arkisto:

syyskuu 2021

Uskomaton Lapin ruska ja kotimaiset villapaidat (+ North Outdoor -alekoodi ja -arvonta)

Kaupallinen yhteistyö, arvonta ja alekoodi: North Outdoor

Se on vikkelää, ruska-aika. Kun saavuimme maanantaina Äkäslompoloon, maa oli kuin liekeissä. Hehkuvanpunaisena huutava maaruska peitti tunturit alleen, ja keltaisen ja oranssin sävyt loistivat koivupuiden lehdissä. Tapasin juuri eilen tunturipolulla eläkeläisporukan, jotka kertoivat tämän olevan paras ruska kymmeneen vuoteen alueella. Tiedä sitten, pitääkö se oikeasti paikkansa, mutta en ihmettelisi yhtään. Tuntuu siltä, ettei tätä kirkkaammaksi voi enää päästä.

Tänään, viikon kuluttua saapumisesta, kirkkain loisto on jo poissa, mutta jos sitä ei itse olisi kokenut, ei sitä edes huomaisi. Kaikki on vielä väreissään, ja aion tulevanakin viikkona nauttia lempiväristäni, ruskasta. Kunpa tuulet pysyisivät vielä loitolla, niin lehdet pysyisivät puissaan. Yöpakkaset eivät haittaa – ne kai vain kirkastavat sävyjä, tai niin sitä ainakin sanotaan.

Luonto toimi upeimpana ympäristönä, kun kuvasimme North Outdoorin villapaitoja. Nämä Finland | nature -malliston villapaidat ovat suosiossani ja viikottaisessa, jopa päivittäisessä, käytössä. Kaikki malliston villapaidat suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa.

Olemme täällä Äkäslompolossa yhteensä kaksi viikkoa. Ensimmäinen viikoista on jo takana, mikä tuntuu tässä sunnuntain iltapäivään venynyttä aamukahvia hörppiessä vähän haikealtakin. Etsimme täältä koko ajan toista kotia ja olisi kiva viipyä pidempäänkin, vaikka saaristokotiin onkin ihana palata. Mutta kyllä täällä vain tulee aina sellainen olo, että sydän kuuluu tuntureille.

Olemme syöneet aamiaista joka päivä vasta aamupäivän aikaan, retkeilleet ruskassa ja käyneet paikallisissa latukahviloissa ja ravintoloissa nauttimassa lähimakuja. Olemme lötkötelleet pötkötelleet vauvan kanssa yhdessä leikkien ja nousseet tuntureille maisemia ihailemaan. Eilen vauvan nukahdettua lähdin siskon ja ystävän kanssa ulkoilmaelokuvateatteriin, elokuvana tunnelmallinen ja ajatuksia herättävä Nomadland. Meillä oli valtavat untuvatakit ja makuupussitkin, sekä niin roimasti eväitä, ettei kaikkea ennättänyt syödä. Oli ihanaa.

Mutta nyt kuvien villapaidoista!

Ihastuin aivan samantien North Outdoorin uuteen LUNNI-villapaitaan. Olen aina pitänyt muhkeista vaillapaidoista sekä korkeista poolokauluksista, joten tässä yhdistyi molemmat samaan villaiseen pakettiin. Kaikki nämä kuvien villapaidat ovat täyttä, mulesing-vapaata merinovillaa, eli täyttä luonnonmateriaalia.

LUNNI on näissä kuvissa kivenruskeana sekä hiilenmustana. Se on paksu ja pitkänmallinen, mutta ei tunnu yhtään raskaalta päällä. Pujotan usein hiuksenlatvat poolokauluksen sisään ja muutenkin poolokaulus on kuin suoja pahalta maailmalta, jonka suojaan voi piiloutua. (Todellisuudessa en pidä maailmaa niin pahana, mutta piilo on silti hyvä löytyä.)

