Hello Buddies.
toukokuu 2013
Viikonloppuna moni taas valmistuu: Lukiosta, ammattikoulusta, ammattikorkeakoulusta, yliopistosta ja vaikka mistä. Moni saattaa olla risteyksen edessä, moni varmasti pohtii tulevaa innolla, moni hämmennyksellä, moni kauhulla.
Tämä videon omistan valmistuville. Se on nerokas, se on liikuttava. Siihen on kiteytetty sellaista viisautta (ja huumoria), joka saa minut katsomaan sen ain uudelleen. Kannattaa pysähtyä hetkeksi tämän äärelle, niin voi päästä eteenpäin.
”Jos saisin elää elämäni uudellen, yrittäisin ens kerralla tehdä enemmän erehdyksiä. Rentoutuisin, olisin taipuisampi, olisin hupsumpi kuin olen tällä matkallani ollut. Matkustelisin, hulluttelisin, kiipeäisin useammin vuorille, uisin joessa, katselisin auringonlaskuja. Kävelisin ja katselisin ympärilleni enemmän. Söisin enemmän jäätelöä ja vähemmän papuja. Jos joutuisin elämään elämäni uudestaan, kävisin uusissa paikoissa, tekisin uusia asioita, kantaisin vähemmän matkatavaraa mukanani. Jos saisin elämäni uudelleen elettäväksi, kulkisin paljain jaloin aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Ajelisin karusellissä ja poimisin päivänkakkaroita.”
-tuntematon munkki nebraskalaisessa luostarissa
Onneksi olkoon juhlijoille ja oikeastaan kaikille, jotka jaksavat tätä hassunkurista maailmaa kiertää ja sitäkin oudompaa elämää eleskellä päivä kerrallaan eteenpäin.
-Henriikka
Olen mielissään, sillä vihdoin taidan olla oikeutettu titteliin ”muotibloggaaja”. Tästä tittelistä kohdallani on löytynyt risteäviä mielipiteitä, enkä aina itsekään tiedä mihin kategoriaan itseni sulloisin (enkä toisaalta täysin hahmota tarvettanikaan sulloa).
Nyt kuitenkin pystyn pää pystyssä, ylpeänä kutsumaan itseäni muotibloggaajaksi, sillä omistan suuren statussymbolin: Daniel Wellingtonin kellon. Eikö DW nimenomaan ole muotibloggaajien tunnusmerkki numero yksi?
Siivouspäivä oli tosiaan levittäytynyt kaikkialle. Ratikan ikkunassa vilisivät rekit, pöydät ja nurmelle levitetyt viltit. Ihmiset olivat piknik-hengessä liikkeellä ja myöhemmin päivällä alkoi aurinkokin kurkkia. Kumpulan ja karhupuiston lisäksi emme ennättäneet muualle. Ehkä hyvä näin. Reppu sen kun täyttyi ja vaikka lompakko ei niin tyhjentynytkään, niin ei ole hyvä liikaa riehua.
– Turhaan minä ketään yritän huijata. Lapasestahan se lähti.
Iloinen verkkatakki, 2 euroa. |
Tummansininen samettimekko, 65 snt. |
Mustavalkoinen kuviokauluspaita, 1 euro. |
Ihanista ihanin nahkatakki Jannelle ja mulle yhteiseksi, 10 euroa. |
Adidaksen collegetakki, 3 euroa. |
Weekdayn miesten takki, 2 euroa. |
Vaaleansininen villapaita hopeanapein, 3 euroa. |
Fjällrävenin harmaa takki, 3 euroa. WOH, kolme! |
Törkeä villapita, 1 euro. Tulkoon talvi. |
Violetit silkkihousut ja paita, yhteensä 3 euroa. |
Turkoosinvihreä silkkihame, 3 euroa. |
Adidakset, 2 euroa. Biancon mokkanilkkurit, 3 euroa. Hattulaatikko, 5 euroa. |
Lakersin lippis, 1 euro. Harmaa lippis, 2 euroa. |
Pipot, 1 euro/kappale, AIDOT TURKISKORVIKSET hahah (miksi ihmeessä joskus on tehty tällaiset?), 1 euro. |
– Leather Tassel Earrings / white
Kilpailun ohjeet tiivistetysti:
– Käy kuvauttamassa Poola Katarynan vaatteista ja asusteista kehitelty asu Helsingin, Tampereen tai Lahden liikkeessä (kuva on otettava liikkeessä). Oma kamera tai kamerakännykkä mukaan!
– Lähetä kuvasi blogin oikeassa reunassa näkyvään sähköpostiosoitteeseen viimeistään ma 10.6.2013. EDIT: Huomhuom! Jatkan kisaa vielä keskiviikkoon 12.6., sillä olen mainostanut, että maanantai on viimeinen päivä käydä ottamassa kuva, ja Helsingin OVVN on maanantaisin kiinni. Vielä ehtii!
– Liitä kuvan mukaan tarinasi: missä, milloin ja miksi käyttäisit tätä asua?
