Aion kumota erään hokeman, joka toistuu blogini kommenttiboksissa aika ajoin: ”Sä aina onnistut kuvissa! Kamera rakastaa sua!” BULLSHIT. Täyttä potaskaa. Kamera rakastaa minua yhtä lailla kuin kaikkia muitakin. Olisi se nyt kumma, jos ei kahdentuhannen kuvan jälkeen löytyisi jokunen onnistunutkin.
Keräsin teille todistusaineistoa kumotakseni tämän väitteen, nostaakseni teidän itsetuntoanne (ja laskeakseni omaa). Pahinta ei ole näyttää typerältä tahallisesti. Kyllähän kaikki osaavat tehdä rumia irvistyksiä ja vääntää naamansa mutkalle. Kauheimmat kuvat syntyvät vahingossa, kun oma lärvi vain sattuu jossain tilanteessa kääntymään kummalliseen asentoon (omat heikoimmat naamahetkeni tapahtuvat aina keskittyessäni). Jutun kuvien myötä todistan, ettei totuus silotelluista valokuvista ole aina niin yksioikoinen. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, kun kamera ei todellakaan rakastanut, vaan käänsi selkänsä ja sylkäisi olkansa yli.
Realismi on kaukana blogimaailmasta. Nettimaailmaan syötetään korkeintaan suloinen irvistys, ja oikein rohkea bloggaaja saattaa julkaista jopa kuvan siveellisestä kielen näyttämisestä. Missä ovat kuvat, joissa ihmiset ähertävät hiustensa kanssa kera kaksoisleuan ja kuola poskella valuen keskittyvät lukemaan bussiaikatauluja? Joissa naaman jokainen lihas on huomaamatta velostunut? Tai kuvat, joissa päähenkilö näyttääkin ojajuopolta? Sivuprofiilissa naurahtaminen tai ujo hymy viistosti maahan ovat harvoin aitoja tilanteita. Ja usein se take away -kahvikin on ehtinyt jo jäähtyä.
Pysykää kanavalla. Kesän aikana aion kumota myös väitteen:
”Sä näytät kaikissa vaatteissa niin hyvältä! Sulle sopii kaikki!”
-Henriikka
Oon seurannu sun blogia jo pitkään, mutta täytyy sanoa että oot kyllä ihana Henriikka, tälläsiä postauksia blogimaailmaan enemmän! :D
Ahhhaa. En tiedä voinko luvata vastaavanlaisia juttuja lisää, itsetuntohan tässä kärsii. Kiitos.
Voi ei, ihan mahtavia kuvia!:D
Oot ihan paras, harva tuntuu uskaltavan tehdä moista ”totuuden paljastusta”.
Totuus on mahdollisesti tätäkin pahempi. Ehkä alan keräämään näitä vakituisesti ja paljastan salaiset kansiot tasaisin väliajoin.
Symppis! Se muuten menee usein vielä niin että itse on kaikista kriittisin omien kuviensa suhteen, toisten mielestä ne saattavat olla ’ihan ok’. Johtuisko siitä, että ne toiset ihmiset näkevät meidät useammin elävässä liikkeessä kaikkine ihanine puutteinemme, itse taas katsomme itseämme vain peilistä ja silloinkin karmean ilmestyksen katsoessa takaisin korjaamme ilmeen alta aikayksikön.. ;)
Se on todellakin totta. Eikä sitä usein tajua, miks toinen pitää jotain omaa kuvaa ”AIVAN KAMALANA”. Ehkä näissäkään kaikki ei näe sitä kamaluutta, minkä itse näkee.
Thank God, emme ole still-kuvia.
KYLLÄ! KYLLÄ!
Ikuinen kunnioitukseni on päälläsi.
(Omnipotentti, minäkö?:D)
Mitäs tähän nyt sanoisi? VAU. Otan ikuisen kunnioituksen vastaan ja 80-vuotiaana mummona mietin, että rumien naamakuvieni takia olen Fannin kunnioituksen ansainnut.
Pelastit kipeän perjantai-iltani!
!! Ilo taisi olla minun. Tai hmmm, itse asiassa tässä tapauksessa en ole aivan varma.
