Mistä huomaa kesän? Siitä, että kaupungin rumimmat, ahdistavimmat ja synkimmätkin paikat alkavat näyttäytyä romanttisina. Sörnäisten Kurvi tulvii rakkautta ja Piritorin penkit kutsuvat pussailemaan. Kampin kauppakeskuksen rullaportaissa laulattaa ja tekee mieli mennä halaamaan asematunnelin mormooneita.
Kesällä unelmat virtaavat vapaasti eikä haittaa, jos joku jää toteutumatta. Kukka sopii maljakkoon tai korvan taakse ja muutama tanssiaskel tilanteeseen kuin tilanteeseen. Pesulan jättimäisen laskun ottaa vastaan melkein hymyillen, vaikka pulittavatkin kohtuuttomasti muutaman pikkutakin kemiallisesta pesusta.
Urheilin keväällä kovasti, mutta nyt en ole ehtinyt. Piti päästä kesäkuntoon, mutta tulikin kevätkunto, josta alkoi armoton alamäki. Ampparipampparimehujäät houkuttelevat enemmän kuin treeni, nachocheeseballsit ja kuppikakut juoksulenkkejä enemmän. Mutta en nyt jaksa liiemmin vatvoa asiaa, kyllä ne lenkit ja puntitkin tulevat sieltä sitten aikanaan. Rakastan sitä paitsi liikuntaa kuitenkin enemmän kuin ehkä koskaan ennen ja eikös se ole jo kesäkunnon merkki, vaikka kiloja pomppisi vyötäröllä enemmän kuin aiemmin?
Söin tänään lounaalla ja illan työpalaverissa niin paljon, että jouduin avaamaan tekonahkaisen hameeni vetoketjun. Muita nauratti kun nyhdin vetskaria alas. Ei kovin järkevää mättää sillä lailla, että napa pongahtaa pinkeänä ulos vatsasta. Huomiona, että näin kesän kynnyksellä en kuitenkaan toimi kovin rationaalisesti. Flirttailen kamerallekin kuin se jotain muka ymmärtäisi. Kuvaaja onneksi ymmärtää.
Kaiuttimista tulee sopivan hiljaa Lake Jons ja pakko myöntää, että poijjaat osaa stemmansa ja hommansa. Kaikki tuntuu olevan kaoottisen valmistujais-reissu-suunnittelun keskellä kuitenkin ihan hyvin. Valmistujaismekkokin löysi sopivan ompelijan lyhentämistä varten (tai siis minä sen löysin, ei mekko) ja kenkiä ei varmaan tarvitsekaan hankkia. Rennompaa ilman.
Se on hienoa, että kirjoittamisen avulla voi huomata, miten hyvin kaikki oikeastaan on, vaikka tekemättömät asiat ovat juuri tuntuneet elämää ihmeellisemmiltä.
Hengitellen.
Rakkaudella,
Henriikka
verkkatakki/adidas, laukku/Lumi (saatu), kengät & hame/second hand
Ihana teksti, kiitos! :)
Oi, kiitos kovasti.
Ihanan positiivinen pläjäys tähän aamuun, piristyy niin itsekin! :)
Ihanasti kommentoitu, kiitos Heta.
Zulu..sähän oot pelkkää lihasta joten no problemos ruuan suhteen ;D Sä oot jo kesäkunnossa! Tälle tyypille jäi liikuntainnostus päälle ja hommasinkin kotiin leuanvetotangon ja kuminauhan. Nyt on sit vedetty leukoja ihan kunnolla! Eilen sain elämäni ensimmäisen leuan ilman kuminauhaa, jes!!
Heehhee. Leuanvetotanko ja kuminauha kuulostaa kreisihyvältä. Pitäisköhän itsekin… Taisin tehdä jonkun leuanvetovedonkin (oho, kuulostipa hassulta). No joo, ehkä taitaa jäädä nyt hankkimatta.
Go Heidi!
Täytyypi kehaista, että kerrassaan lennokasta luettavaa tässä :)
No mutta, kiitos hirmuisen paljon.