Kesäisin minut valtaa aina kummallinen tarve. Minulla olisi hirmuinen hinku kesäleirille. Ei millekään partioleirille tai varsinaiselle metsäretkelle, vaan vähän niin kuin rippileirille, mutta ei kuitenkaan. Ehkä olette nähneet 90-luvun leffalempparin Ansa vanhemmille? Siinä on juuri se tavoitettu leiritunnelma. Että olisi hirveästi porukkaa, kauniita kesämekkoja, yhteisiä jalkapallopelejä ja iltaisin soutelua auringon laskiessa. Voisi tutustua uusiin ihmisiin ja keskustella eri teemoista turvallisissa leiripuitteissa vaikka viikon ajan. Ruoka olisi valmiina linjastolla ja sitä tarjottaisiin vähintään viidesti päivässä, niin kuin leireillä aina. Ja ruokien välissä kuumaa kahvia saisi hakea termarista omaan mukiin.
Jostain syystä haaveilen joka vuosi tällaisesta yliromantisoidusta leirielämästä. Tietääkseni sellaista ei kuitenkaan ole olemassa. Päässäni on kuitenkin haaveita, jotka riittävät kantamaan jo pitkälle.
Pitäisiköhän minun alkaa järjestää sellaista leiriä? Sinne ei varmaan tulisi ketään.
En tiedä ketään toista, joka fiilistelisi leirejä yhtä lailla.
Minä olin myös sellainen pikkutyttö, joka toi ensimmäisellä kouluviikolla, 6-vuotiaana kotiin lapun, jossa kerrottiin viikonloppuleiristä. Äiti heitti lapun paperinkeräykseen, mutta kyselin sen perään myöhemmin ja ilmoitin haluavani mennä. Odotin linja-autopysäkillä leiribussia matkalaukku kainalossa ja äiti kysyi, ketä kavereitani leirille on tulossa. Vastasin, etten minulla ole hajuakaan, ketä lisäkseni tulee.
Voi pakko, pakko päästä leirille. Ei millekään realistiselle leirille, vaan romantisoidulle rakkauden leirille.
– Henriikka
Kuvat: Urban Outfitters, 2013, Summer Camp
Hihhiii, et todellakaa oo ainoa Henriikka tässä leirijutussa. Mä aina kans haaveilen et olisin kesäleirillä, jossa olis iltapalaksi sämpylöitä ja ruuan jälkkäriks kiisseliä. Ja illalla oltais joskus nuotiolla :) huh kuinka ihana ajatus! T. Se keppien kans kulkeva ja sulta vaatteita hakeva naapurin tyttö :)
Leirit on parhaita. Voi, kun joku päivä pääsisi taas sellaiseen leirifiilikseen kuin pikkuisena nappulana.
Tervetuloa taas hakemaan vaatteita!
jos sellasen leirin järkkäät niin mä tuun ehdottomasti mukaan! se olis aika ihanaa :)
Hyvä, meitä on jo siis ainakin kaksi!
kyllähän sellaisen järjestäisi itsekin! varsinkin sun kontakteilla. joku tehotiimi kasaan ja syyskuuksi vielä leiri!
Syyskuun leiri taitaa jäädä nyt muiden juttujen keskellä kakkoseksi. Mutta kyllä se vaan maittaisi. Syysleirit, oohh.
Apuaaa haaveilen just tollasista leireistä!! Iltanuotiot ja yhdessä hiljentyminen pimenevässä kesäillassa on jotain niin taianomaista. Tuntuu että vois tapahtuu mitä vaan. Leireillä eletään omaa elämää, siellä on kokonainen oma maailma. Jos mitään kaipaan teinivuosista yhtäpalavasti niin leirejä. Miksei aikuisille oo sellasia leirejä? Henriikka mä vaadin että järkkäät ens kesäks tälläsen leirin ihan oikeesti! Mä tuun messiin ja oon varma että niin tulis muitakin. Ihan mahtavaa!