Ihana tälläinen postaus! Ja tosi hyvä muistutus siitä, että kaikki ei oo sitä, miltä näyttää! Kiitos kaikista muistakin ihanista postauksista, oot paras! (-:
Kiitos Milla. Totuus on usein erilainen, millaisena siistitty blogimaailma sen näyttää.
hahaa, piristävää! Todella ihana blogi muuten. Sulla on mielenkiintoinen ja persoonallinen tyyli :)
Voi että, mukava kuulla- On etenkin ihana kuulla omaavansa ”mielenkiintoisen” tyylin. Vau.
<3
Parasta! Oot niin ihanan aito.
Ja sinä se vasta oot valloittava nainen. Sydämiä runsain mitoin takaisin.
HAHAHAHAHAHAHA
Elä naura. Joudut asumaan kuvien naisen kanssa.
Vähänkö oot ihana! Tykkäsin sinusta ja blogistasi jo tätä ennen mutta nyt nousi symppispisteet ihan uudelle tasolle. Ja tunnistan kyllä itsenikin näistä kuvista, olen niitä tyyppejä jotka eivät osaa lopettaa selittämistä silloinkaan kun on kamera naaman edessä, joten lopputuloksena kuvissa on aina juurikin näitä höhliä ilmeitä joita armaat toverini saavat katsella päivästä toiseen ja joista itse olen autuaan tietämätön. :D
Nyt mun symppispilvet vaeltelevat jossain sun sadepilvien korkeuksissa. Itselläskin on ihana blogi, piristävä ja inspiroiva.
Ja juuri tuo selittäminen! Siitä saa aina noita suu ympyrällä -kuvia. Totaalisen kamalia.
Hehe – ihan mahtava! :D
Mulla on aina toisten ottamissa kuvissa mitä näen niin toinen silmä puoliksi kiinni, näytän niin idiootilta. :)
Sitä voi vain miettiä, että miksihän sä suljet ja avaat silmäsi aina eri aikaan? Luulisi sen olevan vaikeaa. Sullahan taitaa olla erikoistaito.
Henriikka, oot vaan niin mahtava. Aivan sama rakastaako kamera sua vai ei, sussa on vaan sitä jotain, joka hohkaa läpi tyhmästäkin ilmeestä.
Ja let’s face it, kukaan ei onnistu aina kuvissa, ei ees prinsesse Madeleine ! :D
<3
Let’s face it, todellakin. Onneksi olen minä, enkä Madeleine.
hhehhohhhoaahhahhhahhaa!! : DDD päivän piristys, kiitos! XD
Noniiin, sain porukkaa nauramaan. Tavoite saavoitettu.
Voi luoja että rakastan blogiasi. Tämä oli paitsi hauskaa myös aika vakavaa ja tärkeää. -Armi
Oot oikeessa, kommenttisi sai miettimään. Tää on ihan totta tosi vakavakin aihe. Mediakritiikittömät ihmiset eivät välttämättä tajua tätä asiaa.
Ihan mahtavas :D
Kiitos kovasti!
Rehellistä bloggausta, arvostan! Laadukasta blogiasi on aina ilo lukea, teksti on hyvää ja kuvat hyviä (nämäkin!). Blogisi on sadepäivän ratto ja aurinkoisen päivän kaveri, keep going girl, you’re amazing! Kiitos ja kumarrus sinulle Henriikka.
Niin mukava saada tällaista palautetta. Etenkin, että teksti on hyvää. Se kun ei taida olla aina ihan automaattista nykypäivän nettislangi-aikaan.
You made my day, thanks.
oot yksinkertasesti ihanin Henriikka! XD
Mä en ehkä ihan allekirjoita tätä, mutta otan silti kohteliaisuutesi vastaan hiih.
wau !! tuleppas henriikka huomenna jannen kans tsekkaan karnevaalihumua senaatintorille (: ”ei kait siinä vaikka gambo voittais..” mahtavaa pukuloistoo luvassa !
