Tänään alkoi uusi luku elämässäni: minusta tuli täysipäiväinen yrittäjä. Tunteita on kerroksittain, samanaikaisesti niin paljon, ettei niitä osaa edes kuvailla.
Eilen pakkasin turvallisella toimistolla työpöytäni tavarat paperikasseihin ja sanoin heipat viestintätoimistoarjelle. Tänään söimme kollegoiden kanssa vielä yhteisen läksiäisaamiaisen, sain ihanan lahjankin ja halasin kaikki. Vastasin viimeisiin maileihin, palautin avaimen ja jätin automaattisen viestin sähköpostiin: en ole enää töissä täällä.
Viimeisen kahden vuoden aikana minulla on ollut kaksi intohimotyötä. Olen tehnyt töitä viestintäkonsulttina Manifestossa. Sukeltanut viestinnän, ja erityisesti b2c-maailman syvyyksiin, ja saanut olla mukana hienoissa projekteissa. Olen kirjoittanut, tiedottanut, haastatellut, videoinut, käsikirjoittanut, tuottanut, konseptoinut, suunnitellut, ideoinut, stailannut, promonnut…
Toisaalta olen koko ajan kirjoittanut rinnalla tätä blogia ja huomannut, että haluan kehittyä lisää ja lisää. Kirjoittaa parempia, ilahduttavampia ja seuraajia hyödyttävämpiä tekstejä, oppia valo- ja videokuvauksesta ja antaa aikaani ja sydäntäni sisällön tuottamiseen. Haluan vaikuttaa vielä enemmän siihen, millaista yhteistyötä teen ja millaisten tahojen kanssa. Lisäksi kaikenlaiset blogiin liittymättömät projektit vetävät puoleensa.
Sanomattakin selvää, että vapaa-aikaa ei ole ollut ruhtinaallisesti. Ja koska arvostan ja haluan myös vapautta, halusin valita näiden kahden työn välillä. Viime kuun lopussa irtisanouduin vakituisesta työstäni katsoakseni tämän kortin: huomisesta lähtien olen bloggaaja ja viestinnän ja sosiaalisen median yrittäjä.
Kaikki on mielessä vielä sekaisin. Mitä tulen tekemään, miten tulen pärjäämään? Jannekin opiskelee vielä, ja asuntolaina lepäilee harteilla.
Blogi on varmasti pohja kaikelle tekemiselle, mutta jatkan kyllä esimerkiksi viestintä- ja someprojekteja oman yritykseni kautta. Toiminimi minulla on ollut jo parin vuoden ajan kaiken ohella, mikä helpottaa uuden edessä.
Takaraivossa jyskyttää tajuton jännitys, mutta päällimmäisenä tunteena on sellainen selittämätön taika ja tarmo. Nyt on kokeiltava. En usko suljettuihin oviin. Takalukittuihin ainakaan.
-Henriikka
Onnea rohkeasta päätöksestä ja valtavasti tsemppiä tulevaan! Teikäläisen tuntevana ei ole syytä epäillä mitään muuta kuin, että tulevaisuutesi tulee olemaan loistokas. Tuollaisille rautaisille ja taitaville tekijänaisille on aina kysyntää. :)
Ihana Jenni. Minä kiitän ja kumarran. Elämä on niin kutkuttavaa!
Onnea ihana! Oon super onnellinen sun puolesta. <3 Ja arvaa, minä tein tänään saman päätöksen, osittain sinunkin rohkaisemana. Nähdään pian ja kippistetään!
Kiitos kiitos kiitos vielä. Ja kippis meille rohkeille.
Mahtavaa, on varmasti juuri sopiva päätös tässä kohtaa elämääsi! Onnea ja tsemppiä tulevaisuuden koitoksiin :)
Kiitos kovasti Susanna. Nyt tuntuu ainakin aivan oikealta päätökseltä.
Vau, sylikaupalla onnea! Ihanaa ja inspiroivaa, kun uskalsit tehdä rohkean ratkaisun. Itse pohdin juuri, mitä teen ensi vuoden osalta. Opettajantöitä olisi tarjolla mutta tavallaan houkuttaisi jokin muukin. Saa nähdä, kuinka tässä käy…
Sylikaupalla kiitoksia sulle ja tsemppiä sun ensi vuoden pohdintoihin. Ollaan onnellisia, että on mahdollisuuksia, joista valita :-)
Onnea, ihana! Ja tervetuloa onnistujaksi! ;)
Kiiiiiitos. Kyllä onnistujan elämä maittaa näin orientaatioviikolla ainakin.
No huh ja wau! Onnea ja stemppiä uusiin tuuliin!
Huh sanon minäkin. Aika jännittävää ja kutkuttavaa. Kiitos sulle Virpi.
Huikeaa! Onneksi olkoon päätökselle. Tulet varmasti rokkaamaan yrittäjänä :)
No eikö! Pyrin rokkaamaan niin kovasti kuin suinkin vain osaan.
Hieno ja rohkea valinta! Onnea ja myötätuulta uuteen ja kaikkeen vanhaankin, pärjäät(te) varmasti!
