Ajatukset pörrää ja minäkin

Pihalla on harmaata. Onneksi vanhat talot loistavat väreissään ja pysyvät yhtä lailla iloisina tuulen ja sateenkin keskellä. Tänään on ollut väsynyttä ja harmaata, mutta selailin äsken läpi kirjoittamianne risuja, ruusuja ja juttuehdotuksia läpi viime tempauksen yhteydestä ja ne lämmittivät mieltä kovin kovasti. On mukava lukea, että on voinut antaa jonkun päivään hyvän mielen hetkiä, ja vastapainona vastaanottaa myös hyvinkirjoitettua, asiallista kritiikkiä. Kyllä on sitten viisaita lukijoita siellä. Ajattelin näiden kuvien lomassa vähän purkaa sitä palautesaalista. Pureskella ja mutustella. Saisitte vähän irti näistä hassuista ajatuksista, jotka täällä päässäni surraavat.
Aloitan mukavemmasta, eli ruusuista. Niitä sateli hämmennykseen asti, kiitos taas siitä. Kehaisuja tuli luultavasti eniten rennosta otteesta: ”Blogissasi ei ole aina kaikki niin viimeisen päälle, ihanan rento elämänasenne, ilo, rakkaus jne” Joku oli tiivistänyt, että tätä lukiessaan tuntuu, kuin olisi kesäpäivä mummolassa ja pian päiväunien aika. Ilma on liian kuuma, leivinuuni on päällä, mutta ilmassa leijailee tuoreen leivän tuoksu. Joku toinen oli taas kirjoittanut, kuinka mahtavaa on, että ilmeet kuvissa on joskus vähän sinnepäin: ”Huomaa, että olet aivan tavallinen ihminen”.
 Ja minusta on niin mukava huomata, että se olennainen on kaiken tyylihöpötyksen takaa tullut esille: vaikka suunnattomasti rakastankin pukeutumista, uusia vaatteita, shoppailua ja turhamaisuutta, niin on itselleni tärkeää, että taustalla piilee ajatus jostain tärkeämmästä. Ettei tästä vaatemyllystä tule elämää pyörittävä voima, vaan se voi olla mukava taustavaikuttaja, kerma kakun päällä. Siinä vaiheessa, kun nämä maailman pinnallisuudet alkavat olla elämäni ykköstäyte, niin harkitsen vakavasti tämän kirjoitustouhun lopettamista. Minä haluan elää ihan oikeasti.
Paljon kiitosta sai myös tekstit. ”Usein luen blogeja vain kuvien takia. Sun blogiasi luen tekstin takia.” Onpa mukavaa kuulla, että kirjoitukseni kelpaavat, sillä koko kirjoitustouhu on minulle sydämen asia. Tiedän, että kirjoitan välillä ”lapualainen” isolla, eivätkä kaikki pilkut ole aina oikeassa kohdassa, MUTTA suomen kieli se vasta on vallan ihana asia. Että voi leikitellä sanoilla, käyttää tekstissään huumoria, piilottaa asenteitaan rivien väliin ja kommentoida omia juttujaan itseironisesti. Ei siis se kielioppi, vaan se kieli itsessään. Antakaa anteeksi välimerkit, sun muut hömpät. 
Hymyä olivat antaneet myös arki, aitous, tempaukset, ulkoasu, ”sopiva lapsellisuus” ja ulkoasu. Kommenteista on myös huomattavissa, että tyyliblogini on muodostunut ihmisten mielissä ”kirppis-blogiksi”. En laita tätä yhtään pahakseni, sillä olen erittäin tietoinen siitä, että suurin osa päälläni tönöttävistä rytkyistä on juurikin kirpputoreilta. Hirveitä propseja eettisyydestä ei omatuntoni kuitenkaan uskalla napata: ostan vaatteeni kirpputoreilta pääasiassa sen vuoksi, että ne ovat kaikista kivoimpia, uniikeimpia sekä hinnaltaan huokeita. Eettisyys on erittäin myönteinen lisä, mutta niin hyvä ihminen en ole, ettäkö muistaisin aina kierrättää, ettäkö söisin usein luomuruokaa tai jättäisin lentomatkani väliin ilmansaastumisen vuoksi. Tarkoitukseni on pelastaa maailma, mutta en ole siinä useinkaan kovin hyvä.
Askartelu ja DIY-jutut ovat ilmeisesti tämän saitin ykköskauraa. Tämä kevät on ollut yhtä hullunmyllyä, kun kolmen työn ja opiskelujen lisäksi olen pyrkinyt hyvillä mielin pyörittämään muuta arkeen liittyvää. Tämän vuoksi väsäilyjuttuja ei ole näkynyt niin useasti. Pyhä tarkoitukseni on niitä kuitenkin yhä enenevissä määrin alkaa kehittelemään, kunhan saan tämän positiivisen kevätmyrskyn laannutettua. Viimeistään kesällä toivon aikaa löytyvän enemmän, sillä sen lisäksi, että te siellä koneittenne ääressä pidätte niistä jutuista, niin myös minä itse saan niistä irti todella paljon. Väsäys, tuunaus, askartelu, oi kuinka teitä rakastankaan.
Myös vuorovaikutus ja kommentoiminen oli antanut iloa. Kommentteihin oli ilmestynyt vastauksia ja kysymyksiä ei tarvinnut jäädä yksin miettimään. Blogini on pysynyt mukavissa rajoissa sen tiimoilta, että kommentteihin vastaaminen on vielä mahdollista. Toisinaan kommentteja tulee useammalta, toisinaan niitä tippuu vain muutama. En voisi liikaa painottaa, kuinka tärkeää on saada teiltä juttua takaisinkin päin. Tämä koko juttuhan on vuorovaikutustä ja yhteistä meininkiä. Toivon, että se on huokunut, että arvostan kovasti kirjoittamianne mielipiteitänne ja ajatuksia. Hidashan minä olen, sen myönnän. Mutta mieluummin olen hidas, kuin välinpitämätön.
Risuja rapisi valottuneista kuvista, rumista kledjuista, liian tummista kulmista, kirjoitusvirheistä, liian nopeasta postaustahdista, liian hitaasta postaustahdista, liian yksipuolisista kuvista, we-heart-it-kuvista, julkkis-inspiraatioista, sekä muun muassa siitä, että aiheutan hirveän kirpputori-kuumeen. Kylläpä niitä risujakin siis rapsahteli paljaalle pyllylle ihan mukavasti. Pahoittelen näitä kaikkia, laitan korvan taakse ja pyrin parantamaan tapojani. Kuitenkaan tinkimättä omista mieltymyksistäni ja asenteistani. Sitä tylsemmäksi blogi usein käy, mitä enemmän aletaan kumartelemaan joka suuntaan.
Paljon ihmettelyä tuli myös sivun hitaasta lataamisesta: olenkin yrittänyt pienentää kuvia entisestään, toivottavasti menisi jo hitusen nopeammin? Myös ulkoasu saattaa kääntelehtiä ja vääntelehtiä eri selaimilla eri tavoin. Käytän itse Safaria ja toisinaan on vaikea havainnoida kaikki näitä ongelmia. Näistä saa kuitenkin raportoida ja minä ihanan IT-asiantuntijani Villen kanssa sitten yritän näitä ongelmia mutustella. Tsap.

