Ajatukset karkailee Siperiaan

_MG_3685 kopio

Näin tänään hyvää ystävää. Hän sanoi, että olen ollut blogikirjoitusteni kautta vähän vähemmän läsnä kuin yleensä. Se on varmaan tottakin. Ajatukseni seikkailevat jo idässä, Trans-Siperian junareitin varrella ja kaukana Kiinassa.

Äsken tulin kotiin, hiukset epämääräisellä nutturalla ja silmät ristissä. ”Kohta päästään lepäämään”, sanoin. Voi olla, että harvempi kutsuu kyseistä junamatkaa lepäilyksi, mutta ajattelin ottaa sen levon kannalta. Olen alkanut kovasti harkitsemaan Sinuhe Egyptiläistä. Joku heitti sen lukuvinkiksi, kun paljastin matkareitin, enkä saa tiiliskiveä mielestäni.

_MG_3698 kopio_MG_3704 kopio

Päässä risteilee tuhansia ajatuksia tulevasta seikkailusta ja toisaalta lyö täyttä tyhjää. On eräät valmistujaiset hoidettavana ennen starttia, enkä ole ehtinyt edes juhlamekkoa ostaa. Luotin Katri Niskaseen, mutta eilen kävin varman kokeilemassa ja totesin, että mekko näytti päälläni typerältä. Olisi pitänyt korjausompeluttaa eikä matkakassasta irtoa nyt korjaustöille lanttiakaan. Kenkiäkään ei ole, mutta voin juhlia avojaloin.

Haluaisin vaan heittää repun olalle ja lähteä. Ottaa Sinuhen kainaloon, viltin toiseen. Siinä se. Mutta luulen, että minun on keliaakikkona pakattava mukaan vähän varaevästä. Riisinuudelia ja tattarinäkkäriä, raakapatukoita ja muuta pieneen tilaan menevää, kevyttä superruokaa. Vinkkejä?

Itäinen pallonpuolisko houkuttelee. Se tuntuu huutavan kutsuhuutoaan, lähettävän savumerkkejään. Putin tulee uniin ja viittoo perille. Taputtaa päälaelle ja antaa palan halpaa juustoa.

_MG_3703 kopio_MG_3710 kopio

Olen minä täällä, vaikka vähän tavallista etäisempänä. Matka- ja juhlajärjestelyt vievät aikansa, ajatukset laukkaavat Venäjässä, Mongoliassa ja Kiinan muureilla. Pitäisi aloittaa maitohappobakteerit, muistaa tarkistaa vakuutukset ja aloittaa pakkaaminen. On outoa, että pakkaaminen kannattaa aloittaa sitä aiemmin, mitä vähemmän olet ottamassa tavaraa mukaan. Harkitseminen ei ole parhaita puoliani.

Kannattaako ottaa lenkkarit, tennarit vai sandaalit? Entä jos pitää valita kahdet näistä, mitkä kahdet? Mikä olisi riittävän pitävä deodorantti monen päivän suihkuttomuuteen? Mikä mekko ei rutistuisi liikaa rinkassa? Kuinka hienosti pitää pukeutua Moskovan balettiin?

Parempi käydä nukkumaan. Ajatuksenjuoksun vauhdista päätellen reissu lähestyy.

– Henriikka

18 kommenttia

  1. maria 21.5.2015

    nyt se vinkki jota älä unohda! :) eli junaan aina aina aina sisätossut mukaan! Semmoset jouhin voi ”astua”. Ja hammasharjamuki (hampaiden pesuun). Menin kolme päivää kazakstaniin ja kyllä ärsytti kun unohdin omani. Ja kiroan samaa puutetta yhdenkin yön junareissuilla. :) Ja muista syödä jätskiä aina väliasemilla! :—-)

    Vastaa
    • Henriikka 17.7.2015

      Nää oli superhyviä vinkkejä. Kiitos niistä ja muutenkin mainiosta kommentista.

      Jätskiä tuli syötyä niin, että napit paukkui. Parasta huvia väliasemilla hehhee.

      Vastaa
  2. Ouska 21.5.2015

    Mieti vielä sen Sinuhen kanssa. Tai pakkaa ainakin rinnalle mukaan jotain kepeämpää, ihan vaan vaihtelun vuoksi. Sinuhe on erinomaisen hyvä kirja, mutta raskas luettava. Itselläni meni kaksi vuotta päästä ensimmäisen sivun ensimmäisestä kirjaimesta viimeisen sivun viimeiseen pisteeseen. Voihan toki olla, että siulle käy niin että Sinuhen sanat vain vilisevät silmissä kilpaa itäisten maisemien kanssa. (Itse suosittelisin tiiliskivenä mukaan vaikka Victor Hugon Kurjia.)
    Ja mihin ikinä päädyt kirjojen kanssa, niin joka tapauksessa onnellista ja turvallista matkaa maailmalla! :)

    Vastaa
    • Henriikka 17.7.2015

      Kiitos kommentista Ouska. Tällä kertaa ei Sinuhe lähtenyt mukaan, mutta pitää kyllä varmaan lukea se joskus muulloin. Olin matkalla ihan onnellinen, ettei tarvinut kantaa enää muita kirjoja mukana.

