Ensimmäinen puolimaraton ooo-hooi!

1560559_822014341172250_10937054232966967_n

Ensimmäinen puolimaraton takana. On se kummallista, mihin ihminen pystyy. Ennen helmikuuta en ollut koskaan kiskaissut yli kymppiä ja nyt sitä tarjoillaan hauista 21 kilsan jälkeen. Hyvä meno. Kyseessä oli eilen ensi kertaa järjestetty Helsinki Half Marathon, joka päätti samalla myös adidasheimo-juoksukoulun, jonka parissa olen häärännyt helmikuusta lähtien. Ajaksi kirjattiin lopulta 2:07, johon olin varsin tyytyväinen. Maalissa oli olo, että paukkuja olisi vielä riittänyt, mutta tällaiselle untuvikolle juoksun aikainen ja jälkeinen hyvä fiilis oli prioriteettilistan kärjessä. Pari viikkoa oikkuillut polvi kesti myös yllättävän hyvin, mistä sai olla kovin kiitollinen. Johtui varmaankin polviteippausten korkeista tyylipisteistä.

En olekaan täällä blogin puolella kirjoittanut kevään juoksuistani kovin paljon. Ehkä siksi, että uusi harrastus on ollut niin uutta ja hämmentävää itsellenikin. Juoksu on imaissut minut täysin mukaansa (se vapaus, luonto, kaikki), mutta on ollut vaikea sovittaa teemaa yleensä niin kovin urheiluttomaan blogiin. Ahdistun itse kaikki tai ei mitään -urheilijoista, enkä halua olla asettamassa paineita yhtään kenellekään. Olen itse hyvän mielen urheilija ja hyvin vähän tavoite-motivoitunut puurtaja, toisaalta olisi kiva kirjoittaa koostetta kevään pyrähtelyistä ja treenikaudesta. Kiinnostaisiko ketään? Vastalauseita?

Mutta nyt on jalat kipeinä ja mieli tyhjä. Eiliset heimobileet vapauttivat onneksi pakaralihakset sellaiseen palauttavaan sheikkaukseen, että pylly on kunnossa. Juoksu jatkuu, mutta tapahtuma on takana. On aikaa palata miniloman jälkeen blogin ja kommenttien ääreen ja etenkin kesäterassien ja jäätelökioskien ääreen.

Nyt sunnuntai ja sunnuntaiolo. Juna jyskyttää tasaisesti välillä Helsinki-Tampere, suuntana maailman parhaan kummitytön ristiäiset. Malja kesäkuulle, malja sille että ihminen pystyy mihin vaan! Näköjään ainakin 21 kilsaan.

– Henriikka

18 kommenttia

  1. Naava 8.6.2014

    Hieno suoritus! En minä ainakaan pane pahakseni muutamaa satunnaista urheilupäivitystä.

    Vastaa
    • Henriikka 8.6.2014

      Kiitos paljon! Ja laitetaan satunnaisia urheilupäivityksiä tulemaan.

      Vastaa
  2. T 8.6.2014

    Kiinnostaa kyllä! Voisi jopa motivoida itseäksin. Fanisi pääsevät altistumaan urheilulle salakavalasti.

    Vastaa
  3. heidi 8.6.2014

    Kiinnostaa ehdottomasti!

    Vastaa
  4. Liina 8.6.2014

    ”Ahdistun itse kaikki tai ei mitään -urheilijoista”

    Minäkin. Olen itse ollut pienen ikäni liikunnanvihaaja, mutta löysin nyt keväällä youtubesta pilatesvideoita, joita olen tehnyt pari kuukautta melkein joka päivä ennenkuulumattomasti nimittäin ilolla, en pakkopullaa pureskellen. Sitten joku sanoi minulle, että ”eihän toi riitä mihinkään.” ja pitäisi juostakin ja lopettaa sokerin syönti. Ja vehnän ja uida ja ostaa sykemittari. Mä kun luulin, että on parempi tehdä jotain ja syödä sokeria kuin syödä sokeria ja olla tekemättä mitään:D

    Vastaa
    • Henriikka 8.6.2014

      KYLLÄ. Syö sokeria hyvällä omalla tunnolla. Ei turhaa stressiä. Jokainen tietysti tekee, miten parhaaksi kokee.

      Vastaa
  5. Ankkuli 8.6.2014

    Khyl kiinnostaa urheilu sepustukset! Onki vähä mielessä ollu kysellä että mite se reenaamine on sujunu :) mainio tulos, oo ylpeä itestäs! Itellä meni vähän plörinäksi hcr:llä eka juoksuni ja tympii olla tyytymätön tulokseen.. Tästä on hyvä lähtee sit parantelemaan aikaa! Ps. päheet teippaukset, katoin pitkään että miten överimageet trikoot sulla on jalassa, ai hups!

    Vastaa
    • Henriikka 8.6.2014

      Mä olen! Ja kiva, että urheilujutut voisi kiinnostaa. Älä turhaan ole tyytymätön. Tai ole, jos se tsemppaa sua jatkamaan hyvällä mielellä kohti parempaa tulosta.

      Teippaukset oli näkönsä väärtit hehhee.

      Vastaa
  6. katja 8.6.2014

    Mieletön suoritus! Tätä entistä liikunnanvihaajaa kiinnostaa juoksuhommat ainakin! Olen itse vasta nyt aikuisiällä innostunut liikunnasta ja ennen kaikkea juoksusta – pari päivää sitten juoksin ekaa kertaa elämässäni 5 km putkeen ja se itsensä ylittämisen fiilis oli vaan niin mieletön :’) Toivoisin, että syksyllä menisi jo kymppi ja puolimaratonkin siintää vielä kaukaisena haaveena, mutta some day….

    Vastaa
    • Henriikka 8.6.2014

      Hei aivan huippujuttu! Noin sen juuri pitää mennä. Itsensä ylittäminen on ihan huikee homma ja siitä tulee niin hyvälle mielellä.

      Kiitos kivasta kommentista :-)

      Vastaa
  7. kata 8.6.2014

    Hieno suoritus!!
    Urheilu menee blogissa osana muuta arkea, mutta täytyy myöntää että kaikkien blogien muuttuminen fitness-henkisiksi on kovin kovin puuduttavaa….

    Vastaa
    • Henriikka 8.6.2014

      Sitä vastaan mä taistelen kovasti. Ja uskonkin, ettei tästä blogista tule missään vaiheessa fitness-blogia. Jos siltä alkaa näyttää, muistutelkaahan.

      Kiitos kovasti, että kommentoit.

      Vastaa
  8. merkku 8.6.2014

    Juoksentelut kiinnostelee ainaki täällä päin :)

    Vastaa
    • Henriikka 8.6.2014

      KIVAA. Pistetään tulemaan, kun ehdin kasailla vähän ajatuksia.

      Vastaa
  9. Hanna 14.6.2014

    Joo kyllä kiinnostaa urheilujutut :)

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Henriikka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.