Myös juttuideoita tuli valtavasti: Kesäsuunnitelmat, unelmat, vanhat kuvat, fantasiat, sisustus, meikit, kampaus, laukut, 10 lempivaatetta, retroaarteet, harrastukset, asiapitoista settiä, yleisiä ajatuksia maailmanmenoista, päivä kuvina tasaisin väliajoin, ompelu, kirjat, leffat, kokkaustaidot, runot, lyriikat, lempipaikat, mikä sopii lyhyelle, Etiopia… Olen listannut nämä vihkooni ja nappailen sieltä sitten ideoita tänne lätkittäväksi. Tämä koko touhu on sellaista asioiden pyörittelyä. Yritän saada mahdollisimman paljon juttua mukaan. Tavoitteena on kuitenkin keskittyä pintapuolisemmin: tyyli ja elämäntyyli. En koe omakseni alkaa kertoilemaan asioita suoraan itsestäni, vaan niistä mitä edustan. Ja hih, höpöttelyvideoita saatte odotella. Olen niitä kohtaan erittäin skeptinen. 
Lemmikkejä en omista, enkä ole omistanutkaan. Paitsi muutaman kalan. Joihin kyllästyin. Tanssiharrastuksenikin on katkolla rannevamman ja kiireen vuoksi. Josko syksyllä taas voisin kertoa enemmän jammailujuttuja. Kaiken kaikkiaan kyllä vallan mainioita ideoita aiheiksi, pyyntönne on kuultu.
Viimeiset kuvat olkoot nämä tilanneräpsäisyt, kun seikkailumme kulki Aleksanterinkadun hollilla. Näistäkin kuvista näätte taas vähän, millaista kudetta sitä on ollut päällä- ja siitä aijonkin vielä pikaisesti kirjoittaa. Olen ollut erittäin ristiriitaisin miettein kommenttien kanssa, jotka ovat koskeneet tyyliäni (Älkää nyt kauhistuko, hymyilen näillekin jutuille ihan oikeasti). Olen pitävinäni tyyliblogia ja kuitenkin puolet kommentoijista kertoo, että tyylini on sivuseikka. Kuulen tyylini olevan todella kaukana lukijoiden tyylistä. Mitä mitä mitä? Tämä minua niin suuresti naurattaa. Pitäisiköhän minun tulevaisuudessa jättää nämä vaatejutut sivummalle ja esiintyä aina vain samassa keltaisessa sadetakissa? Ehkä. 
Ehkä ei. Saanhan minä kuulla iloisiakin sanoja. Eikä yllämainitutkaan koskaan kirjoita juttujaan loukaten. Toivottavasti siellä ruudun takana kuitenkin on joku, joka näistä ryysyistärääsyistäkin tykkää. Niistä leopardikorkkareista ja mikkihiiri-takista. Isoista villapaidoista, punaisista kumisaappaista, raidoista, ruuduista, Leviksistä ja löysistä farkuista. Koska niihin aijon tästedeskin keskittyä. Ja tähän koko hommaan. Koska tää on silkkii mun sylissäni. Lämmin vesi, joka lainehtii. 
”Sun blogissa on joku X-tekijä, joka kiehtoo.”
Toivoopi blogitouhunsa tiedostava, kuitenkin ihan törkeen tavallinen avuton tyyppi.
Henriikka, se aikuistyttö.
takki, lapaset & kengät/kirppis, raitavillis/One Way, huivi & sukkahousut/H&M

