Pikkujouluja ei voi olla liikaa. Usein naamioin kaikki joulun lähettyvillä tapahtuvat ystävien visiitit ja tapaamiset pikkujouluiksi. Kun nimeää näkemiset jo etukäteen, tunnelma on jo valmiiksi hygge.

Olemme ystävystyneet Idan kanssa tämän vuoden kuluessa ja eilen vietimme yhdessä siis historian ensimmäisiä pikkujouluja. Pääsin Tampereelle Idan uuteen kauniiseen kotiin. Oli salaattia ja juustoja, glögiä ja suklaata. Puhuttavaa riitti eikä päästy vajaa kolmetuntisten pikkareiden aikana edes alkuun. Syömisessä päästiin tosin maaliviivoille asti, petollisen hyviä herkkuja.

Glögisuositus löytyi eilen jaettavaksi: Lapin Marian vanilja-mustikka-luomuglögi (kuulostaa parodisen hienolta) löytyi Tampereen Punnitse ja Säästä -liikkeestä ja oli aidosti vaniljainen. Onhan nämä joulun herkkujuomat vähän sellaisia sokeripommeja, toisaalta en ole löytänyt itsestäni vielä totaalista sokeripoliisia ja haluan säilyttää glögittelyn jouluperinteenä.

 Mitäs tähän päivään? Hidasta, laiskaa kiskottelua aamusta yli puolenpäivän. Kuusenkoristelua ja muuta satunnaista ihanaa. Illalla on ystävien joulujuhlat ja ennen sitä pitää vielä suunnitella, mitä kakkuja leivon jouluksi.

Joululomaa, joululomaaaa. Täytyy hokea sitä välillä itselleen, että muistaa pysyä tyytyväisenä.
Pihalla pakastaa ja kaipaan pulkkamäkeen.

– Henriikka

Kuvat: Ida / 365 days with Ida