arkisto:

lokakuu 2021

Otimme henkivakuutuksen vauvan vuoksi

kommentoi
–
perhe, vauva, yhteistyöTags: , , , ,

Kaupallinen yhteistyö: Pohjola Vakuutus

Henkivakuutus oli minulle nuoruudessa pieni mysteeri. Siis vakuutus, josta on hyötyä vasta kun kuolee. Miksi sellainen tulisi ottaa?

No, sittemmin hahmotus elämästä ja vakuutuksista on myös kasvanut tasaisella tahdilla, mutta olennainen game changer tupsahti maailmaan maaliskuussa: vauvan syntyminen perheeseen sai miettimään asioita uudestaan, uudella tavalla. Me päädyimme ottamaan hetken ennen vauvan syntymää henkivakuutuksen pariturvana, jotta vauvan tulevaisuus olisi turvatumpi.

Miten henkivakuutus turvaa vauvaa?

Mietiskelimme talvella vakuutusvaihtoehtoja uuteen kotiin muuttamisen myötä, ja henkivakuutus oli yksi vakuutus, jonka ottamista mietiskelimme yhdessä. Tämä henkivakuutuskampanja sattui hyvään hetkeen. On helppoa kirjoittaa asiasta, joka on ajankohtainen elämässä muutenkin ja johon liittyvissä pohdinnoissa on jo etukäteen tullut ratkaisuun.

Tulimme mietinnöissämme tulokseen, että henkivakuutus toimii hyvänä taloudellisena tukena siinä kohtaa, kun toisella on kaikkein vaikeinta. Jos toinen kuolee, pystyy toinen saaduilla vakuutusrahoilla kuittaamaan kuolleen osuuden yhteisen kotimme asuntolainasta. Näin vauvan elämässä ei tule kaikki asiat muuttumaan yhdellä kertaa, vaan elämää jatkava vanhempi voi jäädä vauvan kanssa asumaan hirsitaloomme. Näin edes yksi pilari elämässä pysyy tuttuna ja turvallisena, kun elämässä kaikki muuttuu rytäkällä.

Ei mikään ihanin ajatus ajatella, mutta olemme ottaneet sen linjan, että näitä asioita kannattaa mieluummin ajatella etukäteen. Surun murtama mieli harvoin on se skarpein mieli hoitamaan käytännön asioita, joten teemme mieluummin jotain jo etukäteen. Hartaana toiveena tietysti on, ettei näitä vakuutusrahoja koskaan tule kummankaan tilille.

Millainen henkivakuutus meillä on?

Meillä on henkivakuutus pariturvana. Pariturva on kahden hengen yhteinen henkivakuutus, jolloin toisen kuollessa toinen saa henkivakuutuskorvauksen. Molempien kuollessa samanaikaisesti, maksetaan korvaus puoliksi kummankin edunsaajalle, eli tässä tapauksessa kokonaan tyttärellemme, kun edunsaajamme on molemmilla sama. Korvaus käytetään usein esimerkiksi lainojen maksamiseen tai perintöverosummiin.

Henkivakuutuksen voi aivan hyvin ottaa myös vain itselleen. Usein edunsaaja on lähiomainen, mutta yhtä lailla se voi olla joku aivan muu.

Meidän henkivakuutuksemme korvaussumma on periaatteessa 100 000 euroa, mutta käytännössä 145 000 euroa, sillä osuuspankin omistaja-asiakkaana tai Pohjola Vakuutuksen etuasiakkaana saa veloituksetta 45 prosentin korotuksen korvauksen määrään.

Henkivakuutuksen hinta muodostuu valitusta korvaussummasta sekä vakuutuksen ottajan iästä. Myös terveydentila voi vaikuttaa hintaan.

Huolettomille turvaa tulevaisuudelle

Jos aivan rehellisiä ollaan, olemme puolison kanssa aika huolettomia eläjiä. Monen mielestä vapaa-ajan harrastuksemmekin voivat näyttäytyä riskialttiina (kuljeskelu erämaissa, vapaalasku, kiipeily…) Emme juuri stressaile tulevaisuudesta, emmekä ole mitään varman päälle eläjiä. Sen vuoksi kai haluammekin, että ainakin vakuutusasiat ovat kunnossa. On helpompaa olla stressaamatta, kun on selusta turvattu. On helpompaa mennä, tehdä, kokea ja elää, kun tietää perusasioiden olevan hoidossa, jos asiat eivät mene niin kuin on suunniteltu.

Meillä suli juuri vahingossa pakastin, kun olimme Lapin reissussa. Sinne menivät satojen eurojen edestä kaikki keräämämme ja ostamamme sadonkorjuu. Saimme vakuutuksesta rahat menetyksestä, mikä tuntui tosi kivalta. Kiitimme onneamme vakuutuksesta.