39 kommenttia

  1. Ira 24.4.2012

    aattelin eka et härreguud ku on tekstiä mut oli pakko lukee koko juttu, vaikutat niin symppikseltä! :—-)

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Hihah, härreguud kun oli oikeasti iha sikana tekstiä! Pelästyin itsekin.

      Vastaa
  2. Anonymous 24.4.2012

    VOI IHANA<3

    Mää ainaki rakastan sun tyyliä! Oot niin suosikki. X-tekijäkin kiehtoo.

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Hyvä. Kaipaan myös kummallisen tyyliini komppaajia, kiitos.

      Vastaa
  3. mymmmeli 24.4.2012

    en tie kuinka muut on asian ajatelleet, mut mun vinkkelistä sun tyyli tässä blogissa on paljon muutakin kun vaatteet ja kengät – mut ehdottomasti erityisesti ne. tuleehan juu välillä yksilöitä joita ei itse pukis vaikka vois, mut suurin osa niistä sammareista ja villasukista ja raidoista on ihan supersöpöjä. vaikken ite niihin aina pukeudukaan kun ei mahikset tai aika tai mikälie riitä.

    sulla on ihan maailman söpöin tyyli ja kivoimmat tyylipostaukset, ja ne tekee tästä niin hyvää luettavaa. vähän kun lempparimuotilehti jota selaillessa löytää aina uutta ja inspiroituu ihan hulluna. se on se tyyli :)

    niin ja tietty se x-tekijä.

