Teaser-lomalta takaisin toimistolle

Yhteistyössä Daniel Wellington

Ensimmäinen lomaviikko on viimeisiä hetkiä vaille kulutettu. Viimeiseen viikkoon mahtuu niin monta ikuisesti muistettavaa hetkeä, ettei sormet riitä laskemiseen. On fyysisesti vähän väsynyt, mutta henkisesti levännyt olo. Niin kuin ehkä rivien välistä (ja päältä, alta ja keskeltä) olette saattaneet hahmottaa, ensimmäinen aikuisiän reissuni Norjaan täytti kaikki odotukset ja enemmän.

Menen kuitenkin ilolla töihin huomenna. Pidän työstäni, pidän kodistani ja kaupungista, jossa asun. Kuljen musta kahvikuppi kourassa Aleksanterinkatua ja arvailen, keitä puolituttuja tulee tervehtiä ja keitä ei. Riippuu myös päivästä, koska puolituttuni minut tunnistavat. Vaikka mieli on sama ja hymy leveä, olen esimerkiksi urheilu- tai metsätamineissa usein kovin erinäköinen kuin työvaatteissani.

5 kopio

Työpäivän ohjelmasta riippuen laitan päälle farkkua, mustaa housua, kauluspaitaa, collegea, sortsia, mekkoa, bleiseriä ja vaikka mitä muuta. Jakkupuvussa en ole vielä koskaan ollut. Itsevarmuutta tuovat punaiset huulet ja maata vasten vakaasti makaavat herrainkengät tai korkeat nilkkurit.

Sen lisäksi liian suuri kello ranteessa tuo itselleni tunteen, että pystyn kyllä ottamaan vähän liiankin suuria haasteita kannettavaksi. No mountain is grand enough to give up without trying.

Kelloni on aina puoli vuotta oikeassa ajassa, puoli vuotta väärässä. Näinköhän se on uskottavaa asiakkaiden silmissä? En vain jaksa kääntää viisareita. Suohon kesä- ja talviajat!

Sain joskus blogini alkuaikoina Daniel Wellingtonilta kellon. Siitä on jo useampi vuosi, ja tyylini on muuttunut niistä ajoista aika lailla. Silloinkin valitsin kuitenkin kellon miesten mallistosta: Ruskea nahkaremminen, kultaruusukultaisella näytöllä varustettu klassikkomalli. Olen käyttänyt kelloa aivan hirveästi. Suuri kello näyttää kokonsa vuoksi monien mielestä hupsulta melko pienessä ranteessani, mutta minusta se on siisti.

Näissä kuvissa on sama klassikkokello, mutta mustalla remmillä ja hopealla näytöllä. Kulta on varmasti se metalli, joka säilyttää spesiaalipaikkansa sydämessäni halki vuosien. Hopea tuo kuitenkin ihan erilaista tyyliä ja tunnelmaa asioihin: asiallisempaa, modernimpaa, skandinaavisempaa ja ehkä jotenkin arvaamattomampaa. Tuntuu, että kulta paljastaa käyttäjästään paljon enemmän.

Tämä asu on toiseksi viimeiseltä työpäivältä ennen lomaa. Olin asussa itsevarmempi kuin pitkään, pitkään aikaan. Olen harvoin erityisen itsevarma itsestäni ja olostani ja siksi otin kaiken irti. ”Antaa tulla mitä vaan! Minulla on tämä kello ranteessani, ja tummansininen trenssi paljaisiin nilkkoihin saakka!”

Olo näkyy kuvissakin. Nämä ovat tällaisia ”viilettäviä”. Menin koko päivän vauhdilla ja päämäärätietoisesti harja hulmuten. Kahvia ehdin hörpätä vain matkalla kohti päivän seuraavaa kohdetta.

Tavoitteena on olla sellainen tyyppi, joka sopeutuu niin trenssiin ja hopeareunaiseen kelloon, kuin eräasuun, linkkuveitseen ja kompassiinkin. Molempiin mahdollisimman itsevarmasti.

-Henriikka

Daniel Wellington tarjoaa Aamukahvilla-blogin seuraajille -15%-alennuksen koko nettikauppansa tarjonnasta aina 30.7.2016 saakka. Käytä alennuskoodia ”HENRIIKKA”.

takki/Minimum, kengät/Nike, farkut/Tiger of Sweden

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.