Toinen väri-ilotulitus heti perään, sillä pakkohan tämä on esitellä vihdoin viimein. Kesän viimeisiä pihakirppispäiviä tallustellessani Hietsussa, vastaan tuli pöytä, joka oli pullollaan vaatetta. Myyjistä huomasi heti, etteivät he ainakaan omia vaatteitaan ole myymässä ja muutaman sanan vaihtaessani kuulinkin, että ”enon vaatteitahan tässä”. Tämä kirppisfriikki nosti päätään, sillä kokemuksen syvällä rintaäänellä voisi todeta, että toisen vaatteet lähtevät aina omia halvemmalla ja aarteita ei välttämättä pidetä suuressa arvossa. Ja koska pöytä näytti aikamoisen retrolta, jumituin penkomaan pöydän edessä olevia pahvilaatikoita. Jos vaatteita ei ole nostettu edes pöydälle asti, niin hintakaan tuskin on taivaita hipova.
OLYMPIAD`80, MOSCOW -LAKE PLACID! Ei voi olla totta. ”Pliis, älä oo kallis. Pliis älä oo kallis” (tätä en tosin hokenut ääneen, kun kysäisin laatikosta löytyneen villapaidan hintaa). ”Nooo, jos vaikka kymmenen senttiä?” Tämän jälkeen seurasi hämmentynyt katse ja muutaman sentin ojentaminen kirppispöydän haltijalle. Kiitos.
Tästä se viikko taas lähtee. Yritän sammuttaa auringon, että villapaita ei olisi liian kuuma.
Henriikka
Ai jumankekka… Mieletön löytö!
Samaa ajattelen minäkin mielessäni ja hyrisen.
Hehhee, mun äippä oli noita Olympia-kisoja katsomassa Moskovassa 1980. En tiennytkään, että tehtiin tommosia neuleversioita kisoista. Muistona meijän kotona vaan lojuu posliininalle vitriinissä. Nyyh…
Oi! Moskovan posliininalle kuulostaa miltei yhtä nostalgiselta kuin tämä.
Nyt puhun kyllä ihan asian vierestä, mutta AAAAH tuota teidän karttaa seinällä! olen sellaista metsästänyt pienen ikuisuuden, ne on katoava luonnonvara. mä vielä elättelen toivoa että sellainen joskus kävelisi vastaan muakin! pitäkää siis hyvänä karttaanne, ne on arvokkaita :) tai ainakin siis sairaan hienoja!
Se on kyllä kieltämättä aikamoinen löytä. Ja hinnaltaankin oli vaan jotakin 30-40 euroa. Aika mahtavaa, että sattui tielle. Toivon, että oma onnenkarttasikin sattuu polullesi mitä pikimmiten.
ps. ohi aiheen -kommentit ovat usein niitä parhaimpia.
VAU! :)
:–)
Eikä, ihan mahtava! :’)
Siellä jo vuodatetaan ilonkyyneliä. Voeha että! Kiitos.
melekonen löytö!!
KYL KYL KYL. ihana myyjä oli tämä kymmenen sentin myyjä.
oo niin hieno! syksy tule jo.
psssst! elokuussakin voi oikein myöhällä ja kylmällä käyttää villiksiä, syyskuussa jo kuitenkin iha oikeasti.
Oih! Kirpasee, sillä tuo talvi oli poikani viimeinen talvi. ( Syöpä söi 19 vuotiaan ;-0 )
Silloin, kasarivuosikymmenenä värit olivat tuollaiset räväkät. Tosi, tosi hieno löytö. Minä olisin pitänyt 5 euroa ihan älyhintana.
Voi ei, surullista kuulla. Otan osaa näin vuosien jälkeenkin. 5 euroakin olisi tosiaan ollut vähän, kymmenen senttiä oikeastaan käsittämätön.
maailman ihanin neule !! :o ja tosi virkistävä blogi sulla! ^^ inspirational!
”inspirational”, aivan ihanaa kuulla! kiitos kovasti.
Mä olen ihan täysin rakastunut sun blogiin. Ihan tosissani, tää on niin kauniin pehmoisen, hattarainen ja ihanalla tavalla suttu, että mä en pääse täältä enää pois.
No kuule aivan älyttömän ihana kommentti. Mä toivon, ettei sun hirveesti tarvitsekaan pyristellä pois. Kivahan täällä on yhdessä juttuja puida ja analysoida. Oma blogisikin on valloittava.
Itseltänihän löytyy moscow 1980- talvitakki :)
OIKEEESTI? Eiiiii! Miten siistiä.