LUNNI-villapaidassa on tosi paljon samaa henkeä kuin aiemmin hehkuttamassani KOTA-paidassa. Tässä on vain lisänä tuo kaulus. Eli jos poolokaulus on aivan no no, mutta pitää pitkänmallisista villapaidoista, kannattaa kurkata KOTA. Kahvipavunvärinen KOTA on viimeisen vuoden käytetyin vaatteeni.

Kuvissa kahdessa eri sävyssä on myös klassikkojen klassikko, KASKI-merinovillaneule. Sekä hiilenmusta että kermansävyinen villapaita pomppaa niin kivasti esiin punaista maaruskaa vasten. Jotenkin nauratti tuo tilannekuva, jossa popsin marjoja mättäästä. Saattaa olla, että jouduin pari kertaa kuulemaan kesken kuvausten, että nyt pitäisi loppua tuo marjojen syönti, että saadaan kuvat purkkiin. Variksenmarjoja, juolukoita ja puolukoita maa pullollaan, kuka pystyisi olemaan popsimatta vähäsen?

KASKI on sellainen vaatekaapin lämmin tukipilari. Ei pitkä, muttei lyhytkään. Ei tosi paksu, muttei missään tapauksessa ohutkaan. Täyttä merinovillaa ja istuu kivasti päällä. KASKI-paidasta löytyy luullakseni eniten sävyjä koko North Outdoorin valikoimista. Sävyjä on huikeat 12, laventelista ruosteenpunaiseen ja oliivinvihreään. Käytän itse tosi harvoin mustaa, mutta olen huomannut näiden kuvien paitojen kanssa, että musta näyttää oikeastaan tosi kivalta, ja onhan sen helppo yhdistäminen kaikkeen muuhun ihan ylivoimaista.

Kolmantena kuvien paitamallina on VASKI, jonka persoonallinen piippukaulus pienellä sivuhalkiolla erottaa sen muista malleista. Näissä kuvissa VASKI on vain yhdessä sävyssä, kivenruskeassa. Jostain syystä tämä paita on sellainen, jonka näen vähän muita salonkikelpoisempana. Ehkä juuri tuo kaulus ja muutenkin paidan leikkaus on vähän sirompi ja särmämpi kuin muut, mikä luo city-uskottavamman vaikutelman.

Totuushan on tosin omalla kohdallani jo sellainen, että mitä isompi villapaita, sitä mieluummin laitan sen kaupunkibrunssille. Olin niin huojentunut, kun helteet loppuivat ja sain taas heittää mekon päälle villapaidan. Nämä Finland | nature -malliston paidat ovat nykyään ihan tavaramerkkini.

VASKI on näiden muiden paitojen kaltaisesti oversize, tosin kokoa voi toki miettiä sen mukaan, miten väljästä itse tykkää. Minulla on näissä päälläni kokoa L kaikista paitamalleista.

Myös miehille löytyy North Outdoorin valikoimista tyylikkäitä, kotimaisia villapaitoja. Otimme muutaman kuvan myös puolisosta, jolla oli päällään KAARNA-neule hiilenmustana, koossa L. KAARNA on maskuliinisempi versio VASKI-neuleesta, sillä piippukaulus halkiolla on samantyyppinen, ja muutenkin olemus on samaan tapaan skarppi ja tyylikäs.

Luulenpa, että ainakin meillä villapaidat päätyvät kuitenkin myös metsäkäyttöön, ja se näissä villiksissä kai onkin parasta, että sopivat vähän yhteen sun toiseen hetkeen. Villa on kaiken lisäksi helppohoitoista, antibakteerista ja todella lämmintä, mutta hengittävää. Kunhan pakkaset tästä taas nousevat, lisääntyvät villakerrokset entisestään.

Onneksi lomaamme on vielä viikko jäljellä.

Tulevalta viikolta toivon samankaltaisia, värikkäitä ja hidastempoisia päiviä. On vielä monenmonta paikkaa käymättä ja tunturia kiipeämättä, vaikka kaikkialle ei tietenkään tälläkään reissulla ehdi. On ilo, että siskoni asuu nykyään täällä, ja Tikun kummit ja usea ystäväkin on samaan aikaan alueella. Olemme nauraneet, että olemme täällä paljon sosiaalisempia kuin etelässä, vaikka helposti Lappia ajatellaan juuri erakon paratiisina.

