää vuodevaatetta.
Voi mikä ihana maja! :’) <3 Kiitos tästä.
Hihihihihi. Ole hyvä vain!
hei olis kiva jos voisit kertoaa jotain sun etiopiassa asustelusta? kuvia ja semmosta :)
Hei itse asiassa oon mä laitellutkin kuvia! Ja ne näkee täältä: http://aamukahvilla.blogspot.com/2011/08/reissuun-reissuun-reissuun.html
aaaa mäkin haluan rakentaa majan! ja ehkä rakennankin tänä viikonloppuna. ja laitan vaikka sen piikkiin että täytän ensi viikolla 18 joten on ikäkriisi.
Joo todellakin, tuohon piikkiin voi laittaa vielä vaikka mitä! Heti siis majahommiin.
oi maja <3 !!!! ihana piristys :)
Olenkohan oikeasti aikuinen vai mikä? :-)
MAJA!! Ihanaa
JEP. Yksi maailman parhaista paikoista. Odotan jo kesämajoja.
Vitsit, maja! Miten oonkaan voinut unohtaa tuon lapsuuden ehkä parhaan asian, patjoista, peitoista ja tyynyistä kyhätyn pesän. Oiskohan aikuisten elämä helpompaa jos ne rakentais majoja useammin ja käpertyis sinne vaikka lukemaan sarjakuvia ja juomaan kaakaoo?
Mä veikkaisin, että olisi. Ihmiset, etenkin aikuiset, ottaa tämän elämän usein niin kumman vakavasti. Relaisivat vähän ja piiloutuisivat majoihinsa.
aivan törkeen siisti maja!
Khihi, mukava siellä oli kököttää!
Ihana maja! Ja mulla on tuo sama tummansininen muumilakana, ainakin 15 vuotta vanha? :-D
Jooo joo haha, ihan törkeen vanha! Sain sen ehkä joskus tarhaikäisenä tai korkeintaan ekoina kouluvuosina. Kestävä on ollut! Mutta mulla ei oo lainkaan pussilakanaa, vain tyynyliina. Mikä suru.
majat on mukavia! leijonakuningas myös! täytyy ehkä seurata esimerkkiä tai matkia tai ottaa neuvoista vaari, miten vaan, mutta nuo kaksi asiaa olisi kiva toteuttaa piakkoin :) majan rakentaminen ja simban seikkaiujen katsominen siis. no miksei prinsessakakkukin, vaikka se onkin vähän ällömakeaa :-)
Toteuta kaikki kolme! Itsekin leivoin kakun vain sen takia, että mulla oli kaapissa ylimääräistä marsipaania. Kaikki muut eineksetainekset siis vain tuon yhden puolikkaan vaaleanpunaisen pötkön takia. Joskus on elämässä tehtävä kummallisia päätöksiä.
EN KESTÄ RAKASTAN MAJOJA HENRIIKKA PLIIIIIS RAKENNA MULLE MAJA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
OKEI RAUHOITUTAANPAS MINÄ VOIN KYLLÄ RAKENTAA: MITE OLIS SELLAINEN KESÄMAJA HYTTYSVERKOISTA: SISÄLLÄ JOULUVALOSARJOJA JA KITARANSOITTOA?
Majat on älyttömiä, aion rakentaa heti kun pääsen uuteen kotikoloseeni! Kannattaa katsoa myös Where the wild things are, se on u s k o m a t o n. Ja jos olet nähnyt, katso uudestaan. ; )
ONKo se leffa vai mikä? Minä haluan nimen perusteella nähdä sen heti!
Leffa, kyllä. Se ei oo mitenkään kovin iloinen tunnelmaltaan, mutta se kannattaa katsoa ehdottomasti. : )
Vou ! ihanaa miten ihmiset heittäytyy ja tekee kaikkia kivoja juttuja! vaudevau:)
ps. oon nyt vanhemmilla käymässä pitkästä aikaa ja aloin lapioimaan lumivalleihin lapsuuden (ja tämän majapostauksen) luomalla innolla koloa eli majaa. En vaan tie oliko lunta enemmän kuin koskaan lapsena vai eikö intoa ollut tarpeeksi. maja ei valmistunut. taidan väkertää sen siis sisälle.
kivaa viikonloppua !
henu
Aikuistenkin pitää välillä vähän leikkiä, muuten elämästä tulee liian vakavaa ja naamoista kurttuisia. Eikö vain?
Mua nauratti niin sun lumilinna-tarina. Jokseenkin surullinen ja hellyyttävä samaan aikaan. Pienenä sitä saattoi puuhastella 7 tuntia jonkun lumikasan kanssa. Arvostettavaa.
Kuin myös sinulle!
Tosi hieno! :D Kyllä sulla tota luovuutta riittää vaikka muille jakaa :DD
Ihana postaus ja rakastan sun kirjotustyyliä!! :)
Jess, otan aina niin ilolla vastaan kehut kirjoitustyylistä. Se on mulle semmoinen asia, jonka haluisin olevan laadukasta täällä blogissa. Vaikka tietysti kaiken muunkin, mutta se on jotenkin sydämen asia. Siis kiitos!
voi eii, oon ihan hymy korvissa tän postauksen jälkeen! nyt haluun itekin vaan mennä ja tehdä majan ja majailla siellä koko viikonlopun!
Hihaha, ihana. Mikäs sinua estää?
Lapsena majanrakennus oli kyllä ehdoton ykkösjuttu mitä teimme aina serkkujen kesken kun jonkun luona oltiin vierailulla vuorotellen. Sitten kyhättiin juurikin patoja, peittoja, lakanoita ja sohvia apuna käyttäen mitä erikoisempia majakyhäelmiä ja nukuimme yleensä yön sitten majassa turvassa. Oli kyllä aina aika jännittävää pohtia että pysyykö maja koossa aamuun saakka, yleensä ne lakanat ja peitot (majan katto) kun oli kiinnitetty päällemme suurien kirjakasojen tai muiden painavien esineiden avulla, siten että ne oli korkeiden tuolien tai pöytien päällä ja lakana niiden välissä. Hih, ihanaa lapsuuteen ja mielikuvitusmaalmaan palaamista, arvostan suuresti sinun upeaa majaa! <3 :)
Minäkin arvostin majaani, se oli sopiva pakopaikka. Semmoinen, ettei sen uumenissa tarvitse ainakaan olla niin kovin aikuinen ja auktoriteettivaltainen.
Mekin rakennettiin sisarusten kanssa majoja ja huh huh kuinka sieltä yleensä ain kesken yötä kipitettiin pois. Iltaisin hyvä idea, aamuisin kehno. HaHahah.