Voi vitsinhitsi kun mulla oli duunia, iltapäivällä just ja just ehdin keretä kurkkaamaan loppumeininkejä ratikan ikkunasta.
ihanaa, kiitos, jatkoa odotellen:D
VOI JUMMI. Pitäiskö mun nyt ruveta keräämään näitä ja aloittaa sellaisen ”kuukauden kehnoimmat” -sarja?
joo, silloin erottuisit joukosta :D ei ehkä joka kuukaus, mutta useammin ku nytten nii tällasii erilaisia juttuja mitä muut ujot bloggaajat ei uskalla! odotan etenki tota sun lupaamaa vaate juttua, ku oikeesti sulle sopii mikä vaan!
VOI JUKU, oot kyllä niin upea ja rohkea nainen.
:—) otan kohteliaisuuden ilolla vastaan.
Se kuva, missä sulla on hattu päässä: AHHAH!!!!!! :D:D
Oot mahtava!
Silmät aivan minne sattuu, hups. Pitäisi ehkä keskittyä kameraan enemmän hahha. Ainakin sait naurut.
olipa omaperäinen aihe tehä postaus, peukut sille!! hyvä ku oot nää säästäny :D ja toi linkki jonka laitoit :DD
Vieläkin mietin, että mikähän minuun meni, kun laitoin julkiseen levitykseen jotakin näin kamalaa. Tätä sulatellessa sitten haha. Kiitos!
Aaaaah, kiitos aamun nauruista. Kuvat on kuin suoraan mun kotialbumista otettu :)
Mä toivon, että sun kotialbumi ei kierrä sukujuhlissa, jos se tosiaan näyttää tältä…
i love the face expressions!!:D♥
Haha thank you. That’s terrible.
Oot aivan ihana!!! :D Söpöjä kuvia on noi!
”Söpö” mahtaa olla väärä sana hmmmm. Kiitos kuitenkin hhih.
Heei mä oon miettiny sitäki että miten sun nuttura voi olla aina niin hyvä! Mite sää sitä väännät että siitä tullee tommoi? Tai että onko sulla joku taktiikka siihe tekemisseen? :)
Heippa. Hauskaa, että oot noteerannut nutturani. Harjoittelu tekee mestarin, mutta tänne oon kerännyt joitain vinkkejä:
http://aamukahvilla.blogspot.fi/2013/02/4-tapaa-tehda-nuttura.html
oot kyllä niin ihailtava mimmi kun uskallat lisätä niitä ”huonompiakin” kuvia tänne! näytät kyllä melko hyvältä noissakin kuvissa :D pisteet sinulle!
No mutta, kiitos pisteistä. En ole aivan varma näytänkö hyvältä näissä, mutta ainakin olen rehellinen.
miten piristävä postaus ja ihana Henriikka! tunnistan itseni niiiiiin tästä postauksesta :D vaikka toisaalta, kukapa sitä nyt jokaisessa kuvassa onnistuisi. toisaalta sääli, että netti ja blogit pursuavat vain nimenomaan näitä mainitsemiasi tarkkaan harkittuja ja siloteltuja kuvia ihmisistä, sillä kuvissa epäonnistuminen jos mikä on epäinhimmillistä. ja sitten toisaalta taas se silottelu on nimenomaan ymmärrettävää, eipä itsellenikään tulisi mieleen laittaa levitykseen ylioppilasjuhlissani otettuja kuvia joissa puolessa minulla on a) silmät kiinni, b) suu auki ja c) molempia.. :D
Mua pelottaisi, jos joku onnistuisi oikeasti aina. Sen täytyisi olla joku still-kuva tai mallinukke sitten.
Epäonnistuminen on inhimillistä, ihmisen on näytettävä toisinaan myös ihmiseltä.
Henriikka oot edelleen mun lemppari postaaja, tää on tosi ihana blogi! :)tosi ihana postaus, näytät hyvältä ”huonoissakin” kuvissa!
http://summerishereagain.blogspot.fi/
käykää kattomassa munki blogii, eioo mikää ihailtava Henriikan blogin rinnalla mut kiitti niille jotka liittyy lukijoiks (:
Heippahei!
Totta kai käyn kurkkaamassa kaikki blogit, joita tänne linkataan. Kiitos ihanasta kommentista.