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Hei kiva ihana kommentti, kiitos sulle. Tietenkään ei tarvitsekaan kaikkea kokea ihan omakseen, tai olishan sekin nyt karseeta, että kaikesta olis sillai ”multa löytyy toi vaatekaapista”. MUTTA että joku siitä nyt edes jotakin sais irti, eikä kaikki seurailisi tähä touhua vaan hyvän mielen takia. Tämä kun on kuitenkin tyyliblogi :-)

      Vastaa
  4. Roosa 24.4.2012

    Tuo oli ihan mielettömän hyvin sanottu, että haluat, että tää blogi ei keskity liikaa kaikkeen turhamaisuuteen ja pelkästään vaatteisiin, vaan aina on jotain syvempää sanottavaa! Siinä se tän blogin salaisuus just on! Useissa tyyli/lifestyle-blogeissa se teksti on vaan sitä, kun jankataan niistä vaatteista, mitä sinä päivänä on pukenu ja miten ihana se uus Ginan toppi onkaan. Mutta vaikka täälläkin ne vaatteet tulee aina esille, niin ne tulee esille sellasella tavalla, että ne ei koskaan oo välttämättä se ihan pääjuttu, aina on joku syvempi sanoma ja sen takia tätä blogia jaksaa aina lukee:)

    Minä olin yks niistä, joka kirjottelin jokin aika sitten, miten sun tyyli on erittäin kaukana omastani. Mutta minä (ja luulen, että moni muukaan tällasia kommentteja jättäny) en sillä tarkota sitä, että EN TYKKÄIS sun tyylistä! Mulla on oma tyyli, joka tuntuu omalle, mutta muiden tyyliä saa aina silti ihastella:) Vähän sama asia, kun aina ihastelen hienoja korkokenkiä, mutta koskaan ei oo pokkaa kuitenkaan ostaa niitä kaupan kuumimpia 10cm:n korkoja ja juosta niillä kaupungille, koska on helpompi vetää vaan jalkaan ne vanhat tennarit. Toivottavasti nappasit pointin!:D Älä siis missään tapauksessa muuta mitään tässä blogissa!

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Vau mitä maratonviestejä! Kunpa mulla olis aikaa kirjoittaa teille kaikille samalla mitalla takaisin. Todella kivoja viestejä ja ajatuksia, kiitos sinulle niistä. Ja joo, tarkoituksena olisi että vaatteet on pääasia, mutta että kuitenkin tulee selville, ettei ne oo elämän pääasia.

      Ps. Kyllähän 10 cm koroilla voi juosta kaupungissa! Mutta ne vanhat tennarit sopivat aivan yhtä lailla. Usein minäkin valitsen ne tennarit.

      Vastaa
  5. Anonymous 24.4.2012

    Aikoinaan oli tarkoitus pistää superhyperplussaaaa noista sun loppusanoista ja soinnuista, ne on niin söpöjä että, luen ne aina ensimmäisenä jotta saan nauraa :’D

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Loppusanoista ja soinnuista? Minä en oo ihan aivan varma mitä niillä tarkoitat, mutta otan kohteliaisuuden ilolla vastaan. IHanaa!

      Vastaa
  6. Inka 24.4.2012

    Oot ainakin mua innoittanut tyylilläs ihan huomaamatta. Oon innostunut kirppiksistä taas oikein kunnolla ja päättänyt hommata sieltä jatkossa suurimman osan vaatteistani. Paljon persoonallisempaa vaatetta kun löytyy sieltä. Kiitos inspiraatiosta ja pidä samaa linjaa tyylin suhteen!

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Hei Inka, ihana kuulla. Minä kun oon aina ajatellut että sinä oot se kirpparihai. Minä kiitän ja kummarran sinulle yhtä mitalla takaisin. Otetaan toisiltamme oppia.

      Vastaa
  7. Jemina 24.4.2012

    mun mielestä on niin ihanaa et oot vähän samanlainen kuin mä mut silti niin erilainen. kiehtovaa. maailma on kiehtova.

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Erilainen samanlainen on varmaan se ideaalein. Good for you!

      Vastaa
  8. tania 24.4.2012

    sä inspiroit mut koluamaan femmatorin läpi oikein kunnolla. suuntaankin sinne heti huomenna tai viimeistään torstaina!

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Hihah, toivotaan että löytyy jotain! Femmatori kun on kuitenkin vähän random.

      Vastaa
  9. Qtja 24.4.2012

    Ihana postaus, tulin hyvällä tuulelle taas. Miusta siun tyyli on ihana ja oot niin aidon oman itsesi oloinen tyyppi. Älä muuta mitään blogissasi tai rupea liikaa meitä lukijoita kuuntelemaan, pidä reippaasti oma punainen tai vaikka sininen lankasi, nämä siun jutut on just ihania näin! :-))

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Kiitos Gtja, just sun kaltaset lojaaliset lukijat ne vasta auttaa motivoitumaan uudestaan ja uudestaan. En liikaa kuuntele, mutta pikkuisen kuitenkin, sellaista tervettä vuorovaikutusta. Liikaa ei kuitenkaan kumartelua, että näyttäis jatkossakin minulta.

