Mun sisustustouhut ovat olleet viime kuukaudet vähän retuperällä. Nyt kesällä oon ollut duunissakin paljon, ettei oo löytynyt samanlaista laatuaikaakaan kyseiselle puuhalle (ikkunoistakin oon pessyt vasta 2/4), mutta todellinen syy on ollut turhautuneisuus. Meillä on hieno kämppä ja olen siitä kiitollinen, mutta todellinen unelmapohja on kuitenkin kaukana nykyisestä. Sellaisia pitkään aivoissa muhineita haaveita ei vain yksinkertaisesti pysty toteuttamaan näin ”uuteen asuntoon”. Tiedostan, että paljon voisi tehdä ja tunailla, mutta oon ollut laiska ja saamaton. Ehkä tsemppaan sitten, kun syysillat pimenee.
Tuusulan reissullamme piipahdimme kuitenkin Memories-kaupassa, josta nappasin mukaani jotain pientä ja piristävää: valkosia, kuluneita puukirjaimia. Jostain syystä minuun on kolahtanut kirjain- ja numerovimma. Se on häkellyttävää, sillä edelliskerran sellainen oli lapsuudessa: tiedättehän kuinka merkitykselliset silloin olivat alkukirjaimet, ja kuinka siistiä että pyyhkeen yläpuolella killui ikioma kirjain? Puhumattakaan syntymävuodesta tai iästä? Nimi ja ikähän oli yhtä kuin identiteetti. Se tästä vielä puuttuisi, että alkaisin havittelemaan sellaista kustamoitua kaulakorua, johon saa erillisillä kirjaimilla rakenneltua oman nimensä. Vieläkin parempi, jos ne kirjaimet on painettu mustin kirjaimin sellaisiin pieniin valkoisiin kuutioihin, jotka sitten pyörivät somasti siinä ketjussa.
Takaisin ostamiini kirjaimiin. Kirjaimia oli kuusi ja bongasin ne ylähyllyltä. Kirjaimet oli aseteltu muodostamaan sanan SIMPLE. Mitä englanninkielisiin sanoihin tulee, suosin mieluummin suomenkielisiä. Se on kieli, jolla olen tottunut ajattelemaan, ja suomi on mielestäni kaunista. Juuri viime viikolla kelasin monta hetkeä, kuinka kaunis sana ”rosmariini” on. Sitä sanaa ei kuitenkaan näistä kirjaimista valitettavasti pystynyt muodostamaan, joten aivotoiminta käynnistyi. Ilme, mies, peli? Jos M-kirjaimet kääntää toisinpäin, niin voi kirjoittaa Wise, entäpä Limes tai Smile?
LEMPI. Siinä se on. Kaunis, suomenkielinen sana.
Lämpöö ja lempee jokaisen päivään. Ja anteeksi yksinjääneelle S:lle.
Henriikka
Ihana postaus:) muutenkin kiva blogi, keep it up. /L.
Hei Lotta, kaunis kiitos! I’ll try :–)
Mulla on Lempi niminen nalle, se kulki mulla pikkusena mukana joka paikkaan.
oi! Jos itse keksit nimen, niin onnittelen mielikuvituksesta. Mulla oli pehmokana, jonka nimi oli Ankka.
jes, suomi on parhautta! mun mielestä euroviisuissakin pitäis edelleen laulaa vaan maiden omilla kielillä, en tykkää kun enkku jyrää alleen kaiken muun vaikka englanninkielisten puhumana siitä tykkäänkin.
Se olis huikeeta. Niin kuin vanhoina hyvinä aikoina: ”Tipitii tipitipitipitii, kevät on vallaton…”
Kiitos siitä, että aina kun luen sun blogia alan hymyilemään :)
Kiitos siitä, että kommenttisi aiheuttavat saman ilmiön.
Henriikka heihoi! Superhypersöpö blogi, pidän niin kovasti ja siksi käännyn puoleesti eräässä pulmassa.