Kiitos kiitos kiitos :-)
Upeaa! Hurjasti onnea ja menestystä uudelle yrittäjyyden askeleelle. Hyville tyypeille ja tekijöille maailmassa on aina tilaa. :)
Hyppäsin itse täyspäväiseksi yrittäjäksi suoraan koulun penkiltä, aikamoista koulua ollut. En kyllä vaihtaisi palkkatöihin, en ainakaan ihan heti, nautin tästä vapaudesta. Totta kai vaakakupissa on toisella puolella ihan erilainen vastuukin kun palkkatöissä ollessa, mutta hauskuuden määrää se ei ole vähentänyt. Ainoa, mitä toisinaan kaipaa, on vertaistuki ja oman toiminnan peilaaminen muiden kautta; vaikka nyt toimin yhtiökumppanin kanssa, olisi silti ihana keskustella yrittäjyyden huipuista ja matalikoista muiden kanssa. Minulla on pyörinyt mielessä ajatus perustaa joku nuorten viestinnän ja luovien alojen (nais)yrittäjien verkosto, jonka kanssa jakaa kokemuksia ja tsempata toisia. Ehkä vielä jonain päivänä sellaisen toteutan.
Voi kiitos, miten hyvä mieli tuli tästä kommentista. Onnea ja menestystä myös sun töihin.
Ja hei, kuulostaapa hyvältä tuo verkosto. Vinkkailehan siitä lisää, jos idea saa tuulta purjeiden alle.
Niin ja se piti vielä sanomani, meillä olisi varmasti tulevaisuudessa tarvetta kaltaisellesi tyypille. Ollaanpa yhteyksissä, kun tulee sopivia projekteja kohdille.
Oijoi, ollaan todellakin yhteyksissä!
Paljon onnea ja tsemppiä! Kyllä siitä hyvä tulee :)
No mutta kiitos kovasti Sunna. So far so good.
Oi onnea ja kovasti tsemppiä! Paljon työtä varmasti tiedossa, mutta ei epäilyksen siementäkään ettetkö pärjäisi!
Ihanasti sanottu, kiitos paljon.
Olen ollut blogisi lukija nyt muutaman vuoden ajan. Pidän blogissasi siitä, että siinä vielä näkyy tavallinen, työssä käyvän ihmisen arki. Nykyään niin monet blogit on tosi pinnallisia mainoskanavia ja bloggaajat vieraantuneita tavallisesta elämästä. että ei niitä enää viitsi lukea. Toivottavasti sun blogi ei muutu sellaseks, vaan säilyttää elämänmakuisuutensa. Kaikesta huolimatta onnea ja menestystä tulevaan!! :)
Heippa Kaisu. Niin kuin kirjoitinkin jo uudemmassa jutussani, mäkin oon mietiskellyt samoja teemoja. Toivon, että mun jutut ei tuu vieraantumaan tavallisesta arjesta, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.
Kivaa, että oot ollut mukana jo niin pitkään ja kiitos kovasti kommentista!
Onnea ja tsemppiä tulevaan! Vaikka mielikuvani perustuvatkin vain tähän blogiin enkä tunne sinua henkilökohtaisesti, en epäile hetkeäkään ettetkö pärjäisi!
Oma tieni yrittäjänä alkoi blogista ja vaikka välillä on rankkaa, arvostan todella sitä vapautta minkä tämä polku antaa.
Miten kivasti sanottu. Kiitos sulle Suvi. Odotan jo kovasti kaikkea, mitä yrittäjyys tuo tullessaan.
Tajuton jännitys yhdistettynä taikaan ja tarmoon kuulostaa just hyvältä kombolta ;) Rohkea päätös, ihailen! Tsemppiä tulevaan!
Nöyrimmät kiitokset. Tajuton jännitys, taika ja tarmo on vienyt mut ainakin jo näin pitkälle.
Vau, rohkea veto. Mutta kokeiltava on, ettei sitten vanhana tarvitse miettiä, että olisi pitänyt. Onnea ja menestystä
Niinpä, eihän tämä kuitenkaan ollut mikään hetkellinen päähänpisto. Kiitos sulle Sari.
Ihan huippua!!! Onnea hurjasti! Olet kyllä niin ihailtava tyyppi.
<3!
Miten ihanasti kirjoitettu. Oon ihan sanaton.
Vau! Siunausta uusiin tuuliin! <3
Kiitos kiitos kiitos paljon Laura!
Onnea, onnea, onnea ja paljon menestystä yrittäjäkollegalta :) Mulla tulee maaliskuussa kuusi opettavaista vuotta täyteen. Voimaannuttavaa hommaa ja hitsi kun on erityisen mageeta olla NAISYRITTÄJÄ!
Oijoi, kuusi vuotta on jo aika paljon enemmän kuin yksi viikko. Mutta kyllä täätlä perästä vielä tullaan pikkuhiljaa. Ylpeä naisyrittäjä kiittää ja kumartaa.
Henska, mä olen niin ylpeä susta! <3 Pienestä gasellista kasvaa vielä koko maailman mullistava presidentti!!!
Ja minä niin iloinen sinusta <3
Presidentin pestistä en vielä osaa sanoa, otetaan ihan iisisti ensin tämä yrittäjänä oleminen.
Oi, onnea rohkeasta päätöksestä ja paljon onnea ja myötäisiä tuulia matkaan – pärjäät varmasti mainiosti! :)
Kiitos paljon Saila. Kyllä näitä tsemppikommentteja lukiessa tulee sellainen olo, että mähän pärjään vallan mainiosti, kun on tällaista porukkaa tukena.