Uskokaa tai älkää, mutta aion vähän liekittää. Löysin internetin ihmeellisten linkkien ja monien monien siirtymävaiheiden kautta toiseen maailmaan. Se oli mahdollisesti Narnia. En kulkenut vaatekaapin läpi, mutta löysin silti uskomattoman maailman täynnä unia, haaveita ja melankoliaa. Oprisco photography loi minulle täydellisen muutaman tunnin hetken murrettujen värien, absurdien luonnonilmiöiden ja kameraan vangittujen tunteiden kautta. Olisin mielelläni jok’ikisen kuvan tarinan päähenkilö.



























Nämä kuvat luovat uskoa siihen, että Scandinavian Music Groupin sanoitukset voivat sittenkin olla paikkaansapitäviä. Pitäisi laittaa vinyylilevy soimaan, käpertyä viininpunaiseen samettinojatuoliin kirjaa lukemaan, juosta jääkylmään rantaveteen kahlamaan Jane Austen -mekossa ja vaatia iltapalaa vuoteeseen. Nämä kuvat saavat myös uskomaan, että Suomenlinnan lokit ovat kilttejä ja ne toimittavat kirjeet perille kyyhkysten lailla.
Tarkoituksena oli katsoa blogin päivittämisen jälkeen Miss Farkku-Suomi, mutta taidan vaihtaa: Shakespeare in Love voisi olla nappi.
Henriikka
Kuvat: oprisco photography
Ihan mielettömiä kuvia, näissä on niin upea tunnelma! :)
Ihana tunnelma jokaisessa kuvassa! Kiitos että jaoit nämä :)
Vautsi mitä kuvia!!
ei vitsi mikä inspiraatiopläjäys!!
Voi pojat mitä kuvia! Huh huh!
ihania kuvia !
ps. vähänkö ois ihana semmonen villasukka juttu mutta kirjojen kanssa ! Siis se sun juttu että arvot osotteen ja sitten sinne lähettää villasukkia. Jokainen lähettäs eteenpäin kirjan josta ihan tosissaan tykkää !
Todella hyvä idea kyllä. Täytyypä ehk toteuttaa hamassa tulevaisuudessa. Harmi, että kirjojen postimaksut eivät ole yhtä pienet kuin villasukkien.
huh, pitkään aikaan ei ole kyllä syntynyt näin suurta VAU-tunnetta, ihan mielettömiä kuvia ja mielettömiä värejä. ai että, kiitos tästä!
Upeita kuvia! :)
KIITOS, annoit valtavasti voimaa tähän tiistai-päivääni upeiden, uskomattoman upeiden, kuvien myötä!!
Kaikkea hyvää myös siun tiistaihin, Sari
Makeita kuvia ja tarinoita niiden takana! Hieman ”vanhempana” ihmisenä ja SMG:n ”edeltäjän” Ultra Bran vannoutuneena fanina, tunnistan tuon postauksen otsikon kuitenkin UuBeen biisiksi :)
Terkuin, Suvi
Kyllä vain, Ultra Bra, lapsuuteni lemppari. Myöhemmin SMG:ksi jalostunut. Mahtavaa että täällä joku vannoutunut fanikin.
WOW!
http://hannamariahh.blogspot.fi/
Upeita!!!
Mä en tiennytkään, että maailmassa voi olla tämmöstäkin!
On kyllä aivan älyttömän upeita kuvia, inspiraatioo voisi ottaa vaikka omaan hää-/valmistujais-/IHANMIHINVAANkuvaan, tosi kauniita. Tosin…yleensä mallien kehot ei oikeestaan edes kiinnitä mun huomioo, mut nyt on pakko sanoo että alkaa olla vähän turhan luista touhua. Jotenkin sopii tunnelmaan (joka on oikeestaan aika outoo) mutta kun tarkemmin katsoo niin, no, en tiedä, vähän inhaa.
Kieltämättä nyt jälkeenpäin katsoessani etenkin tikkaiden vieressä kahlaava nainen sai laihuudessaan kylmiä väreitä aikaiseksi. Mutta näihin kuviin nuo kehot sopivat, keskityin tunnelmiin enkä niinkään malleihin.
Uskomattomia kuvia, tosiaan.
Vou, ihan mielettömiä! Kiva että jaoit (miten tuo oikein taipuu?) ne täällä :)
apua, sanattomaks vetää. en pääse yli siitä miten upeita.
Onneks en oo valokuvaaja. Muuten masentuisin, myisin kamerani ja alkaisin kerätä käpyjä.
Niin just, mäkin masentuisin, hautaisin kamerani takapihalle ja ryhtyisin lakimieheksi.
Kiitti näistä ihanista kuvista, on ollu kauheen stressaavaa ja hektistä arki, mut näiden kuvien äärellä jotenkin pysähtyy ja pehmenee taas :)
Tuntuisi ehkä hassulta kirjoittaa parikymmentä ”VAU NIINPÄ JEE” -kommentia ja siksi kirjoitankin, että miten mukava huomata millaisen reaktion nämä kuvat sai aikaan myös muissa.
Maailmassa on niin suuria lahjakkuuksia. VAU NIINPÄ JEE.
Ton biisin sanat ei oo muuten Ultra Bran vaan Nazim Hikmetin, joka on turkkilainen runoilija. Nyt oli niinku pakko korjata! :)
Yeppp propsit sinne. Mutta propsit myös Ultra Bran upeasta intertekstuaalisesta viittauksesta ;-)