Haluaisin lomaa omasta mielestäni, näistä rajatuista ajatuksista ja näistä samaa rataa kiertävistä aivojen signaaleista, jotka tuntuvat käsittämättömän rajatuilta ja kapeakatseisilta.
Huomasin pääsiäisenpyhinä kirjaa lukiessani, etten kestänyt kertomuksen minä-kertojaa, joka velloi omissa tunnemaailmoissaan ja mielentiloissaan. Se sai väkisinkin pohtimaan, millainen itse olen ja juuri sitä en jaksanut ajatella. Halusin kirjan kautta pakoon jonkun muun ajatuksiin ja maailmaan, oppia uutta ja laajentaa mieltäni. Sen sijaan löysin itseni kirjan parista, joka käsitteli arviolta 35-vuotiaan helsinkiläis-näyttelijän ajatusmaailmaa… siis kokonaisuudessaan jotain aivan liian läheltä omaani. Luin kirjaa pienissä pätkissä, jotta saisin siitä vähän lomaa. Jotta saisin itsestäni vähän lomaa.
Teki mieli huutaa itse itselleni vähän väliä ajatusten siirtyessä takaisin minuun: ”Tässä ei ole nyt kyse sinusta!” Tässäkään. Kaltaisellani nykyihmisellä on aivan liikaa aikaa miettiä itseään.
Tätä kutsutaan kai kyllästymiseksi. Tylsistymiseksi.
Ottaakseni lomaa itsestäni, olen opetellut uusia asioita.
Tänään olen opetellut, että surrealismin klassikkoteoksen nimi on Muiston pysyvyys (Tiedättekös, se Salvador Dalin öljyvärityö, jossa on valuvia kelloja?) Se on hieno nimi. Salvador Dali on mielestäni ollut aina upea. Hänen mieleensä pääsisin mieluusti vierailulle, vaikka mielenterveyteni olisi varmasti koetuksella. Ja hän oli varmasti aivan uskomattoman rasittava. Kerran kävin hänen kotitalollaan Kataloniassa ja olin silti kaikesta haltioitunut.
Tänään aamulla hallitus tiedotti tilaisuudessaan, että Uudenmaan rajat avataan jälleen. Tuntuu, ettei minun tarvitsisi reviiriäni laajentaa (eikä sitä hallitus kyllä tarkoittanutkaan), vaan maailmankatsomustani. Janoan ymmärtää isommin, laajemmin ja monipuolisemmin. Ottaa haltuun perustiedon maailman- ja Suomen historiasta, johon en koko kouluaikanani pystynyt itseäni motivoimaan ja saada käsityksen maailmanpolitiikasta sen verran laajasti, etteivät ajatukseni olisi näin yksipuolisen köyhiä.
Tätä kutsutaan kai tiedonjanoksi. Uudenoppimisen haluksi.
Se tuntuu toisaalta ihanalta – kuin pystyisin omaksumaan hetkellisesti ihan kaiken, mitä päälleni kaadetaan. Ja toisaalta se tuntuu kamalalta: siltä kuin olisi juuri tajunnut, että on heittänyt elämästään 29,5 vuotta hukkaan oppimatta kunnolla oikein mistään.
Haluaisin kuunnella sellaista podcastia, jossa voi oppia mistä tahansa mitä tahansa. Joka aina yllättäisi, eikä olisi yhteen asiaan keskittynyt tai junnaava. Haluaisin tankata sellaisia kirjoja, joiden kautta saisin itse itseni kiinni mustavalkoisesta ajattelusta ja tuomitsemisesta. Haluaisin katsella sellaisia elokuvia ja dokumentteja, joiden jälkeen mieleni olisi taas pienesti kasvanut.
Tätä ei taideta kutsua tylsistymiseksi, omaan mieleen kyllästymiseksi, vaan ihan tavalliseksi, uteliaaksi elämäksi. Johon kyllästymisen ja tylsistymisen tunteet vain välillä kuuluvat.
Niiden ilmaantuminen on hyvä merkki siitä, että oman itsensä ajattelun sijaan kannattaa ajatukset siirtää johonkin hyödylliseen tai ilahduttavaan. Fyysisesti raskas työ maadoittaa mukavasti ja palauttaa prioriteetit hyvin järjestykseen. Heinähangon varteen, tiedättehän? Samaa aiheuttaa se, kun pyrkii hakeutumaan itseään erilaisten ihmisten keskuuteen ja rikkomaan kuplansa. Suosittelen molempia. Itsellenikin.