Huomenna ajan rakkaan ystävän luokse Muonioon, ja viikolla käymme ehkä kiertelemässä vapaana olevia taloja alueella. Kaikki hyvät tuntuvat kyllä menevän päivässä, mutta onneksi ei ole hoppu. Vuokramökkejä riittää tulevillekin lomille.

           

Loppuun jaan teille tuttuun tapaan alekoodin ja lanseeraan arvonnan teille seuraajilleni.

Alekoodi

Koodilla ”henriikka15” saa North Outdoor -verkkokaupasta 3.10.2021 saakka -15-%-alennuksen kaikista tuotteista. Huom! Alennus koskee myös jo alennettuja tuotteita.

Tiedän jo entuudestaan, että menekki on ollut tuotteille kova näiden yhteistöiden yhteydessä, joten jos on tietty sävy ja koko, jota kaipaat, niin ei kannata jäädä odottelemaan pitkäksi aikaa.

Arvonta

Kaikkien seuraajieni kesken arvotaan vapaavalintainen North Outdoor -tuote. Eli mikäli tällainen kutkuttaa, osallistu arvontaan 3.10. mennessä tästä arvontalinkistä. Voittaja saa valita yhden tuotteen verkkokaupan myynnissä olevasta valikoimasta, ja häneen ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.

Kaikkea hyvää kaikkien sunnuntaihin! Tänään minulla on työpäivä, mutta huomenna sukellan taas ulos väriloistoon ja imen itseeni energiaa, jolla pärjään koko talven. Tai ehkä marraskuuhun, mutta vähintään pienen hetken kuitenkin. Onneksi Lapin ruskan jälkeen alkaa etelän ruska, eikä sekään ole lainkaan hassumpi. Kun aloittaa ruskaretket täältä pohjoisesta, pääsee väreistä nauttimaan parhaimmillaan reippaasti yli kuukauden päivät.

Nyt olen kirjoittanut jo sanan ”ruska” niin monesti, että tuo taisi olla viimeinen. Keitän kahvit ja jatkan leppoisaa sunnuntaita. Puss!

-Henriikka

Minulla päällä:
LUNNI-villapaita / KASKI-villapaita / VASKI-villapaita / KULO-pipo

Puolisolla päällä:
KAARNA-villapaita / KULO-pipo

Pääset selaamaan North Outdoorin valikoimaa tästä.

Osa kuvista ja kaikkien käsittely: Toni Eskelinen

Ei ole huonoa keliä ulkoilla

Kaupallinen yhteistyö: Partioaitta

Tänään on satanut koko päivän.

Meidän piti lähteä eilen yöjunalla Lappiin. Tai siis, piti ja piti…tajusimme eilen junaa odottaessamme Pasilassa, että se lähteekin vasta tänään. Meni sunnuntain ajatukset ja suunnitelmat vähän uusiksi.

Olemme varanneet kahden viikon Lapin loman ja pienen asunnon Äkäslompolosta. Olin suunnitellut, että kuvaamme näitä Partioaitan vaatteita tänään herätessämme napapiirin yläpuolelta, vaan kuinkas kävikään. Täällä sitä vain kökötämme edelleen saariston syleilyssä Porvoossa.

Ruskakuvia saatte siis hetken odotella, mutta oikeastaan tämä sadepäivä sopi tämän blogijutun viestiin paljon paremmin. Siinä missä Kolariin oli luvattu aurinkoa, täällä on satanut, satanut ja satanut. Ja tiedättekö mitä? Se ei ole mikään este ulkoilulle. 

Välillä minua oikein risoo, kun mediassa ja ihmisten keskusteluissa kuulee puhuttavan ”huonosta säästä”. Se tarkoittaa yleensä sadetta, kovaa tuulta tai yleistä harmautta. No, sellaista klassista syyskeliä.

