Isona muutan Lappiin

DSC_8556 kopio

Viime päivät ovat olleet surkeita, kertakaikkisen surkeita. Sisällöltään ne ovat olleet yhtä kultaisia kuin kaikki muutkin päivät, mutta tuo sateen ja pimeyden määrä! Huh huh. Taistelen usein tuulimyllyjä vastaan, pimeitä päiviä ja pimeitä öitäkin vastaan, mutta voimani alkavat olla ehtyneet. Muutan Lappiin.

Eikun ihan oikeasti, olen ensi kertaa miettinyt tosissani muuttoa Lappiin. Saisi lumilautailla päivät pääksytysten, kaivautua lumikekoihin ja ottaa sinisävyisiä kuvia (siellähän ei siis tehdä ikinä töitä).

Tiedän, etteivät ystäväni tai perheeni kuuna päivänä uskoisi, että voisin kärrätä elämäni pohjoiseen. Mutta olen vähän sellainen joko tai. Luulen, että muutan Lappiin, jos en jää loppuelämäkseni Helsinkiin. Ja tällä hetkellä täällä harmaudessa ei kyllä tee mieli asua.

DSC_8580 kopioDSC_8560 kopio

Kuvien hetki oli vain vähän luminen, mutta suuresti kaunis. Olen saanut kuin saanutkin nauttia lumesta tänä ”talvena” ihan pienen hetken. Voi sitä riemua, kun ajoimme muutama viikko takaperin Hämeenlinnaan ja auton ikkunasta näkyvä maisema muuttui lumiseksi. Vanajanlinnan pihalla oli seitinohut lumikerros ja kaikkialla oli niin kaunista.  Jos olisin tajunnut, olisin tehnyt lumienkeleitä. Ja lumilinnan. Ehkä muutaman kuuraparta-lumiukonkin.

DSC_8582 kopio

Odotan niin hartaasti lunta. Jos ei muuta, niin tykkilunta.

Jos haluaa elää loppuelämänsä Helsingissä, kannattaa ehkä tottua odottamaan.

Operaatio #muuttolappiin alkakoon.

-Henriikka

Kuvissa ihanat Ida ja Jenni & kuvaaja ihana Ulla

12 kommenttia

  1. Inna 10.12.2015

    Itse totesin varmaan jo kymmenen vuotiaana, että isona muutan Lappiin. Sittemmin helsinkiläistyttyäni sama ajatus on alkanut hiljalleen hiipiä mieleen.. Miten ihanaa olisikaan olla jatkuvasti kauniin valkean lumen ympäröimänä tämän iän ikuisen harmauden sijaan. Omaan Lappi-mielikuvaani yhdistyy myös tietynlainen rentous – eihän siellä tehdä muuta kuin lasketella päivät pitkät ja nautita kaikesta ympäröivästä kauneudesta.

    Ehkä jonain päivänä minäkin toteutan tämän lapsuuden haaveeni.

    Vastaa
    • Henriikka 19.2.2016

      Hei Inna! Mulla on ihan samoja ajatuksia pyörinyt päässä. Lapissa senkun rentoillaan ja lasketellaan ja käydään välissä katsomassa revontulia. Hiihtokin on kuin ruusuilla tanssimista. Kyllähän sellainen elämä välillä houkuttelisi. Mikähän siinä on, että elämä ja ihmiset tuppaavat olemaan täällä etelässä aina niin kiireisiä. Minäkin tukka putkella viiletän paikasta toiseen.

      Lappi voisi minun puolesta joskus tulla kyläilemään Helsinkiin, hihih.

      Vastaa
  2. annadele 10.12.2015

    Jos lohduttaa, niin ei Lapissakaan ihan tavallinen talvi oo ollu: lumi tuli pysyvästi vasta marraskuun loppupuolella (normaalisti jo lokakuussa) ja kunnon pakkasia ei oo näkyny (monesti ollaan lumipallokeleissä nollan tuntumassa). Ja vaikka talvi on kaunis, niin kesä on niin paljon vihreämpi Helsingissä. Kaikessa on puolessa, mutta kyllä Lappi aika hyvä on, että tervetuloa vain ♥

    Vastaa
    • Henriikka 19.2.2016

      Toivottavasti siellä on viimeistään nyt hyvin lunta! (Minä luuserivastailija täällä kahden kuukauden viiveellä…)

      Otan varmasti tervetulotoivotuksestasi vaarin ja tulen joku päivä. Kiitos, kun kommentoit.