Kun rajat aukeavat, hallitus näyttää vihreää valoa ja ravintoloissa jumputetaan rytmimussiikkia taas aamuyöhön saakka, niin muistakaa huutaa minulle läpi sen kaiken mukatärkeässä kiireessä ja hektisyydessä kahlaamisen, että en halua olla sellainen.
Haluan tavallista, uteliasta elämää. Haluan ainaisen tiedonjanon. Hiilihangon ja erilaisia ihmisiä ympärilleni.
-Henriikka
Kuvat: Dorit Salutskij
Huomaaminen on kaiken alku! Kyllä se siitä helpottaa… Tuli niin tuttu tunne tästä, ruumillisesta työstä ja tylsistymisestä, kun juuri tänä samaisena aamuna luin kaksi vuotta vanhaa päiväkirjaa jossa kirjoitin ajastani autotehtaalla:
”Yhden kuukauden tunnit olen menettänyt tiivistäen Merdeces-autojen sisäosia, ja laskien minuutteja siihen, että pääsisi kotiin. Ei kiitos enää koskaan, vaikka olenkin viettänyt hyvin paljon aikaa erittäin terveellisten turhautumisen tunteiden kanssa. Tehden kahdeksan tuntia samaa hommaa joka päivä olen myös ollut pohjattoman kyllästynyt omaan ajatuksenjuoksuuni, ja huomannut miten patologinen sen kulku toisinaan on.
Gnostisessa myytissä sielut jotka matkaavat maahan kuljevat läpi planeettojen vaikutuksen piirin, ja niin niihin leimaantuvat planeettojen vaikutukset. Mitä lies leimaantunut minuun, kun oma mielenmaailmani on edelleen niin turhauttavan itsekeskeistä. Rukoilen Jumalalta, että saisin olla enemmän elossa muita ihmisiä, ja siinä samassa myös itseäni varten…
Miten tälläistä yksilökeskeisyyttä hoidetaan?”
Sun päiväkirjatekstin perusteella oot kyllä harvinaisen älykäs ja ihana, minkä kuuleminen tuskin auttaa tuohon yksilökeskeisyyteen ;) Hahah, ei vaan. Siis pääsit nimenomaan täysin ytimeen siitä, mistä puhuin. Mietin, voikohan tällaista syvyyttä lukija hahmottaa, kun ei tällaista välttämättä saa aina verbaalisesti niin ymmärrettävään pakettiin purettua, mutta KYLLÄ, tavoitit täysin. Kiitos ymmärryksestä ja muistutuksesta, että huomaaminen on hyvä starttipiste. <3
Olen miettinyt TÄYSIN SAMAA viime aikoina. Omaa maailmankuvaa laajentaakseni oon kahlannut läpi tätä sivustoa:
https://www.coursera.org/
Löytyy eri yliopistojen kursseja vaikka mistä! Ja vaikka ei haluaisi tehdä kokonaisia kursseja, niin tuolta pääsee kuitenkin vapaasti katsomaan luentoja ja muita matskuja mielenkiintosista aiheista! :) Halusin vinkata jos tästä ois apua tiedonjanoon!
Ohoh, mikä sivu ja anti. Täysin uusi minulle, en oo ennen kuullutkaan. Kiitos vinkistä. Täytyy todellakin selailla. Luulisi ainakin, että tiedonjano helpottaisi tällaisella. :-D
tekstin kommentoimiseksi pitäis olla enemmän aikaa ja parenpi hetki kuin nyt, sanon vaan että samoja keloja- ihan kiva fiilis toisaalta- se, että kaipaa muutosta. horisonttien laajentaminen on kivaa vaikka välillä ihan naurattaa kuinka itsenänsä olemiseen tottunut on. mutta!! siis!! ihania kuvia, oot tosi iloisen näköinen ja tuli hyvä mieli työyön keskelle!
<3 ! Kiva, että kuitenkin kommentoit.
Joo, oon tullut itsekin siihen tulokseen, että tämä olo on varmaan hyvä ja tärkeä. Sitä on niin helposti niin itsekäs ja itsekeskeinen, ellei joku vähän ravisuttele omaa kaikkivoipaisuuttaan.
