Minulla on siitä mielenkiintoiset urheilutottumukset, että niitä ei ole. En tiedä itsekään miten treenaan puolen vuoden päästä (vai treenaanko?) tai mitä lajeja kalenteristani löytyy. Ainoat pysyvät asiat on muutos, itsensä haastaminen ja hauskanpito.
Tämä kevät jatkaa tutulla vaihtelevalla tyylillään. Puolivuotinen on täynnä niin paljon kaikkea uutta, etten meinaa itsekään pysyä perässä.
Tässä lyhyesti, miltä treenitulevaisuuteni näyttää.
Tukholman maraton
Ihan oikein luettu! Jostain kumman syystä olen löytänyt itseni juoksemasta tavoitteellisesti kohti 42 kilometrin jälkeistä maaliviivaa eli elämäni ensimmäistä maratonia. Kesäkuun ensimmäisenä lauantaina testataan tämän mimmin fyysistä ja henkistä kanttia oikein toden teolla, kun lähden maratonlaivalla Ruotsiin. Onneksi ei tarvitse treenata aivan yksin, sillä olen löytänyt koko keväälle juoksuseuraa ja -tukea ASICS Running Club Helsingistä.
Vielä en usko, että pystyn siihen, mutta ehkä itseluottamus kasvaa tulevien neljän kuukauden aikana. Motivaationi pysyy korkealla, kun kuvittelen sen taikahetken, kun juon maalissa onnellisena mustaa kahvia.
Jukolan viesti
Kyllä, edelleen luettu oikein. Lupauduin juuri suunnistustiimiin, joka tähtää kesäkuun kolmantena lauantaina Jukola-tapahtumaan.
En osaa todellakaan suunnistaa. YHTÄÄN. Lupasivat ettei tarvitsekaan. Luulen mahdollisesti kehittyvistä suunnistustaidoista olevan kuitenkin kosolti hyötyä, kun vaellan tuolla rinkka selässä pitkin maita ja mantuja.
En tiedä asiasta vielä yhtään enempää itsekään, joten enempää en pysty kertomaan. Pysykää siis kuulolla.
Astanga-joogan alkeet
Jannen ja minun syksyllä alkanut viikkoharrastus jatkuu. Ihanan kotikutoinen ja matalan kynnyksen astanga-jooga pidetään kerran viikossa Töölössä. Kalliolan Kannatysyhdistyksen jooga maksaa puolelta vuolelta 72 euroa ja tekee hurjan, hurjan hyvää yläselälleni ja koko kropalle.
Olen tajunnut, että liikkuvuutteni on todella epätasaista, ja etten osaa hengittää yhtään.
Kaikki muu mukava
Kotikuntopiirit, Kanervan treenit Helsinki Core Trainersilla (kuvissa), kiipeily, vaellus, salilla käynti, lumilautailu… Urheilu on parhaimmillaan (ja usein tehokkaimmillaan) spontaanina hauskanpitona. Pakarani saivat esimerkiksi eilen vuoden treenin perheen kesken järjestetyissä olympialaisissa, keppihevosjuoksussa.
Nyt lähden pihalle pimeyteen juoksemaan ankean kympin testiajan. Yääh. Mutta tiedän treenin jälkeisen fiiliksen korvaavan ennakkonurinan.
Tsemppiä tulevaan viikkoon!
-Henriikka
Vau, mitä kuntoilusuunnitelmia! Ihana kuulla, että on joku, joka rohkeasti lähtee mukaan erilaisiin juttuihin ja toisaalta ei ole niin tarkka tavoitteellisesta tekemisestä. Tästä asenteesta haluan ottaa mallia!
Hahah, välillä mä löydän itseni aivan hassuista jutuista, kun oon tällainen kokeilija. Mutta jokaisesta voisin sanoa, että on jääty plussan puolelle.
Ja hei, rohkaisen todellakin suakin olemaan rohkea ja testaamaan erilaisia juttuja ilman mitään suurenmoisia tavoitteita. Se on aika piristävää.
Kuulostaa mahtavalle ja salaa toivon että uskaltaisin vaikka vuoden päästä luetella samat tavoitteet! Nyt olen hiljalleen totutellut kolmen tai neljän lenkin viikkorytmiin, ehkä kevään aikana uskallan etsiä Tampereen seudulta jonkun kivan juoksuporukan… Joogaa on mullakin ohjelmassa ja suunnistaminen kiinnostaa ja kiipeilemään ja lautailemaan oon taas pian menossa. Listaan voisin vielä lisätä amerikkalaisen jalkapallon, kohta alkava super bowl kutkuttaa, uskaltaisinko johonkin joukkueen kokeilukertaan mukaan…
Eli siis, sun suunnitelmat kuulostaa hyvälle, tsemppiä kevääseen ja tuu pliis tekemään joku lukijatreeni tänne Manseen! :))
Kiiiiitos sulle. Mä toivon samaa ihan näin julkisestikin, koska sun lenkki- ja muut meiningithän kuulostaa aivan superhyvältä.
Lukijatreeni Mansessa, hmm hmm. Mitään muuta en lupaa kuin että pistän tän toiveen korvan taakse.
HAHAHAHAHAH ET USKO TÄTÄ MUTTA: oon ollut Jukolassa ennen sua!!!! hahahaahhahaha.
Ok ok, lähinnä vaan kannustamassa, mut kuitenkin. Et olis ehkä arvannut.
NO ETHÄN. Mitähän vitsiä. Mä tuun niin jäljessä näissä jutuissa…