Jep, sellainen leirikupla on kyllä aika ihana maailma.
Aikuisille sellaisia leirejä! Minä en tiedä riittävätkö mun resurssit sellaisen järjestämiseen, mutta eihän sitä voi menettää toivoaan. Ehkä joku päivä…
Tuttuni oli aikuisten protulla ja oli ilmeisesti tykännyt kyllä kauheasti. Vaikka siellä on myös asiaa, niin rentoiluakin riitti. Linkin takaa löytyy myös MeNaisten juttu aiheesta. Näissä kyllä joutuisi odottaa ensi kesään.. :)
https://www.protu.fi/prometheus-leirit/aikuisleirit
Se olis kyllä yksi vaihtoehto! Maybe maybe…
heh tulin just leiriltä :D Leirit on ihania <3 onneksi oon viel sen ikäne et saan nauttia ainaki vuoden verran vielä näistä oman seurakunnan isosjutuista. Mut ymmärrän kyllä kaipuusi! Ja jos pitäisit leirin ni kyl tulisin sinne hauskaa pitämää.
Leirit leirit, oi miten ihania ne ovatkaan. Isosjutuissa pääsee kyllä kivasti mukaan leirielämään. Itsekin niissä sillon nuorempana pyörinyt.
Kiva, kun kommentoit!
Ai että! Leirit ovat kyllä olleet parhautta! Viikonlopun pituisilla isosleireillä olimme aina pahiksia ja istuimme iltaa poikien huoneessa, vaikka tytöt eivät saaneet mennä poikien taloon eivätkä pojat tyttöjen.
Kahdella rippileirillä olen ollut myös isosena ja kumpainenkin oli hyvä kokemus. Toisella näistä leireistä tunnelma oli kuitenkin sanoinkuvaamaton! Yhteishenki oli huipussaan ja elimme sellaisessa kuplassa, jota ei olisi tehnyt mieli puhkaista :D
Onneksi lähdin isoseksi!
Ohhoh, mitä kovia mimmejä siellä.
Tuollaiset leirit on niin mainioita kokemuksia. Hyvä, että leirit on keksitty!
Täällä ilmoittautuu innokas leiriläinen! Isostelun jälkeen on kyllä jäänyt kova ikävä kesäleirejä. Sitä yhteishenkeä ja uusia tuttavuuksia. Kesäleirimuistot <3
HURRAA. Meitä on jo monta.
Minä todellaki olisin jo leirillä, jos sellainen tämmöisille 27-vuotiaille järkättäisiin. Kerrossängyt, mökkihyttyset, leiriaamupalat ja iltauinnit. Ai että! Järkkääppäs tämmöinen, niin kyllä ihan varmana porukkaa riittää ympäri Suomen, minä etunenässä. :)
Jesjesjes, leirit selvästikin kutkuttaa muitakin kuin minua. Ihanaa kuulla, etten olekaan ainut outo leirifani.
Kiitos ilahduttavasta kommentista.
hei, kyllä tuollaisia leirejä on olemassa! yksi sana: PROTULEIRIT. kuten joku oli tuonne jo ylempänä vinkannutkin! :–) niitä järjestetään myös aikuisille! tämän kesän leirit on jo tainneet mennä, mutta ensi kesänä sitten! http://www.protu.fi/prometheus-leirit/aikuisleirit
tässä myös oma selostus protujutuista: http://forgivemeautumn.blogspot.fi/2013/12/protu.html
Ehkäpä ehkäpä. Pitää vähän tutustua noihin, kun on kerta tullut hyvää palautetta niin monelta :-)
Ääää mä haluun mukaan myös. Leirifiilis = paras fiilis.
Järkkäät sellasen??! Voin liittyä suunnittelutiimiin ;)
Infoan sitten, kun aletaan kokoamaan porukkaa ;-)
Leirifiilistä ei voita mikään.