Vaadimme pikselöitynyttä zoomausta, mutta ehottomasti tunnistettavaa gorilla-koris-kuvaa Hietsusta viime kesältä, lepardipaita ja punabaskeri päälä.
NOUUUUUUU! GORILLA. Olen hävittänyt sen maan päältä.
Onneks mie en.
Meh heh. Excellent.
Hahhaa, ihania! Voisin sun innoittamana tehdä samanlaisen postauksen ;)
Tee ihmeessä! Tuu sitten linkittämään se mulle, niin käyn kurkkaamassa.
Hahah ihana, oikeesti! Kiitos päivän huutonauruista :D
Huutonaurut on elämän suola! Ilo oli siis ihan täysin mun.
Nää on niin parhaita !!!! :Dd kuvat jotka eivät koskaan joudu julkaisuun ahhaha tiedän tunteen !
Huh huh, mutta pahinta tässä on, että nää kuvat kuitenkin sitten joutuivat julkaisuun, vaikka ei pitänyt. Shidd.
hihii, mainioita kuvia :D kirjoitin tästä samasta aiheesta omaan blogiini syksyllä (saa käydä kurkkaamassa ;))
http://naattimaa.blogspot.fi/2012/09/poseeraamisen-tuska.html
Ihan mahtava juttu, kiitos hymystä ja nauruista. Tämä on kyllä mitä mainioin ja aidoin aihe.
aaaaaahahahha näytät niin munamieheltä tossa missä sulla on hattu ja kiharat hiukset :DDDDDDDDDD <3<3
MUNAMIEHELTÄ kaikista maailman hahmoista. Oh noh.
hahaha ihana postaus! kirjotat tosi hyvin ja oot ihana noissa kuvissa :)
Kiitos paljon Emmaliisa. Ps. Sulla on ihana nimi.
Ihanaa kun otit asian esille!
Mun mielestä joukossa oli monta kuvaa, joita ei voi sanoa huonoiksi. :)
Oleppa vain hyvä.
Ja se on totta, että tämä on blogimaailmassa tämä on aika vaiettu aihe. Toisaalta se on täysin ymmärrettävää, sillä tuskin munkaan lukijat jaksaisivat kovin pitkään katsoa tällaisia kuvia haha.
[…] sitten aiheutin suuria tunteita ja etenkin pitkiä nauruja kirjoituksellani ”Kun kun kamera ei rakasta”. Myös moni muu intoutui jakamaan omia rumia hetkiään. Eiköhän jatketa tänäkin kesänä […]
Moi.Törmäsin blogiisi eilen sattumalta ja kun näin miten rohkeasti uskallat esiintyä blogissa ja näyttää myös realismia ylisliipattujen kuvien sijasta lisäsin sinut heti lukulistoille.Peukutan todella!:)
Hei Noora. Tällainen kommentti on niin suuri ilo. Haluisinkin olla vähän inhimillisempi tämän muovisen maailman keskellä. Toivottavasti muutkin jutut miellyttää. Ihanaa loppukesää.
Hahaa ihan mahtavia nämä ”kun kamera ei rakasta” postaukset! Ihanaa saada vähän oikeaa todellisuutta ja realismia blogimaailman täydellisten kuvien lisäksi.
Löysin blogisi siskoni suosituksesta vasta vähän aikaa sitten ja täytyy kyllä sanoa, että T Y K K Ä Ä N ! Siulla on ihana tyyli kirjoittaa!
Toellisuus on joskus (USEIN) niin paljon parempaa kuin illuusio tai mielikuvitus.
Kiitos siskollesi, että vinkkasi. Oon tosi iloinen jokaisesta, joka löytää langoille.
[…] Aiemmin julkaistut ”Kun kamera ei rakasta”-kirjoitukset: osa 1, osa 2, osa 3, osa 4, osa 5, osa 6, osa […]
[…] Aiemmin julkaistut ”Kun kamera ei rakasta”-kirjoitukset: osa 1, osa 2, osa 3, osa 4, osa 5, osa 6, osa 7, osa 8, osa […]