– Kuvassa voi Poolan vaatteiden ja asusteiden lisäksi olla tahtoessasi myös omia juttujasi.
– Kaikki kuvat julkaistaan kollaasina blogissa viikolla 24. Ne osallistujat joilla on blogi, saavat tähän kollaasiin oman bloginsa linkin tahtoessaan.
– Voittaja valitaan samalla viikolla ja hän saa itselleen kuvastaan löytyvän asun kokonaisuudessaan. Voittajaa valitessa Paula arvioi mielikuvitusta, tyyliä, tunnelmaa ja asun tarinaa.
– Kaikki osallistujat palkitaan -20 prosentin alennuksella Poola Katarynan tuotteista kilpailun päätteeksi.
Aion nyt törkeästi kategorisoida blogeja. Aion esitellä teille viisi blogia ja bloggaajaa, jotka tekevät arjestani hattaraa, jotka tuottavat elimistööni endorfiinia tonneittain, jotka pysäyttävät ajan juoksun. Jotka saavat unelmoimaan pöljistäkin asioista, jotka saavat valitsemaan lakerikengät lenkkareiden sijaan, jotka leipovat harmaasta arjestani kauniin ruskeita piparkakkuja.
Nämä blogit ovat omakehittelemästäni kategoriasta ”fiilis-blogit”. Fiilis-blogeja yhdistää lämpimät sävyt, suuret kahvi- ja teekupit, villasukat, runomaisuus, kaupunkiseikkailu, origamit, herrainkengät, leikkokukat, letit hiuksissa, rusetit, notkuvat kirjahyllyt, postikortit, Clipperin teet, kauniit polkupyörät, retroaarteet, nauru, ystävät, satunnainen söpöily, toimivat voimalauseet, kissat, knallit, juustokakut ja äärettömän hyvät soittolistat. Ja jostain kumman syystä fiilis-bloggaajat asuvat yleensä Tampereella tai Turussa. Olkaa hyvä, blogeihin pääsette nimeä tai banneria klikkaamalla.
Kaunista tiistai-iltaa. Vanha taajamajuna puksuttaa Tampereelta kohti Kouvolaa, ja aurinko paistaa ikkunoista sisälle. Läppäri lämpenee sylissä, ja koen sitä harvinaista haikeutta, ettei minulla ole älypuhelinta tai i-padia. Kesä tuntui saapuvan Suomeen noin kolmessa päivässä, ja kaipaisin farkkujen sijalle sortseja. Onneksi farmareideni polvissa on reiät, joiden kautta tuuletus pelaa.
Eilispäivän asu kuvattiin rekvisiitan kanssa. Anoppilasta löytynyt retro-Olympus oli uuden/vanhan takkini kanssa toimiva parivaljakko. Kamerasta ei kuulunut pihahdustakaan, eikä elonmerkkejä ollut näkyvissä, mutta ei kerrota kenellekään. Takki löytyi Lönnrotinkadun Fidan rekistä. Sieltä puljusta poistutaan hyvin harvoin tyhjin käsin. Kuosi, värit ja malli on kaikki just-eikä-melkein.
Toivottavasti ette ole polttaneet itseänne auringossa. Toivottavasti olette syöneet hyvin ja taputtaneet itseänne olalle hyvistä suorituksista.
-Henriikka
Sunnuntaina oli Tampereen Muotikirpputorin vuoro. Tampereen reissu osui juuri oikeaan aikaan ja helluntaina pyyhälsimme Pakkahuoneelle. Jätimme suosiolla ensimmäiset ruuhkatunnit ja villeimmät hetket, mutta puolen päivän jälkeen uskalsimme suunnata tapahtumapaikalle.
Muotikirppis oli mainostuksensa veroinen. Visuaalinen ja muotia täynnä. Paikkaa oli kiva kiertää ja myyjät olivat hyvällä tuulella ja vimosen päälle laitettu. Yleistunnelma oli hyvä, vaikka lämpötila kipusikin turhan korkealle. Haalin mukaani muutaman jutunkin: samettitakin, flanellipaidan, nahkahameen, Nooran vanhat hopeiset housut ja Idan mustan samettipannan. Kiitos kaikille järjestäjille, good job. Haahuilen näissä tapahtumissa aina kulttuurituotannon näkökulmasta: tarkkailen järjestelyjä ja mietin, miten mikäkin asia on järjestetty. Muotikirppis oli hyvä esimerkki hyvin järjestetystä tapahtumasta, jee!
Yrityksen kivijalkaliike RCM streetshop on Turussa, josta löytyy oman vaatemerkkimme Showroom ja luomupainoitteinen kahvila. Seuraavalla Turun vierailullani taitaa aamukahvit löytyä tästä osoitteesta. Myynnissä on myös rullalautailutarvikkeita, taidetarvikkeita ja käsitöitä. Rcm streetshop toimii myös galleriatilana paikallisille nuorille taiteilijoille (Huomaattekos: tämän yhteistyön syyt sen kuin syvenevät).
