Aloitan tänään sokerilakon, joka kestää jouluun saakka. Se on minusta ihan kamalaa. Mutta jo se, että se on niin kamalaa, viestii sen tarpeellisuudesta. Rakastan sokeria ja olen täysin koukuttunut siihen.
Julia Child on sanonut, että juhlat ilman kakkua on vain tapaaminen. Olen samaa mieltä. Haluaisin kuitenkin ajatella sokeritonta ja kakutonta elämää vähän avarakatseisemmin ja nauttia niistäkin päivistä, jolloin en saa suklaakonvehtia suuhuni pyörimään.
Eniten ärsyttää energiapiikit, verensokerin nousut ja laskut, ja tunne siitä, ettei ilman sokeria pärjäisi. Kun totuttelee jokapäiväiseen sokeriin, on se sitten karkin, jugurtin tai murojen muodossa, on vaikea korvata sokerinpuutoksen tunnetta millään muulla.
Kun kesällä vähensin sokeria, mätin kokonaisia ananaksia välipalaksi. Kollegani vitsailee asiasta vieläkin.
En aio luopua hedelmäsokerista, mutta toivon etten korvaa tällä kertaa sillä valkoisen sokerin puutosta. En aio myöskään syynätä ihan jokaista elintarviketta läpi sokerikauhussa, mutta pois jäävät kaikki mehut, limsat, pullat, jugurtit, murot, karkit, jäätelöt ja muut sokeripesät. Raakasuklaat ja muut kookossokeri- ja hunaja-makeutetut tuotteet jätän myös.
Älkää käsittäkö väärin: en ole mikään täyshullu. Mutta syön herkkuja viikoittain, usein monesti. Pahinta ei ole se, miten usein syön sokeria, vaan se millainen toleranssi minulla on: viisi kakkupalaa menee heittämällä ilman pahaa oloa.
Haluaisin mieluummin, että se yksi pala olisi suuri nautinto, kuin että kokonaisen kakun jälkeen alkaa vihdoin riittää. Haluaisin, että sokeri on ilahduttava lisä elämään, ei millään tavalla arjen kulkua määrittävä tekijä.
Innostuin niin suuresti viime viikolla, kun moni teistä ilmoittautui haasteeseen mukaan! Lupaan tsempata mukanaolijoita parhaani mukaan. Lupaan tuntea tuskanne. Lupaan, että pian paprikakin maistuu makealta, ja suonissa virtaa sokerin sijaan iloinen syysenergia.
Sokru, nähdään taas jouluaattona. Muutaman lusikan kokoisena ilona, ei kymmenen litran jäätelöannoksena.
-Henriikka
Kuvat: Poppytalk
Voi kun uskaltais tulla mukaan. Nyt taasen olen muutaman päivän reissussa. Tiedän että siellä ainakin sorrun makeaan, herkkujani ovat leivonnaiset.
Lauantaina on mökkikauden päättäjäiset………..luvassa Britakakkua, mun herkkua !!!
Jos et vielä oo hypännyt matkaan mukaan, niin hyvin ehtii vielä. Ja voit aivan hyvin tehdä omat säännöt ja pikku poikkeuksetkin sallitaan. Tarkoituksena vaan päästä sokerikoukusta irti, se onnistuu hyvin, vaikka välillä ottaisikin palan kakkua.
Miksi pitää kuvittaa tällainen postaus karkilla? Alkaa vaan tehdä herkkuja mieli entisestään. Eikö sokerilakkoon kannattaisi motivoida herkullisilla kuvilla kasviksista tai muusta terveellisestä? Muuten kyllä hyvä idea ja ehkä olen mukanakin – kunhan pääsen kuvien karkkihimotuksesta.
Hmmm, hyvä pointti. Ensi kerralla siis lanttua ja porkkanaa!
Kiitos tästä postauksesta ja siitä edellisestä, jossa varoitit mitä tuleman pitää. Itse lähden mukaan karkkilakkoon ja herkut (kakut, keksit yms.) aion rajoittaa vain juhliin ja yhteen syksyiseen reissuviikonloppuun. Näissäkin poikkeustapauksissa raja pidetään todella matalana ettei överivaihe pääse valloilleen.
Hei ihan huippu juttu! Toivottavasti lakkoilu on sujunut hyvin. Tsemppiä jatkoon :-)
Mukana sokerilakossa! Tosin itselleni sallin raakasuklaan silloin tällöin, kunhan pakkausselostuksessa ei sokeria tai keinotekoisia makeutusaineita löydy. Hunajalla tai mulperilla maustettu sallittakoon, mutta rajansa siinäkin
Jesss, mainiota. Tärkeintä, että saadaan katkaistua sokerikoukulta kaula!
Olen kiinnittänyt huomiota samaan asiaan kuin joku edellä kommentoinutkin: miksi kaikki tällaiset jutut kuvitetaan aina mitä houkuttelevimman näköisillä karkki- ja leivoskuvilla?! Vähemmästäkin alkaa tehdä mieli kilon irtokarkkisäkkiä.
Tää on kyllä hyvä kysymys. En jotenkin tullut edes ajatelleeksi sitä, että nämä ei ehkä houkuttele eniten lähtemään mukaan. Tai sitten alitajuntaisesti vain tahdoin kokeilla itseni ja teidän luonteiden lujuutta, hihhii. No ei vaan, ensi kerralla pitää laittaa enemmän motivoivat kuvat peliin.
[…] syksyä leimaa myös aikakausi, joka on muuttanut yllättävän paljon arkeni rutiineita: 125 päivän sokerilakko on laittanut ruokavalioon ryhtiliikettä kokonaisvaltaisemminkin. Erityishuomio on kuitenkin […]
Moikka!
Millon oot ajatellut tehdä tästä sen postauksen sokerittoman ajan vaikutuksista? Oisin kiinnostunut kuulemaan mitä vaikutuksia sokerittomalla ajanjaksolla oli, oliko esim. olo energisempi ym :)