Näyttääkö kukaan hyvältä keskittyessään? Emma Watson varmaan, mahdollisesti Scartlett ja Keira. Tuskin kukaan muu. Itse olen keskittyessäni rumimmillani. Suu on auki, silmät toljottavat ja leuka on veltosti alas valunut poimuttaen sen kolmelletoista toinen toistaan kauniimmalle kerrokselle.
Vien teidät nyt kuvateksteillä koristellulle, silmiä hivelevälle matkalle läpi viime kuukausien onnistuneimpien otosten…
”Opettaja, opettaja, minä tiedän!”
”Oota vähä, ku mulla on levitaatiotemput käynnissä”
”Elää saa niin riemullisen hetken, se ken tekee reippaan rekiretken…”
”Jälkipuberteetin jalkakasvukipuja”
”Aika kaivautua talviunilta kohti kevättä”
”Testaa tätä mun kieltä. Se on niin ihanan pehmoinen.”
”Käynks mä usein täällä?”
Valokuvakierros on päättynyt. Toivottavasti viihdyitte.
Osallistun huomenna PING Helsinki -tapahtumaan ja tapaan siellä mitä luultavimmin hirveän kasan uusia ihmisiä. Saattaa olla virhe julkaista tämä kirjoitus nyt: ”Joo, mulla on sellainen blogi. Aamukahvilla! Käypä katsomassa.”
-Henriikka
Ps. Aiemmin julkaistut ”Kun kamera ei rakasta”-kirjoitukset: osa 1, osa 2, osa 3, osa 4, osa 5, osa 6, osa 7
Henriikka mä rakastan sua.
Terveisiä ja iloa!
Voi ihana <3!
Terveisiä ja iloa myös sinne suuntaan.
Mahtavia kuvia ja niin osuvia tekstejä!! :D Niin parasta!
Hahhaahhaa, kiitos Sanna. Onhan nämä kieltämättä ihan humoristia otoksia.
Luin aluksi, ”kun kukaan ei rakasta” ja ajattelin, että johan ny!
Oijoijoi, ei sentään sellaisia.
Pallokuvat on parhaita! ??
Ihan jäätäviä :–D
Nää on tosi hauskoja :D Ihana tuo vihreä takki tuossa kielikuvassa! Voisitko vilauttaa sitä lisää vai löytyykö siitä postaus?
Kiiiiitos Elisa. En selvästikään ainakaan aivan turhaan jaa kansalle järkyttäviä kuvia itsestäni.
Ja hei, takkia löytyy vähän lisää täältä: https://aamukahvilla.fi/2016/12/hetki-ennen-tippia-ja-tappia/ .
Oikeasti Henriikka nää on niin ihania! Musta on aivan mahtavaa, että on olemassa ihminen, joka osaa nauraa itelleen. Monet bloggaajat julkaisee tän tyylisiä kuvasarjoja, mut niissä on kuitenkin sellasia kuvia, jotka mun silmissä olis voinu olla ihan tavallisissa postauksissa (tyyliin hiukset tai käsi vähän kasvojen edessä, silmät kiinni tms.). Nää taas pistää nauramaan ihan kippurassa. Oot ihana! :’)
Heehehee, näitä kuvia mä en ehkä laittaisi tavallisten kirjoitusten sekaan. Mutta siis, miten ihana palaute. Kiitos kovasti hyvän mielen tuottamisesta.
HAhahahah!!! Nää postaukset on parhaita. Tuo keskittymisilme on siis muusikon painajainen. Keikan jälkeen on hyvä fiilis, kunnes näkee kuvia itsestään ja miettii, että pitäisköhän jättää seuraavat keikat tekemättä. Miten voikin olla sisäisesti super hyvä fiilis ja ulkoisesti näyttää siltä, että suunnittelee omia hautajaisiaan tai istuu pöntöllä. Mä en tiedä kuinka paljon tilaa hyvillä keikkakuvaajilla täytyy olla kameroissaan, että ne onnistuu kaikesta huolimatta ottamaan cooleja kuvia! :D
Muahahhaa, kiitos Evi. Nää on kieltämättä ihan hulvattomia, jos osaa katsoa oikealla asenteella.
Ja voi ei keikkakeskittymiskuville! Mua naurattaa niin paljon, kun mietin pöntöt kunnon keikkalavalle. Mutta joo, I feel you. Välillä tulee sellainen olo, etten enää ikinä tahdo, että kukaan ottaa musta kuvia.