Sain isältä ja isän isältä hymyni. Meni yli 20 vuotta huomata se. Ylähampaat näkyvät leveästi, mutta alahampaat jäävät piiloon.
Sain isältä kaipuuni seikkailuihin. Suunta on eteenpäin ja uusiin asioihin. Isä oli ehtinyt jo kiertää moottipyörällä Euroopan ja rekalla Venäjän, ennen kuin minua edes harkittiin. Nyt vajaa 60-vuotias isä on lähdössä Japaniin laskettelemaan.
Sain isältä oikeita sanoja oikeisiin hetkiin. Rauhoittavia, varmoja sanoja, joita olen pystynyt itse antamaan eteenpäin avuksi niitä kaipaaville. Isällä on taito antaa tilanteeseen juuri sellaisia näkökulmia, jotka keskustelusta ovat uupuneet.
Sain isältä lapsuuden unelma-ammatin. Olin pitkään vakuuttunut minusta tulevan veturin- tai linja-autonkuljettajan. Ehkä ihan hyvä, että löysin kuitenkin ihan toiset raiteet.
Sain isästä ensimmäisen idolini. Olin isän tyttö. Ja olen edelleen. Sain isältä sylin, johon sain kivuta. Ja saan edelleen.
-Henriikka
Täällä toinen isän tyttö, myöskin isältään hymyt ja reissumielen perinyt kiittää aivan ihanasta kirjoituksesta. <3
Teissä on niin paljon samaa!
Nähdäänhän pian.
Hihi, isän tytöt on hyviä tyttöjä. Ja hymyilevät ja reissumieliset isät on hyviä isiä.
Nähdään taas pian <3!
Näyttää ihanalta! Saat olla onnellinen, että sinulla on tuollainen isä. Itse en voisi kuvitellakaan istuvani isän sylissä. En voisi kuvitella edes halaavani häntä. Minulla on ollut ihan hyvä isä, mutta läheisyyttä en ole koskaan saanut, en minkäänlaista. Ja sitä varmasti olisin tarvinnut. Jos mieheni ja minä joskus saamme lapsia, toivon ennen kaikkea, että mieheni on isä, joka osaa ja uskaltaa olla lähellä ja näyttää, että rakastaa. Ja niin uskon :)
Isiä on moneen lähtöön ja onneksi niin. Minä saan olla todella kiitollinen, että oma isäni on näyttänyt rakastavansa, vaikka tiedän, että hänen lapsuudessaan meininki oli taas aivan toinen.
Kiitos, että kommentoit Laura.