Aivan varmasti olen itsekin joskus sortunut väittämään ihan samaa, vaikka se on kyllä juuri niin, ettei huonoa säätä olekaan. On vain erilaisia säätiloja, joihin sopivat erilaiset kuteet, ja eritoten erilaiset mielentilat ja asenteet. 

Tänään on satanut lakkaamatta, mutta on silti ollut oikeastaan vallan erinomainen ulkoilupäivä. Sade tekee väreistä kirkkaampia ja näin ollen ympärillä vallitsee erityinen kauneus. Usva on kierrellyt mereltä pihaamme, ja kesä väistyy vaihtuvan sesongin tieltä. Omenat punertuvat hiljalleen puissa ja rantaan on laskeutunut tunnelmallinen harmaus. Tekee mieli olla hiljaa ja ihailla. Laittaa mato koukkuun ja onkia pari ahventa. Juoda kaakaota omenapuun alla ja ulkoilla ilman sen kummempia suunnitelmia. Kerätä muutama sieni matkalta tai täyttää koura puolukoista.

Kun kauniit kesäilmat ovat ohi, ulkoilua ei tarvitse eikä kannata lopettaa. Kesä ei ole lainkaan ainoa, eikä välttämättä edes paras ja kätevin, sesonki ulkoilulle. Ulkoilma ravitsee vuoden ympäri. Jos et usko lukuisia tutkimuksia luonnon ja ulkoilman terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, kokeile vaikka itse.

Elin itse yllättävän monta vuotta niin, etten välttämättä käynyt päivisin pihalla ollenkaan. Harrastin kyllä reilusti, mutta harrastin lähinnä sisällä. Nyt on vaikea uskoa sitä edes omaksi elämäkseni, tavakseni elää, sillä ulkoilmaelämä on kyllä napannut minut otteeseensa pysyvästi. Missään muualla ei ajatus kuljen niin virkeästi, eikä ideat lähde samalla tahdilla lentoon. Ja toisaalta missään muualla ei yhtä lailla rauhoitu, saa sydämensykettä tasaantumaan ja itselleen levollista oloa. Luonnossa on kaikki. Sieltä me tulemme ja sinne palaamme.

Ups, lähtipähän diipiksi. Tarkoitus oli vain toitottaa, että hyvillä varusteilla huonollakin kelillä ulkoilu voi olla hauskaa ja nautinnollista, jopa hyödyllistäkin.

Näissä kuvissa minulla on jälleen kerran Partioaitan tamineita päällä. Partioaitta bongasi vuonna 2015 erään tekemäni videon metsästä ja siitä alkoi pitkään jatkunut yhteistyö, joka ilokseni jatkuu edelleen. Luotan heidän vaatteisiinsa ja varusteisiinsa täysin. Vielä ei ole elämässä sattunut mitään tilannetta eteen, jossa en olisi pärjännyt Partioaitan kamppeissa (jep, jopa hienot juhlat koettu!).

Näihin kuviin valitsin suosikkejani tämänhetken valikoimista. Osa tuotteista minulla oli jo entuudestaan käytössä, ja kaikki brändit lapas-brändiä lukuun ottamatta olivat minulle jo tosi tuttuja.

Tänään porskutimme vain kotipihan ympäristössä, joten en valinnut mitään hc-retkeily-asukokonaisuuksia päälleni, vaan ihan vain tällaisia vaatekappaleita, joissa on mukava viettää sunnuntaita. Mikäli syyssateisiin lähtisi tosissaan retkeilemään, kannattaisi vedenpitävyyteen kiinnittää huomiota vielä paljon enemmän. Mutta sadetta tai ei, mukavuus ennen kaikkea.

