
Istun juuri kaakaolla. Randomisti valikoitunut kahvila, mutta sillä ei ole merkitystä. Kaako on nimittän palkinto itselleni siitä, että olen itsestäni ylpeä. Tässä on kermaavahtoakin. Ja otan ehkä santsinkin.
Olin juuri puhumassa TEDx Youth -tapahtumassa. Tapahtuman aihe oli pelko ja rohkeus, joista minä valitsin pelon. Toisesta en ole oppinut vielä riittävästi.
Kirjoitin syyskuussa esiintymispelostani ja puheestani Markkinointiviestinnän viikoilla. Ikään kuin rangaistuksena siitä, että kirjoitin rohkeasti pelostani, sain kutsun puhumaan TED:iin. Reilua? No, olisin tietysti saanut kieltäytyä.


Jännitin taas. Pelkäsin. Aivan kamalasti. Nukuin viime yönä huonosti enkä pystynyt syömään normaaliin, reippaaseen tahtiini tänään. Oli ensimmäinen kerta, kun pidän julkisen henkilökohtaisen puheen. Jossain vaiheessa meni niin tunteisiin, että mietin mielessäni: ”Viimeinen asia mitä nyt kannattaa tehdä on porata.” En sentään onneksi puhjennut kyyneliin.
Lohdullista oli kuitenkin, että olin puhumassa pelosta. Se antoi anteeksi pienen polvien tutinan. Sitä paitsi vakoilin Twitteristä, että kuulijoiden mielestä meni oivallisesti.
Sain niin paljon voimaa intensiivisistä, herkeämättömistä katseista yleisön joukossa. Kaikki tuntuivat kuuntelevan niin keskittyneesti. Puheen jälkeen saatu positiivinen palaute meni suoraan tallennettuihin ajatuksiin ja muistivihkoon.
Nyt hetken levähdys ja takaisin mukavuuslueelta pelkojen ääreen.
-Henriikka
Vau! Tää oli päivän upein juttu! Tuleeko nettiin?
Hello Antti ja kiiiiiiiitos! Tulee kyllä aikanaan nettiinkin. Jännittää sekin.
Kiitos loistavasta puheesta! Jäi mieleen erittäin hyvin <3
Voi KIITOS KIITOS KIITOS. Arvaa merkitsikö paljon kuulla?
Hienoa! Pelon voittaminen on upeaa vaikka epäonnistuisi. Näkeekö tätä jälkikäteen jostain?
Moi! Youtubeen tulossa iik. En tosin tiedä koska.
Sä oot mun sankari <3
Voi Nella <3 Kiitos.
Olit tosi hyvä puhumaan, mielestäni päivän paras, sillä sait pidettyä kiinnostuksen yllä koko puheen ajan ja olisin voinut jäädä kuuntelemaan pidempäänkin. :)
Tosi hieno kommentti, kiitos. Tuntui kyllä hyvältä, kun huomasi, että kuulijat jaksoivat keskittyä. Kehittyä voi aina, mutta tällaiselle untuvikolle kokemus oli yllättävän okei.