Pakastimen sulaminen on kuitenkin elämässä hyvin pieni juttu, ja haluamme erityisesti miettiä kuntoon isot linjat. Mitä tapahtuu, jos joudumme onnettomuuteen tai menetämme työkykymme? Mitä tapahtuu, jos kotimme palaa? Ja mikä pahinta: mitä tapahtuu, jos kuolemme?

Alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmille ilmainen Newlife-henkivakuutus

Tiedän, että siellä on nykyisiä tai tulevia alle 1-vuotiaiden lasten vanhempia linjoilla. Tiesittekö, että voitte kumpikin ottaa NewLife-vakuutuksen, joka on ensimmäisen vuoden maksuton? Siihen ei tarvita edes terveysselvitystä. Vakuutuksen korvaussumma on 20 000€.

Myös tähän saa osuuspankin omistaja-asiakkaana tai Pohjola Vakuutuksen etuasiakkaana ilmaisen 45 prosentin korotuksen korvauksen määrään: 20 000 euron sijaan siis 29 000 euroa.

Me halusimme kerralla yhden isomman henkivakuutuksen, muutoin olisimme ehdottomasti ottaneet tämän vähintään ekaksi vuodeksi.

Yritämme avoimesti puhua kaikesta, myös niistä vaikeista asioista – kuolemastakin. Nyt on paljon helpompi kysyä toiselta hänen mielipidettään, kuin kuoleman sattuessa kohdalle. Sekin tuntuu rauhoittavalta, että tietää toisen toiveet hänen kuolemansa varalta. Kuolemasta puhuminen ei varmasti lisää toisen menehtymisen riskiä, mutta se helpottaa käytännönasioita ja toisen tahdon ymmärtämistä.

Me kuolemme joka tapauksessa kaikki. Toivottavasti meistä kumpikaan ei vuosikymmeniin, mutta ei se mahdotonta ole. Jos niin kävisi, olisi helpottavaa, jos raha voisi olla viimeinen ajateltava asia kaiken keskellä.

Turvallista tulevaisuutta meille ja teille kaikille.
Ja lempeää sunnuntai-iltaa tietysti.

-Henriikka

Vakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä Pohjola Vakuutus toimii

Rannikolta tuntureille: Kestävän vaeltajan kansallispuistokierros

3
–
matkustus, yhteistyöTags: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Kaupallinen yhteistyö: Naturpolis / Rannikolta tuntureille -hanke

Palasimme viime viikolla Rannikolta tuntureille -hankkeen yhteistyöreissulta. Olimme tutustumassa pienen perheeni kanssa viikon verran kestävän matkailun kierrokseen, toiselta nimeltään kestävän vaeltajan kansallispuistokierrokseen.

Niin kuin olettaa saattaa, emme tässä kohtaa elämää puolivuotiaan vauvan kanssa pystyneet tekemään kierrosta täysin sellaisenaan, vaan olimme tutustumassa reitin alueisiin, yrityksiin ja osaetappeihin. Salla, Ruka-Kuusamo ja Hossa olivat reitin kohteet ja kansallispuistojakin vajaa viikon kierroksella kolme: Sallan kansallispuisto, Oulangan kansallispuisto ja Hossan kansallispuisto. Tosin Sallahan on vasta matkalla viralliseksi kansallispuistoksi, mutta pian sekin kuuluu myös virallisesti tähän rivistöön.

   

Tämä reitti on yhtä lyhyttä taksimatkaa lukuun ottamatta toteutettavissa pelkästään julkisella liikenteellä. Paljon on tällaisia vaellusreissuja itseltänikin kysytty, joten nyt olisi toiveista tullut totta.

Kierrosta ei ole ainakaan vielä ostettavissa pakettimatkana, mutta onneksi eri palaset kokoaa ja ostaa aika helposti itsekin, kun esimerkiksi kansallispuistot ovat ilmaisia kulkea eivätkä vaadi ennakkovarauksia.

Tässä virallinen reittiohjelma:

Kestävän matkailun kierros
/ Kestävän vaeltajan kansallispuistokierros

Päivä 1 – Salla

Yöjunalla Kemijärvelle. Saapuminen klo 08.50.
Linja-automatka Kemijärveltä Sallatunturille klo 09.15–10.50
Fatbiken vuokraus Salla Ski Resortilta
Taivaan tavoittelijan taival (1,9 km)
Tunnelmallinen illallinen ravintola Kielassa
Majoitus Sallatunturin kodikkailla tuvilla

Päivät 2–3 – Topsakantaival

Patikointiretki Sallatunturilta Hautajärvelle (45 km)
Reitin varrella telttamajoitus omassa teltassa

Päivä 4 –  Kuusamo

Bussimatka Hautajärveltä Rukalle kello 10.15–10.57
Valtavaaran huiputus (6 km)
Herkullinen lähiruoka-illallinen Ravintola Rukan Kuksassa.
Majoitus Ski-inn Rukassa.