      Meillä oli erityisen onnellinen ja myös turvallinen matka :-)

      Vastaa
  3. SC 22.5.2015

    Hei Henriikka! Nössökeliaakikkona olen aina ajatellut, että en uskalla ruokavalioineni reissata itäänpäin (Euroopassa reissatessani en yleensä ole nössökeliaakikko, mutta itä pelottaa!), joten pliis pliis kirjoitathan reissun jälkeen ruoka-asioista? :) miten meni, mitä söit jne.

    Vastaa
    • Henriikka 17.7.2015

      Heippa,

      tää onkin hyvä aihe, josta oon itsekin ajatellut kirjoittavani. Toivottavasti ehtisin/jaksaisin tehdä sen lähiaikoina. Näin nopeasti voin kuitenkin sanoa, että ruokailut sujuivat mun kohdalla ainakin ihan kivasti, joten ei kannata keliakian takia jättää näin huippua reissua väliin. Palataan tähän aiheeseen vielä mahdollisimmat pian.

      Vastaa
  4. Pieni Lintu 22.5.2015

    Mun Sinuhe on ollut kesken jo pian 15 vuotta.. :D Kertoo jotain.. ;)

    Vastaa
    • Henriikka 17.7.2015

      Haha, se ei selvästikään ole temmannut sinua mukaansa. Mua kyllä kiinnostaisi lukea se, vaikka voi olla, että kohtalo on sama kuin sulla.

      Tsemppiä mulle Sinuhen aloittamiseen ja sulle sen lopettamiseen!

      Vastaa
  5. Emmi 22.5.2015

    ”Putin tulee uniin ja viittoo perille. Taputtaa päälaelle ja antaa palan halpaa juustoa.”

    Meilläkin on suunnitteilla bussimatka Helsingistä Pietariin ja sieltä Tallinnan kautta takaisin. En malta odottaa, vaikka minun unissani Putin ei taputtelekaan päähän vaan lähinnä vaanii hostellin kosteissa nurkissa. :)

    Jaksamista viimeisiin puserruksiin ennen lepolomaa!

    Vastaa
    • Henriikka 17.7.2015

      Vau, kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. Ootteko ehtinyt jo toteutukseen asti? Jos kyllä, niin olisi kiva kuulla kommentteja reissusta. Bussilla pitkään matkustaminen tuntuu rankalta ajatukselta, kun siellä ei pääse oikein liikkumaan, kun ollaan liikkeessä.

      Vastaa
  6. Ansku 22.5.2015

    Mulla taas Sinuhe meni viikossa, varmaan riippuu lukijasta ja omasta mausta mutta mä koin sen kirjan erittäin mukaansatempaavana, kiinnostavana ja innoittavana ja melko helppolukuisena. Ehdottomasti yksi mun lemikirjoista ikinä :)

    Vastaa
    • Henriikka 17.7.2015

      Hei, kiva kuulla tällaistakin palautetta. Mun pitää kyllä oikeasti lähteä metsästämään sitä, että pääsen testaamaan, kuinka hyvin minä ja Sinuhe sovitaan yhteen.

      Vastaa
  7. Laura - Made by me 22.5.2015

    Eväsvinkki: siemennäkkäriä! Meidän perheen kaikki keliaakikot (ja muutkin) on ihan hullaantuneet siihen. Ja huippukätevä juuri vaikkapa matkaeväänä. Veljentyttökin otti sitä mukaan riparille, kun sai jotain herkkua viedä mukanaan :)
    En tiedä millainen herkku tuo tattarinäkkäri on mutta ainakin yksi superhyväksi testattu resepti löytyy mun blogista: https://madebyblogi.wordpress.com/2015/05/03/sunnuntaisnacksit-sondags-snacks/

    Vastaa
    • Henriikka 17.7.2015

      Ah, siemennäkkäri on ihan huippua. Niin hyvää ja myös tosi helppoa tehdä. Siperian reissulle me ei sitä otettu mukaan, mutta näin jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut ottaa. Iltapalapöydästä sitä löytyy nykyään melkein viikoittain.