Oi mä haluan tuollaiselle sun kuvailemalle leirille! Mun kokemat leirit ovat aina olleet jotain liikuntaharrastuksiin liittyviä aktiivisen kiireisiä, eivätkä mitään rentoja kesäleirejä – riparikin oli talvella, ja vaikka laskettelu olikin kivaa, pitäisi se aito kesäleirikin joskus päästä vielä kokemaan! Varsinkin nyt, kun on koko kesän vain paahtanut töissä vailla lomailua, ja koulun alkamista odottaa että edes saisi normaalin sosiaalisen elämän takaisin, niin leireily luonnon helmassa kaikkine aktiviteetteineen ja ihan vaan rentoine meininkeineen kuulostaa niin houkuttelevalta, että oivoi. Kyllä minäkin vielä joku kesä. Varsinkin jos päätät repäistä ja järjestää sellaisen! Olishan se niin huippua ettei mitään rajaa.
Ihana kommentti!
Sut pitää saada kyllä jollekin perus kesäleirille. Niissä on tunnelmaa. Vaikka kyllä on muissakin leireissä. Pienenä kävin aina joka kesä korisleireillä ja ne oli ihan kesän kohokohtia.
Oi, oispa huippua! Paljaita varpaita, kukkia hiuksissa, pisamia naamoissa, iloisia hymyjä, auringonpaistetta, miljoona itikkaa ja vaahtokarkkeja iltanuotiolla.
<3
Kiitos kommentistasi. Kuulostaa niin houkuttelevalta. Erityisesti minuun upposi miljoona itikkaa!
sama kaipuu on täällä, lapsuutensa ja nuoruutensa erinäisillä seurakunnan leireillä viettäneenä <3 oih ja voih. tosin nykyäänki järkätään ainaki joissain piireissä noita nuorten ja/tai nuorten aikuisten (ainakin jälkimmäiseen ryhmään katson vielä kuuluvani 24-veenä :D) leirejä, mut yleensä ne on syksyisin, plääh!
Toivottavasti tämä kaipuu joskus tulee täyttymään!
Nuorten aikuisten leirit on hyvä keksintö. Pitäisi ehkä hyödyntää vähän ahkerammin! Vaikka kesä olisi sitä klassista leiriaikaa.
Olen nyt täyttämässä 23 ja muistelen usein seurakunnan leirejä, sekä rippileirejä että isosleirejä. Ah se yhdessä leirinuotiolla laulaminen ja kitara, ja saunominen ja seikkaileminen. Niillä oli aina niin ihanan turvallinen olo, eli vähän kuin jossain kuplassa :) pitäs varmaan tollaselle protuleirille mennä!
Jep, se voisi olla ihan hyvä kokemus.
Ohh, leirinuotiot – kaipaan teitä!
Sytytit juuri kovan kaipuun kesäleirille <3 Nuorempana tuli käytyä paljon seurakunnanleireillä ja olisipa ihanaa vielä päästä kokemaan jotain vastaavaa (toki nykyisin kirkosta eronneena jotain ei kirkkoon liittyvää) :) Sähän voisit alkaa järjestää sellaista ;) Minä ainakin uskon, että tulijoita voisi olla aikalailla!
Kunpa minulla olisikin tarpeeksi aikaa järkätä sellainen. Hyvä ainakin kuulla, että tulijoita olisi.
Ei hylätä tätä ideaa täysin, voihan se vielä onnistua. Ken tietää.
Ehdottomasti sun leirillä mukana! Ensin vietin kesät lastenleireillä, sitten rippileireillä, omalla ja muiden, ja sen jälkeen kesään on jäänyt vain aukko. Aah, kitara, notski, ruokailua ruokailun perään, uimista, vähän lipunryöstöä ja muita pihapelejä, sekä uusia ystäviä :)
Lipunryöstö! Melkein olen unohtanut sen. Huikeeta.
Kiitos kommentistasi Laurs!