Ja nyt otsikon mukaiseen loppuun. Joku teistä onnekkaista voittaa itselleen kuvissa näkyvän hupparin. Okrankeltainen huppari on hamppua, ja koko on XL. Lupaan sen takaavan voittajalle astetta rennomman kesän. Arvontaan voi osallistua kirjoittamalla kommenttipoksiin sähköpostiosoitteensa ja vaihtoehtoiset letkeät kesäterveiset. Arvonta päättyy viikon päästä, ke 22.5.2013 klo 23.59. EDIT: Arvonta on päättynyt. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Kismet-jäätelö oli suhteellisen hyvä, kun taas Marabou-jätski oli pettymys täydellisen suklaakuoren jälkeen: pelkkää vaniljajätskiä. Yhtä naurettavaa kuin se, että Pigviini-suklaatuutti on niiden pinnan suklaakökkäreiden jälkee silkkaa tylsää vaniljaa. Ja sitten oikea suklaatuutti on kehitelty myöhemmin ja nimetty hämäävästi ”suklaapilveksi”. Mun kannattaisi varmaan hakeutua Valiolle töihin.
Lupasin koota teille Helsingin kaupunginosien kyläjuhlat ja pihakirpputorit kalenterimuotoon. Monet muualla asustavat ovat myös kysyneet vinkkejä keväiselle Helsingin reissulle: nämä ovat juuri sellaisia tapahtumia, joiden mukaan kannattaa reissunsa ajoittaa. Kyläjuhlilla ja koko kaupungin kirppistapahtumissa näkee juuri sitä aidointa Helsinkiä ja tunnelmaa.
Vanhan Herttoniemen pihakirpputori ja Tapanilan Mosa Herää -kyläjuhla ovat jo takanapäin, mutta seuraavia kinkereitä olisi vielä tarjolla:
18.5. klo 12-17 Arabian Katufestivaali
”Arabian katufestivaali yhdistää uudella ja räiskyvällä tavalla katutaiteen ja kierrätyksen 18.5. klo 12-17. Katufestivaali on kaupunkitapahtuma Hämeentien varrella Arabiassa, joka tarjoaa laajalla kirjolla taidetta, designia, musiikki- ja tanssiesityksiä, performansseja, kirppari- ja kierrätysmeininkiä, työpajoja, suositun Buffattu –katutaidealueen ja leppoisaa hengailufiilistä keväisessä Arabiassa.Tähän asti tapahtuma on kulkenut nimellä Iso Kierrätystapahtuma ja Suuri Katutaidetapahtuma houkutellen jo muutaman vuoden ajan tuhansia taiteesta, kirppiksistä ja kierrätyksestä kiinnostuneita kävijöitä. Tänä vuonna entistä kansainvälisempi tapahtuma on täynnä uutta, kutkuttavaa ohjelmaa!”
”Autoliikenteeltä suljettu Limingantie avautuu kirppiskaduksi klo 10.00 ja Kumpula-juoksu starttaa klo 12.00 maauimalan parkkikselta. Kirpparipöytiä voi ja kannattaa laittaa muuallekin kuin Limikselle, sillä päivä sattuu olemaan onnekkaasti sama kuin koko kaupungin yhteinen Siivouspäivä.”
Mulla on kyllä huikean kivoja ystäviä. Tälläisessä suomalaisessa anti-itsekehuyhteiskunnassa sitä pohtii, onko ystäviensäkin kehuminen epäkohteliasta. Oli tai ei, jatkan rohkeasti lähimmäisteni fiilistelyä. He ovat sellaista ihmisten kermaa.
Iltapäivän tunnit kuluivat Kierrätystehtaalla. Kuudetta kertaa järjestetty tapahtuma keräsi viikonlopun aikana yli 10 000 kävijää lapsista mummoihin. En ollut ennen tapahtumassa käynyt ja olin yllättynyt sen messumaisuudesta. ”Kauppatorilla” esittäytyi yli 40 ekodesign- ja kierrätysalojen yritystä. Lavalla nähtiin tapahtuman aikana kymmenen muotinäytöstä, mutta valitettavasti kohdallemme ei sattunut ainuttakaan. Nautin kuitenkin kiertelystä ja katselusta ja etenkin kaikkien nerokkaiden kierrätystuotteiden tuottamasta inspiraatiopuuskasta. Kierrätystehtaan yhteydessä järjestetty Energiatehdas tarjosi tietoa mm. kodin erilaisista lämmitysratkaisuista, sekä valaisimien energiankulutuksesta ja yksi tapahtuman vetonaula oli ilmaistori, joka toimi ”tuo ja vie” -menetelmällä.
Työpajoissa laitettiin muun muassa yli 150 polkupyörää kesäkuntoon ja ompelupajoissa koneet surrasivat vanhoista vaatteista uusia luomuksia. Turbiinisalissa näytettiin lauantaina elokuvia, joista suosituin oli Petri Luukkaisen “Tavarataivas”.
Ensi vuonna yritän tutustua tapahtumaan vieläkin syvemmin ja ottaa etukäteen selvää yhä enemmän. Tarjolla oli tietoa ja uusia taitoja ähkyyn asti.