Hei! Tiesitkö että nyt just on maailmanlaajuisesti se hetki kun me kaikki laajennetaan meidän tietoisuutta ja mieltä! Värähtelytaajuus koko maailmassa muuttuu kun meidän kaikkien ihmisten värähtelyt muuttuu tiedostavammalle tasolle ja me heräillään ihan uuteen aikakauteen. Rakastan tätä aikaa. Ah! Ja sulle kirjavinkkejä, katotaan resonoisko: tsekkaa esim. Joe Dispensan tuotantoa, alotin lukemaan sellaista kirjaa kuin ”Yliluonnolliseksi” ja toinen mikä on listalla ”Luo itsesi uudelleen” – siis jos oot kyllästynyt sun mieleen ja haluut laajentaa tajuntaa, niin tässä on avaimia. Ainakin mulla nää kirjat resonoi, samaten kun sun teksti resonoi! Youtube on myös täynnä kiinnostavia videoita jaa no eiköhän sieltä löydy tämän Joen luentojakin ja kaikkea! Ihanaa oloa ja valoa <3
VAAAAUU mikä kommentti ”Värähtelytaajuus koko maailmassa muuttuu kun meidän kaikkien ihmisten värähtelyt muuttuu tiedostavammalle tasolle ja me heräillään ihan uuteen aikakauteen” jaikkkks miten isolta ja ihmeelliseltä tämä tuntuu! Toivon todella, ettei kaikki valu takaisin ihan samaan putkeen, jossa se oli ennen tätä kevättä. Toivon myös, että ilmasto voittaa pitkässä juoksussa korona-pandemiasta, ei toisinpäin.
Kiitos kirjavinkeistä. Rustasin ylös. Ihanaa oloa sinnekin!
Kirjasuositus: Sapiens: Ihmisen lyhyt historia (Yuval Noah Hararin) ?
Hyvä hyvä! Mulla nimittäin onkin tämä kirjahyllyssä, tai itse asiassa nyt just kaverilla lainassa, mutta on pitänyt tarttua siihen ja lukea.
Podcast-suositus: Päivystävät dosentit. He vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin ihan kaikenlaisista asioista ja taustoittavat niitä asiantuntevasti ja pohtivat siinä sivussa omaakin mielipidettään. Virkistävästi aina oppii uutta sellaisesta, mitä ei olisi ikinä itse keksinyt kysyä. Ja on vielä hauskakin! Erityisesti sopii automatkoille.
Erinomainen vinkki, kiitos. Luulisi, että olen itse podcastaajana perillä podcasteista, mutta en todellakaan. Tuntuu, että sekin on sellainen valtameri lähteä kahlaamaan, niin onpa kiva saada suoraan vinkkejä. Tämä kuulostaa justi hyvältä!
Juuri samoja ajatuksia mietin eilen ja tuhlasin tunteja opiskeluaikaani miettien, miten voisi laajentaa maailmankuvaansa ja sivistää itseään. Haikailit maailman- ja Suomen historian perustietojen perään. Historia oli lukiossa lempiaineitani, mutta kummasti asiat ovat päässeet unohtumaan. Itse kaipaisin myös parempaa ymmärrystä luonnontieteistä. Ajattelinkin, että lukion oppikirjoja voisi lainata kirjastosta, ja opiskella perustietoja esimerkiksi historiasta ja luonnontieteistä niistä. :) kirjavinkit.fi-sivustolta voi myös hakea lukuvinkkejä eri aihepiireistä, esimerkiksi tietokirjoja. ”Tieteen yleistajuistaminen” -tägin alta löytyi myös monenlaista kiinnostavaa.
Mahtavaa, jos kirjoitat aiheesta jatkossakin. :) Vinkit maailmankatsomuksen laajentamiseen ovat enemmän kuin tervetulleita, samoin kaikenlaiset pohdinnat. Tämän postauksen luettuani havahduin siihen, että oma maailmankuvan laajentamishalunikin on melko itsekeskeistä. :D Miten MINÄ voisin tulla avarakatseisemmaksi. Varmasti terveellistä olla kyllästynyt omiin ajatuksiinsa.
Hei oon harkinnut aivan samaa! Että joko kaivan omat vanhat kirjat esille tai sitten metsästän kirjastosta lukiokirjoja juuri esimerkiksi historiasta. MUTTA, lukeminen ei ole ollut itselläni väylä pitkäaikaiseen oppimiseen – löytyisköhän netin uumenista video-opetusta? Uuuuu se olis hienoa!
Saapa nähdä miten tämä ahdistus/avartuminen jatkuu korona-ajan jälkeen. Toivon mukaan uteliaisuus ei ainakaan lopu milloinkaan.
moi. se podcast, jota etsit, on Stuff You Should Know :-)
OOOOOH! SELKEÄSTI.