Mikä täydellinen talvipäivä, ei voi muuta sanoa. Sunnuntaisin olen yleensä maailmankaikkeuden laiskin nainen, mutta tänään olin jo kymmenen jälkeen luistelemassa. Maailman suuria ihmeitä. Viikonloppukirpputoreille herääminen on aina asia erikseen, sillä sinnehän lähdetään materian perässä, mutta luistelu! Vau.
(Aplodeja tähän väliin)
En ole koskaan lukeutunut siihen sakkiin, jotka keskisormet sojottaen inhoavat talvea ja pakkaspäiviä. Jotka sentterit pystyssä kulkevat lumipyryn keskellä ja haikailevat kesää elokuun lopusta lähtien. Nautin lumesta ja siitä tunteesta, kun pääsee pakkasesta sisälle.
Ulkonäölle talvi tekee usein kuitenkin hallaa. En ole värjännyt hiuksiani pariin vuoteen ja pidän siitä, kuinka aurinko paahtaa ne vaaleiksi. Talvella sävy alkaa kuitenkin muistuttaa harmaata. Lisäksi ihon epäpuhtauden näkyvät kymmenen kertaa pahemmin ja hiusten lisäksi myös naama alkaa harmaantua. Korvat punottavat kuin pahimmalla juoppolallilla ja koko olemus huutaa aurinkoa.
Asioilla on usein monia puolia, talven hyvät puolet jyräävät kuitenkin pinnalliset ulkonäkömarinat. Aina voi pukea untuvatakin alle kukkamekon ja keltaisen bleiserin ja kuulla työkavereiden lempeää kettuilua siitä, että talvea on vielä monta kuukautta jäljellä.
-Henriikka
bleiseri/second hand, mekko/Zara, kengät/Nike
Ihana kukkamekko! Kyllä talvella saa ja pitää pukeutua pirteästi.
Ja jos on niin hyvä untuvatakki kuin minulla, niin sehän on ihan sama vaikka alla olisi pelkät bikinit.
No niin ja Henriikka se taas talvisia pakkaspäiviä ihanalla pukeutumisellaan, väripilkkuna piristämässä, tykkään!
Väripilkkuina ovat kaikista eniten nuo punaiset korvat, haha. Voi talvea, minkä teet.
Jos yhtään lohduttaa, ihosi ainakin näyttää sileältä kuin vauvanpeppu! ;)
En osaa tuota. En vain pysty pukeutumaan mihinkään värikkääseen ja kesäiseen, kun ulkona on kylmä! :D Olen juuri niitä ihmisiä joka harvoin nauttii pakkasesta, paitsi vapaapäivänä auringon paistaessa täydellä teholla. ;) Onneksi on olemassa karvavuoriset kengät, jotka ovat itseasiassa tälläkin hetkellä jalassa, vaikka kotona olenkin.
No lohduttaa! Koska ei siltä tunnu, todellakaan.
Minä luulen, että tuo sinun toimintatapasi on huomattavasti yleisempi. Itse olen tällainen luonnonoikku, joka käy kapinoimaan kaikkia luonnollisia lakeja vastaan.