Olen matkalla Helsinkiin ensiviikolla, ja typerä turistikysymys pitää tietysti esittää paikalliselle (en ole Helsingissä juuri koskaan käynyt, mikä juntti); niin että voitko suositella jotain kivoja ravintoloi/kahviloi, missä opiskelijan kandee vierailla? :) Jotain mukavaa ja ei-niin-valtavirtaista. En muuten vaivais tällä sua, mutta musta sulla on mukavan omalaatuinen ote slääsh näkövinkkeli maailmaan ja ympäristöön, joten sulta vois kenties saada jänniä vinkkejä. :) keep up the awesome work, gal!
PS: piti kirjottaa tää jo NYC:n postaukseen, mut jäin junasta enkä ehtiny! noo käy se kai niin ja näinkin.
VOI EI, oon ollut niin super hidas, kun hirvee viikkovilli ja juhlahulinat. Toivottavasti en ole toivottoman myöhässä! Iha ekaksi, tosi ihana kommentti, kiitos sinulle siitä. Toiseksi: tässä tulisi linkkejä mun omiin lempikahviloihin Helsingissä. Ravintoloissa en ole ekspertti, mutta melkeinpä näistä kaikista saa ainakin kevyttä lounastakin:
Sisustuskauppa ja -kahvila Moko Punavuoressa, kokonaisvaltainen elämys: http://www.moko.fi/
Espresso Edge, Liisankadulla: https://www.facebook.com/Espresso.Edge?rf=150332981693700 (tämä on lempparini!)
Good Life Coffee, harmaista nettisivuista huolimatta ihana: http://goodlifecoffee.fi/info/
Täältä tapaksia ja ihanaa brunssia esim. Espanja tyylinen pikkupaikka Aleksanterinkadun sivukujalla: http://www.rafla.fi/barcelona/fi/etusivu
Ja ehkä nyt design pääkaupunki meiningeissä vois käydä paviljongissakin: http://wdchelsinki2012.fi/paviljonki
Cafe talo on urbaani, ihana kahvila Hakaniemen hollilla: http://www.cafetalo.fi/
Vielä olisi joitakin paikkoja mielessä, mutta tässäpä ne jotka ensin mieleeni bongahtivat. Selaile nettisivuja ja valkkaa mieleisiä. Puspus!
OI sinä, pöh etkä yhtään myöhässä. Suurenmahtipontinen kiitos siis, kyllä nää mestat näyttää ainakin lupaavilta ja koitankin siis suurcityn hulinassa suunnata pienet askelmani noihin kulmiin!
Jes, tiesin että suhun voi luottaa, peace out
PEACE sinulle ja mailaa, jos tulee vielä kysyttävää jostakin. Vastaan erittäin mielelläni.
Me ollaan kovasti mietitty kolmannen lapsen nimeä ja mä oon monesti ehdottanut Rosmariinia. Kuulemma liian hippi. Pöh. Tai niinhän se vähän on, mutta tuntuu hyvältä suussa. Rosmariini. Mutta ehkä keksimme jonkun molempia miellyttävän nimen, joka myös tuntuu hyvältä suussa :)
Ps. Suomi on kaunis kieli.
Rosmariini on kyllä mieletön, mutta myös hippi. Vähän niinkuin Lounatuuli. Hahah, ehk on parempi tosiaan että molemmat pitää, ehdota seuraavaksi vaikka basilikaa tai kurkumaa.
Aivan ihania juttuja! Oot niin kuehtova ihminen, ei voi muuta sanoa!:)
Jäi häiritsemään että näänkö oikein vai väärin, noiden joidenkin kuvien takana on tollanen iso A- kirjain, mistä se on tuotu ja mikä sen merkitys/mistä sen oot hankkinu?:))
Helou helou there! Voi että, suurkiitos kommentista ja kehaisusta.
Ja kyllä, näet aivan oikein. Se on valkoinen, suuri metallinen A-kirjain, jonka ostin ennen joulua Helsingin Punavuoren sisustuskaupasta nimeltä Pino. Sen merkitys on ainoastaan olla esteettinen.
Ihana nähdä että joku haluaa suomen kielisiä sisustustekstejä eikä vain enkuksi. Suomi on vivahteikas ja kaunis kieli.
Ehdottomasti suomea. Suomi, rakas äidinkieleni.