      Vastaa
  10. hanna 24.4.2012

    Tosi ihana paikka valokuvaamaan! Talon punainen sävy on niin keväinen!

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Noi talot on niin upeita. Iha Helsingin yliopiston Aleksanterinkadun hollilla.

      Vastaa
  11. niina 24.4.2012

    Mää tykkään sun persoonnallisuudesta tässä blogimaailmassa, ihanista pullonkorkkikorviksista ja siitä että voi ostaa kuusi karkkipussia kerralla. Yksi lemppareista, ehottomasti. Jatka samaan malliin, ole hyvä. : )

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Kuin myös sinulle samoja sanoja. Kuusi karkkipussia on tietenkin parempi kuin yksi. Jatketaan molemmat omia latujamme!

      Vastaa
  12. Kuhis 25.4.2012

    Ainakin mun mielestäni sulla on ihana tyyli, olin niin täydellisen kyllästynyt muoti-/tyyliblogiehin, joissa esitellään vain uusinta uutta, semmoista massaan muakutuvaa hörhellystä ja ärvellystä. Onneksi löysin tämän blogin sittemmin.
    Ite ostan lähes kaikki rääsyni kirpparilta, ja oon viimeaikoina saanut kuulla lausahdusta ”sulla on kiva tyyli”. Se on piristänyt, kun on tajunnut, ettei tarvitse pukeutua muotilehtien mukaan ollakseen söpö tai ”tyylikäs”. Parasta on vaan olla oma itsensä.
    Ja sitä sinä kyllä olet, tai ainakin blogin kautta susta välittyy ihana persoonallinen kuva. Semmoinen aurinkoinen ja suloinen. :)

    Vastaa
    • Anonymous 25.4.2012

      no minä ainakin tykkään just ryysyistä eniten!!!! Rumuuden ja kauneuden välimaastossa olevat vaatteet on parhaita. Meikkis ei muuta käytäkään.

      Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Kirpptoreilta löytyy kyllä usein niitä uniikkeja ihania juttuja, jotka ei heti kävele vastaan kotikulmilla. Tai edes lähikunnissa. oikeita aarreaittoja. Ja huippujuttu että oot myös viihtynyt täällä ”aamukahvilla”. Mieletöntä kuulla, että porukka tykkää. Sitä niin mielellään kuvaa ja kirjoittaa. JA poseeraa nolosti.

      Kiitos siis ja syvä kumarrus! Kuin myös anonyymille, joka ymmärtää rumuus-estetiikan!

      Vastaa
  13. Laura 25.4.2012

    Moi!
    Pakko kommentoida, koska blogiasi säännöllisesti luen. Jostain syystä en ole saanut juuri koskaan jätettyä viestiä aiemmin. Pidä ehdottomasti tyylipostaukset mukana! Olet blogimaailmassa hieman erilainen ja virkistävä tuulahdus niin tyylisi kuin juttujesi puolesta. Itse pidän kovasti myös sisustus- ja diy-jutuista, mutta tiedän ettei niitä ihan apteekinhyllyltä synny.

    Vaikka taidan olla sinua muutaman vuoden vanhempi, luen mielelläni elämäntyylistäsi. Olisi hauska lukea vielä enemmän ns. arkijuttuja elämästäsi. Toki ymmärrän hyvin, että lukijamäärän kasvu mietityttää. Kuinka paljon haluaa yksityisiä tuntojaan jakaa tuntemattomille?

    Kevään jatkoja! T. Vakkarilukija.

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Hei Vakkarilukija, oon sua ain välillä käyny vaklailemassa blogissasi, kiitos kivasta sellaisesta!

      Ja ihan todella ihana että kommentoit nyt, ei oo koskaan liian myöhästä. Etenkin jos palaute on tuollaista. Yritän löytää viimeistään kesällä aikaa enenpi noille sisustus ja diy-jutuillekin, kaikkeen kun ei kuitenkaan vaan löydy aikaa. Mutta kesä on toivoa täynnä. Voisin myös miettiä noita elämäntyyli juttuja, toki muistaen yksityisyyden rajat.

