Joskus muutaman minuutin kampaus on kymmenesti kivempi kuin useamman tunnin. Ystäväni Mira kiepautti niskaani ranskanletin parissa hassussa hetkessä, taitava kun on, ja kiinnitti sen ponnarilla (päätä roikutetaan alaspäin ja letti aloitetaan tekemään niskasta kohti päälakea, ikään kuin väärinpäin). Tupeerasin jääneen hiuskasan sotkuun ja kiinnitin pinneillä nutturaksi.
Tämä kampaushetki oli lauantaiaamuna (ennen kuin lähdimme viettämään lämpöistä kesäpäivää päämäärättömästi Punavuoressa vaellellen, syöden pistaasijätskiä, lounaaksi Fafa’sin falafelejä ja bataattiranskiksia, nauttien kesästä ja puhuen pojista ja kahvia tietysti kaiken päälle mmmmm) ja nyt mennään jo maanantai-illassa. Tulin äsken treeneistä ja Janne nappasi kuvat. Voiko olla huolettomampaa kampausta, kun sillä voi hyrräillä helposti useamman päivän? Minullehan tämä ei ole mikään parin minuutin kampaus, pikemminkin muutaman vuoden. Tällainen tumpelo voi kuitenkin hyväksikäyttää osaavia ystäviään aina tilaisuuden antaessa periksi.
Pihalla paistaa aurinko, dippadappadaa dippadappadii. Ehkä voisin vielä suihkauttaa etuhiuksiin kuivashampoota ja mennä heittelemään katukorista.
Toiset käyttää sanontaa ”samoilla silmillä”, minun omani kuuluu ”samoilla suortuvilla”.
Iloa kaverit!
– Henriikka
Voi miten nätti. Osaisipa itsekin!
Kiitos kiitos kovasti. Minäkin toivoisin oppivani jonain päivänä tehdä tuollaisen ihan itse. Tähän asti ystävät ovat hieman avittaneet.
Kaunis on kampaus! Joskus olen yrittänyt itse itselleni tehdä saman, mutta ei onnistu! Pakko hyödyntää jotain näppärää kaveria :D
Kiitos Anniina. Toivottavasti sun ystäväpiiristä löytyy joku näppärä, joka loihtii sulle tämmöisen.
Nätti kampaus! Voi kunpa itsellänikin olisi vähän pidemmät hiukset mihin tehdä lettikampauksia.
Kiitos kaunis Marie. Onneksi hiukset ovat useimmiten uusiutuva luonnonvara, joten kärsivällisyyttä vaan :-)
Minun on pitänyt tulla useasti tänne kommentoimaan, mutta en ole saanut aikaiseksi. Mutta siis kiitos aivan I-H-A-N-A-S-T-A blogista! ♥ Osaat kirjoittaa niin hauskalla tyylillä, että postauksista ei voi kuin nauttia. Pidän erityisesti niistä postauksista missä ei ole päätä eikä häntää :D Siksipä tämä blogi onkin lempiblogini! Tulipa ylistyssanoja kerrakseen mutta olet niistä jokaisen ansainnut :) Aurinkoa ja hymyjä elämääsi!
Hihihhiihi, miten mainio kommentti. Sait minut hymyilemään oikein leveästi. Ja hyvä kuulla, että on ainakin joku, joka ei turhaudu minun päättömistä ja hännättömistä kirjoituksista.
Kiitos erityisen paljon.
Olin tulossa sanomaan just samaa kuin Tiitti tuossa yllä. Rakastan tätä blogia. Siinä se.
Ja no se vielä että nuo toiseksi viimeiset lauseet saivat nauramaan ääneen. Dippadappadaa :D
Oi, kiitos Helmi. Ihanasti kirjoitettu.