Näistä kuvien vaatteista Vaikon Timberjack-pipot ovat kulkeneet matkassa pisimpään. Siitä on jo monta vuotta, kun hankin ekan Timberjackin, eikä paluuta ole ollut. Ensimmäiset ovat jo aika puhkikuluneet, mutta silti käytössä. Timberjack on malliltaan napakka, eikä lörähdä ja sopii niin kaupunkikäyttöön kuin vaativimmillekin retkille. Se pitää tuulen ja kylmän poissa korvilta.

Myös Devoldin villapaidat ovat olleet pitkään käytössä. Näiden kuvien vihreä-valkoinen, muhkea villapaita on itse asiassa puolison, jota aina välillä salaa ja luvalla lainailen. Aika moni muukin vaate kulkee meillä kyllä yhteiskäytössä, niin kuin varmasti tulevaisuudessa myös tuo punainen Patagonian flanellipaita. Värikkääseen Patagonian kierrätys-fleeceen ihastuin niin kovin, että sanoin jo ääneen puolisolle, että se on vain minun käyttööni. Hän nauroi. Tiedä sitten, mitä se tarkoittaa.

Ja hei, mites tuo sininen anorakki? Partioaitta ja Sasta ovat täksi syksyksi tuoneet kauppoihin Kortteli-anorakin, joka on hengeltään ja olemukseltaan tosi lähellä sitä oranssia Sastan anorakkia, jota aina käytän. Tämä on vain hivenen ohuempaa kangasta. Tästä on tuo klassinen malli, sekä vintage-henkinen left-over-versio kolmessa eri sävyssä, joista uskoisin teidän myös syttyvän tosi kovaa. Tsekatkaapa!

Fjällrävenin Keb-housut ovat entuudestaan tutut, mutta minulla ei ole sellaisia vielä itselläni ollut. Nyt asiaan tuli muutos, sillä raskauden muuttama kroppani tarvitsi isommat pöksyt. Jo toissa syksynä päätin, että jos tarvetta uusille housuille tulee, niin nämä voisi olla hyvät.

Haluaisin kannustaa teitä ulos ”huonolla kelillä”. Ei tarvitse lähteä pitkälle, eikä yön yli eikä edes koko päiväksi. Sitä voi hyvin vaikka käydä vartin tai tunnin piipahduksen ja tulla sitten takaisin sisälle. Luulenpa, että monille teistä käy niin kuin itsellenikin – vartti venyy tunniksi ja tunti kolmeksi. Pieni pihapiipahdus herkkutateiksi ja postinhakureissu lintujen ihailuksi.

Ulos ei tarvitse aina lähteä tekemään jotain. Voi olla vaikka ihan hiljaa ja kuunnella. Tuntea. Aistia sadetta, tuntea sumun, seistä tuulessa. Meidän vauvan lempijuttuja koko maailmassa ovat tuulessa liikkuvat puiden oksat ja lehdet. Olen hänen kauttaan huomannut, että nehän ovat oikeastaan aika vangitsevia ihan oikeasti, ei vain vauvan silmin.

Aion tulevalla Lapin lomalla nauttia luonnosta ja ulkoilmasta, millainen keli sattuukaan olemaan. Aion seistä hiljaa ruskan keskellä ja imeä siitä voimaa sisääni. Aion haltioutua kaikista pienistä yksityiskohdista ja palata etelään tyytyväisenä odottamaan kaiken alleen peittävää harmautta, joka on ihana juttu sekin.

Arvatkaa muuten, mitä olen myös miettinyt tänään? Sitä, että ihmiset kastuvat aivan liian vähän nykypäivänä. Kuulostaa aivan älyttömältä, mutta niin se on. Sateesta on tullut sellainen asia, jota pitää paeta ja jonka tullessa täytyy mennä sisään. Tänään rankkasateen alkaessa olin pihalla villapipossa ja flanellipaidassa – ei siis mikään unelmien sadekombo. Mutta jäin silti sateeseen, sillä eihän se meitä satuta. Oli ihana kastua ja tulla sitten sisälle lämpöön kuivattelemaan, juomaan kuumaa kaakaota ja toivomaan, että tänään se juna ihan oikeasti lähtisi.

-Henriikka