      Kuin myös sulle kevään jatkoja kaunis nainen!

      Vastaa
  14. piupaupija 25.4.2012

    Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    Vastaa
  15. ALINA 25.4.2012

    OO. olet ihana! tosi aikuismainenki? oot nii viksu. mut en tajuu tota sivun hitaastilataamisjuttua? sun blogi latautuu mulla ainaki kaikist blogeist nopeiten mitä luen älä vaa mitää kuvia rupee pienentelee! ja haloo meilläkin on mokkula, jolla ei aina pysty kattoo ees iholla! joten. jollakin on sit aika tosi hidas jos ei lataudu.
    ja tokaks. älä vaan rupee käyttää pelkkää sadetakkia. sähän oot ihan ilmiö tyby. just pitää ollaa vaa oma ittesä, ei ketään muuten varmaa kiinnosta! luota siihen mist itte tykkäät. mult ainaki saa rispektii. voisin antaa sulle papukaujamerkin täst blogista! huippuu. kivaa pian nähdä! <3 pus. (oho postasin vahingos juusona (piupau) miksei voi kirjauttaa ittees ulos!)

    Vastaa
  16. Anonymous 25.4.2012

    Mun piti kommentoida jo kauan sitten että sun blogi vaan saa aina hyvälle mielelle, mutta nyt sain vihdoin aikaiseksi.. Kimmokkeena tekstin vikat rivit, nimittäin päänsisäisessä jukeboksissa alkaa aina soida Jukka Poika – Silkkii kun blogis osoitteen nakuttelen koneelle.. Mukavan letkeetä. Loistavaa päivänjatkoa ja jatka ihan samaan tyyliin!!
    -Tellu

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Jukka Poika ruuuuuuls. Ja silkki ja kaikki. Elämä on mukavan letkeetä hänen tahdissa. Ja hei mahtava että nyt sitten vihdoin kommentoit, ain on ilo lueskella mitä porukka mietiskelee. Jatkossakin saa heitellä ajatuksilla.

      Vastaa
  17. Anonymous 25.4.2012

    Toki on kivaa että olet valmis ottamaan oppia myös niistä negatiivisemmistakin palautteista mutta älä ala kumarteleen liikaa joka suuntaan, koska oon sitä mieltä että tää blogi on paras sillon kun se on sun näkönen, niinku nyt :))

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Ei liikaa kumartelua! Sillä kun toiselle kumartaa, niin toiselle pyllistää. Täytyy olla varovainen, mutta pysytellä kuitenkin omalla ladullaan. Oot hyvinkin oikeassa.

      Vastaa
  18. Catti 26.4.2012

    Täytyy tulla kommentoimaan, että mä luen aika monia blogeja, juurikin näitä, joissa esitellään kirjoittajan tyyliä ja vaatteita. En tykkää lähellekään kaikkien tyylistä, ainakaan itselleni tarkoitettuna. Ehkä muutkin kommentoija tarkoittivat tätä, että haluan nähdä, mitä olet milläkin kerralla keksinyt ostaa, pukea tms, mutta en välttämättä ihastuisi juuri niihin juttuihin itse. Tahdon sanoa, että tyylisi kiinnostaa, vaikka toisaalta ei sillä olekaan niin suurta väliä, millainen tyyli se on. Sun persoona tekee siitä kiinnostavan, vaikka se koostuisikin keltaisesta sadetakista ja kumppareista!

    Vastaa
    • Henriikka 27.4.2012

      Hyviä ajatuksia ja sanoja. Ehkä jotenkin kiteytin kaikki kommentit yhdeksi palloksi, sellaiseksi, ettei tyyli kiinnosta. Vaikka kysehän ei ole siitä, vaan ajatuksesta, että kaikki ei mee tyyleissä ihan yhteen, mutta ain voi innostuu ja inspiroitua.

      Ehkä mä vielä kuvailen sitä sadetakkiakin :-)

      Vastaa
  19. memmimy 27.4.2012

    tuli tästä mieleeni, että mikkitakki on päässyt jo kevään kunniaksi ulkoilemaan! :)

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.