Olemme eläneet viime päivät pätsissä. Muutama päivä sitten kävi kuitenkin vielä hellä tuulenvire aamuisin, ja pyrin pukeutumaan kesän ensimmäisinä työpäivinä tipan asiallisemmin. En kuitenkaan lukeudu niihin, joiden mielestä työpukeutumisessa tulee piilottaa kaikki oman tyylinsä vivahteet. On hassua, että uset ihmiset ajattelevat työpukeutumisen tarkoittavan siihen tiettyyn muottiin hyppäämistä: jakkupukuja, valkoisia kauluspaitoja, helmikorvakoruja…
Toki toiset työpaikat vaativatkin säntillisyyttä, eikä persoonallisuuteen ole varaa. Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että nykyisten työpaikkojeni puitteissa saan harjoittaa vaikka minkälaista tyylikoulua. Viime viikolla astelin gallerialleni leopardihousuissa, pilkkupaidassa ja keltaisessa neuleessa. Kummallisia yhdistelmiä, mutta jollain tasolla kuitenkin ”asiallisempaa”.
Hauskasti kilpailivat huomiosta nuo kuosit: pallot ja leopardi. Keltainen oli värivalintana villi, mutta yksivärisyys rauhoittaa kuitenkin aina kuosisekoilua. Yksivärisyys toistui vielä harmaassa puvuntakissa ja loppujen lopuksi tunsin asussani oloni vallan hyväksi.
Toisin kuin tänään. Helle on vallannut kropan ja aivot ja kadut ja käytävät. Ainoa potentiaalinen asukokonaisuus aataminasun lisäksi on kokovartalosukka. Väljä ja pellavainen. Voitte vain siellä tahoillanne arvailla, kumpaan päädyin.
Mukavaa iltaa itse kullekin.
– Henriikka
pallopaita, takki/second hand, paita/Vero Moda, housut/Zara, kengät/Vagabond
Tyylikäs, todella.
Voi että, kovin paljon kiitoksia!
Aamulla töihin lähtiessä houkuttelisi kyllä vetästä vaan bikinit päälle. Onneks miunkin työpaikka on sen verran rento, että voin ihan hyvin istua toimistossa farkkusortseissa ja kesätopissa. Entisinä kesinä on aina joutunut viipottelemaan jonkun firman uniformussa, mukavaa, että kerrankin saa itse päättää, mitä pukee päälleen :-)
Keltainen ja leokuosi näyttävät ihanalta yhdistelmältä! Pakko kokeilla joskus hih!
Joo, muistan kauhulla joitain kesiä, kun oli kahlehdittuna johonkin univormuun. TOISAALTA, silloin ei koskaan kärsinyt mistään aamuisista vaatekriiseistä. Mutta ehkä näin on hyvä.
Keltainen ja lepardi tosiaan toimii mitä parhaimmin, koklaa ihmeessä.
Tulee kyllä kuuma töissä kun pitää pitää pitkiä housuja ja paitoja kun on vanhojen ihmisten kanssa tekemisissä. Olo on kuin banaanilla joka haluaisi hypätä ulos tukalasta kuoresta.
Ja on muuten todella hyvä yhdistelmä tuo sinun asukokonaisuu!
HAhah, nauroin niin pitkään banaanivertaukselle- vaikka banskulle kuoriminen tarkoittaakin usein syömistä. Onneksi niillä ei tietääkseni ole sielua.
Kiitos kovati!
Ihania kuvia! juttu susta kodinkuvalehdessä oli todella hyvä! :)
Ihanaa! Joku huomasi ihan oma-alotteisesti. Kiitoksia kiitoksia.