      Vastaa
  3. Anniina 10.12.2015

    Kämppikseni on todennut ihan samaa useaan otteeseen :D Opiskelujen perässä muutti tänne Jyväskylään, kotoisin Kainuun korkeudelta, mutta vakaasti hän on päättänyt, että valmistumisen jälkeen muuttaa Lappiin. Yhtenä syynä tuo lumi, kyllä vain :D Mutta kaipa se on myös jonkinlainen kaipuu ja veto niihin maisemiin.

    Vastaa
    • Henriikka 19.2.2016

      No jep, varmasti on. Minäkin tunnen monia, joilla veri vetää Lappiin! Itselläni veri vetää vähän sinne sun tänne riippuen hetkestä. Mutta pakko kyllä myöntää, että Lappi on yksi kestosuosikki.

      Kiva, kun kommentoit Anniina. Ja pahoittelut tästä viiveestä……

      Vastaa
  4. Helmi 11.12.2015

    Mulla ihan samat fiilikset. Kaamosmasennus ei oo ikinä ollut näin vahva.

    Vastaa
    • Henriikka 19.2.2016

      Oijoijoi, kaamosmasennus on nihkeetä. Toivottavasti oot jo aikapäiviä sitten päässyt sen yli. Nyt on viime päivät ollut ainakin Helsingissä ihanan aurinkoisia, niin on päässyt vähän fiilistelemään valoa.

      Vastaa
  5. HANNA 11.12.2015

    Täälläkin odotetaan lunta. Se tekee kaikesta niin kaunista!

    Vastaa
    • Henriikka 19.2.2016

      Toivottavasti olet saanut nauttia lumesta tänä talvena! Mulle Helsingin kolmen viikon talvi oli vähän liian nafti, mutta onpahan syy lähteä etsimään lunta kauemmas. Iik, miten ihania seikkailuja se tarkoittaa.

      Vastaa
  6. iitsku 12.12.2015

    Voi mikä postaus! Jaan ehdottomasti samat ajatukset kanssasi. Olen itse kotoisin Uudeltamaalta ja muistan ainakin kaksi joulua kun lunta ei ollut laisinkaan. Tällä hetkellä asun Mikkelissä ja täällä ystävät sanovat, että onhan sentään joka vuosi jouluna ollut lunta. Viime viikolla vierailimme poikaystävän vanhemmilla pohjoisessa. Lunta oli vaikka millä mitalla. Kun tulimme takaisin Mikkeliin, mieleni valtasi masennus. Yksi hikinen lumikasa jossain puskassa ja kaikki muu sulanut pois. Kun toisinaan ajattelen, että olisi mukavaa asua isona lähellä lapsuudenkotia, ajatukseni haihtuvat heti kun mietin lunta. Ei tarvitsisi muuttaa edes Lappiin asti löytääkseen sitä, mutta kieltämättä ikuisena lumenrakastajana Lappiin muutto houkuttaa kovin.

    Vastaa
    • Henriikka 19.2.2016

      ”Yksi hikinen lumikasa jossain puskassa” kuulostaa niiiin surulliselta. Ja niin totuudenmukaiselta. Oi, Lapin lumet ja kunnon talvi, kuinka kaipaankaan teitä aina toisinaan. Nyt on jo vähän päässyt kevätfiiliksiin, kun aurinkokin on pilkistänyt räntäpilvien takaa. Onkohan kuitenkin vähän liian aikaista vielä puhua keväästä? Eihän sitä tiedä, mikä takatalvi vielä yllättää…

      Iso kiitos, kun kommentoit!

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Henriikka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.