      Kiitos myös reseptivinkistä, namnamm.

      Vastaa
  8. annap 25.5.2015

    Itse pärjäsin turistikävelymme ihan hyvin tennareilla ja sandaaleilla, mutta jos aiotte lähteä kovasti vaeltelemaan niin lenkkaritkin on ehkä ihan tarpeen.

    Olin kasvissyöjä kun reissun tein, mutta tarvittaessa pystyin kyllä joustamaan – Baikalilla oli pakko syödä kalaa koska muuta ei ollut tarjolla, samoin Mongoliassa oli syötävä sitä mitä eteen tuotiin, ruoka oli pääasiassa jakkia eri muodoissa eikä kaupassakaan juuri hedelmiä tai kasviksia ollut. Gluteenittomasta ruuasta en oikein osaa sanoa – junamatkoille ostimme asemien kioskeista nuudeleita, olivat sellaisissa pahvikipoissa ja junassa piti vain kaataa samovaarista vettä kippoon. Olettaisin että riisinuudeleita on tarjolla siinä missä vehnääkin. Pitkän matkan junat pysähtyy suuremmilla asemilla 10-30 min ja silloin laituri täyttyy paikallisista myyjistä, jotka myyvät marjoja, hedelmiä ja omia leipomuksiaan. Vadelmia ja mustikoita tuli syötyä varmaan pari litraa päivässä, mutta kun olivat niin hyviä :)

    Sinuhesta voisin sanoa sen, että mun ei tullut luettua yhtään koko matkalla! Me ei tosin hirveän pitkiä pätkiä oltukaan junassa yhtä soittoa (reilu 2 vuorokautta taisi olla pisin yhtäjaksoin junamatka), mutta ainoa mihin pystyin keskittymään, oli Lonely Planet sekä satunnaiset lehdet joita ostin matkalta. Kaiken muun ajan tuijotin vain hypnoottisena maisemaa :D Tämä toki riippuu varmaan ihmisestä, ja jos kirjat on jonkun laitteen kautta luettavissa e-kirjoina, niin sittenhän useamman opuksen mukaan ottaminen ei ole mikään ongelma.

    Viimeiseksi vinkkaisin vielä siitä, että jos vaan mahdollista niin kannattaa käyttää muitakin junia kuin niitä virallisia, oikeita Trans-Siperian/Trans-Mongolian junia. Me mentiin siis Trans-Siperian rataa pitkin, mutta koska pysähdeltiin muutamassa kaupungissa Venäjällä (mm. jekaterinburgissa ja Irkutskissa), matkustimme alkumatkan Venäjän sisäisillä junilla. Vasta Ulan Baatar – Peking -väli oli pakko mennä sillä oikealla Trans-Mongolian junalla, ja sekin oli kokemus, mutta muutamaa satunnaista Kiinassa opiskelevaa mongolinuorta lukuunottamatta juna oli täynnä länkkäreitä tekemässä Trans-Siperian matkaa ja meno oli lähinnä sama kuin missä tahansa nuorisohostellissa ympäri maailmaa. Paljon mieluummin matkustin venäläismummojen kanssa maisemia katsellen :)

    Vastaa
    • Henriikka 17.7.2015

      Kiitos näin jälkikäteen hyvistä vinkeistä ja muutenkin kivasta kommentista. Siitä oli paljon iloa ja apua.

      Ja jep, hyvin paljon varmaan riippuu ihmisestä esimerkiksi tuo kirjojen lukeminen – minä taisin lukea neljä vai jopa viisi kirjaa matkan aikana. Mutta me oltiinkin vähän pidempi yhtämittainen aika junassa. Onneksi aikaa jäi myös mummojen kanssa hengailemiseen, maisemien katseluun ja yleiseen ihmettelyyn :-)

      Vastaa
  9. Em 28.5.2015

    Venäjällähän tattari on perinteisesti suosittu raaka-aine. Puurona sitä löytyy usein kuin myös ruoan lisukkeena. Tattari on venäjäksi gretshka (t. gretsha — kyrillisillä гречка / греча). Samalla nimellä menee tattaripuuro. Joskus tekevät myös blinit tattarijauhoon, mutta siihen ei ehkä kannata luottaa, koska saattavat laittaa myös vehnää joukkoon. Hyvää matkaa!

    Vastaa
    • Henriikka 17.7.2015

      Kiitos hei tästä vinkistä. Matkalla tuli kyllä huomattua, että tattari on paljon yleisempi raaka-aine kuin Suomessa. Tattariblinit jätin suosiolla pois. Varmaan ihan hyvä niin, hehee.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Ouska Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.