Hahaa oon keksiny tähän ratkaisun! Oon tän kesän ollu töissä seurakunnan leireillä, kesäkanttorina (en siis tosiaan oo mikään kanttori vaan ihan musaopeopiskelija, meillä sillä vaan on tollanen virallinen nimi…) Parasta! Muutama hassu oppitunti ja vähän virsien soittelua ja laulelua, muuten aikalailla ihanien nuorten ja lasten kanssa hengailua ja hyvän ruuan mättämistä. Ehkä paras kesätyö :)
Kuulostaa superilta! Minulle tuo ei sen takia sopisi, kun en osaisi soitella mitään muuta kuin suutani. Näillä taidoilla en varmaankaan pääsisi siis kesäkanttoriksi. Hitsin hitsi.
Me ollaan parin kaverin kaa ajateltu järjestää ton tapanen leiri! Leireillä on jotain semmosta yhteishenkeä mitä ei synny normaalissa arjessa. Ja sitte ku ois vielä joku hyvä sopiva teema (tanssi, tarina, luovuus yleensä, minä-kuva, draama…) niin parasta!!
VAU! Toivottavasti onnistuu. Olisi nimittäin ihan huippu homma.
Kerro sitten, jos se onnistuu!
Mieki tuun sille leirille!
JEE. Infoan sitten!
Älä nyt kun ei ole kamalan pitkä(tai ehkä onkin)aika kun jostakin blogista luin heidän järkkäämästään kesäleiristä! :D
Mikä se blogi on! Olisi kiva lukea, miten se on onnistunut :-)
No hitsi kun en muista!
Niin kuin muutama jo mainitsikin, niin meneppä kuule Prometheus-leirille. Siinä on tunnelmointia ja romantiikkaa kerrakseen!
En ole ennen tiennytkään tällaisesta vaihtoehdosta aikuisille. Pitää pitää korvan takana, jos päätyisinkin sellaiselle! Kiitos vinkistä.
hei tuli väkisinkin tämä mieleen, jos haluut fiilistellä lisää!
http://www.theroadishome.com/camp-bliss/
Oh, mitä kuvia ja meininkiä. Fiilistely kelpaa aina.
KIITOS !
Täällä ainakin haikaillaan leirielämän perään <3 jos järjestät niin mä osallistun ainaki!!!!!
Taitaa olla monella leirinmentävä aukko elämässä. Tämähän on jo hälyyttävää. Ehkä sitä täytyy ruveta miettimään tätä leirin järjestämistä vähän tarkemmin.
Partioleirejä kaiholla muistelen. Ne oli kyllä onnellisinta aikaa. Varsinkin kesäleirit. Iltanuotiot räiskäleineen ja yhteislauluineen, aamuyöhön asti kestäneet vaellukset, kanoottiretket usvaisella järvellä, yötön yö ja se hiljaisuus keskellä ei mitään, saunomiset, jokaisen aterian syöminen ulkona, teltassa nukkuminen, kamiinanvalvontavuorot, jolloin pelattiin korttia ja keksittiin kauhutarinoita. Leirin jälkeen oli aina post-leiri masennus, kun oli tottunut leirirutiineihin ja sitten pitikin palata takaisin sivistyksen pariin.
Partioleiritkin oli superkivoja. Leiri kuin leiri, tunnelma on aina taattu!
Kiitos, kun jaksoit kommentoida :-)
Aikuisprotulle! Suosittelen ehdottoman lämpimästi.
Sinne siis! Se voisi olla mielenkiitoista.
[…] miten paljon innostusta herättikään unelma kesäleiristä! Kommentteja tuli pilvin pimein, ja monilla vaikutti ihan oikeasti olevan leirin mentävä aukko […]
Mä olin kova leirityttö lapsena! Joka kesä hain aina innoissani kesäleirille ja odotin hyväksyttyä kirjettä postilaatikon edessä yhtä kovasti kuin lauantaisin karkkipäivää (eli paljon.) Mä tuun h e t i sun leirille jos sellaisen järjestät ;-)
Hurraa Paju! Siellä toinen leirifanaatikko. Parasta postia oli leirikirjeet.
Nyt vaan leiriä järkkäämään.