Päivä 5 – Hossa

Kuljetus kimppataksilla Rukalta Kuusamoon
Linja-automatka Kuusamosta Hossan kansallispuistoon (pysäkki Öllöri E) klo 07.45–08.45.
Huosiuksen huikonen (8 km)
Raikas lounas Hossan luontokeskuksella
SUP-laudan tai E-fat-biken vuokraus
Majoitus Tentsile Camp Experience Hossassa (yritys Hossanportti)

Päivä 6 – Matkapäivä

Linja-automatka Hossasta (pysäkki Öllöri E) Kajaaniin klo 11.00–14.20
Juna Kajaanista kello 14.33 tai myöhemmin

Omasta mielestäni tuo kierros on tosi monipuolinen ja kiinnostava. Saatoin vähän tirautella henkisiä kyyneleitä matkan varrella, kun noin intensiivisen vaelluksen tekeminen on tällä hetkellä itselleni vielä mahdotonta. Onneksi kierros oli mainio muokattuna versionakin.

Haluan myös nostaa erikseen yrityksiä meidän reissun varrelta. Osa näistä on tuossa alkuperäisessä ohjelmassa, osa ei. Alkuperäistä ohjelmaa saa toki modaillakin tahtonsa mukaan – eli ei tarvitse orjallisesti mennä juuri tämän mukaan, vaan tätä voi käyttää perusrunkona suunnittelun apuna, niin kuin mekin teimme reissullamme.

Tämä yllä oleva alkuperäinen ohjelma perustuu pitkälti palveluihin yrityksiltä, jotka ovat mukana Visit Finlandin STF -ohjelmassa (Sustainable Travel Finland). Merkin ovat saaneet muun muassa Sallan majoitus, eli Sallatunturin tuvat ja Ravintola Kiela. Rukan majoitus Ski-Inn, johon RukaVillage kuuluu, on loppusuoralla merkin saamisessa, ja Hossan majoitus, Tentsile Camp Experience, on myös vahvasti samalla polulla.

Sallan Poropuisto

Sallan Poropuisto toimii Sallan alueen luontokeskuksena. Puistossa tehdään paljon poroaktiviteetteja, mutta paikka on käymisen arvoinen ilmankin. Täällä on sympaattinen, paikallinen meno ja nostalginen tuntu. Kahvilasta saa kahvia ja kahvileipää (kuuluisia munkkeja), ja matkamuistomyymälästä paikallisia käsitöitä ja taidetta, kuten akvarelleja, poronnahkaisia tuotteita, porontaljoja, kuksia ja puukkoja.

Poropuiston yhteydessä toimii myös Metsänsali-näyttely, jonne on vapaa pääsy. Se esittelee vanhoja metsiä, Sallatunturin aluetta, poroja ja petoja, jääkautta, maalintuja ja retkeilyreittejä lähiympäristössä.

Sallatunturin tuvat

Sallatunturin Tuvilla on laadukkaita ja kodikkaita mökkitupia, joista yhdessä me majoituimme pari yötä. Tupia on erilaisia. Sallatunturin tuvat on perheyritys, jolla on halu panostaa myös vastuulliseen matkailuun.

Me nautimme kovasti mökkimuotoisesta majoituksesta: kaikki oli viihtyisää ja helppoa, ja tuvasta löytyi kaikki mukavuudet. Sauna oli tietysti huipuinta kaikessa, sillä vaikka auringonpaistettakin viikkoon mahtui, tuli myös vettä niskaan melko rankasti, joten löylyjen lämmössä oli ihana kököttää.

Sallatunturien tupien yhteydessä toimii ohjelmapalvelu Napapiirin safarit sekä Ravintola Kiela.

Ravintola Kiela

Me söimme Ravintola Kielassa ihanan reissuillallisen. Pääroolissa menussa ovat lappilaiset herkut ja lähiruoka. Ravintolaan tilataan ruokaa paikallisilta poimijoilta niin marjojen, sienten kuin yrttienkin muodossa. Myös kalat ovat pohjoisen vesistöistä, ja porot Lapin palkisilta.

Itse rakastuin jälkkäriksi tilaamani rikkaiden ritareiden tervajäätelöön. Ilmapiiri ravintolassa oli fiini mutta samalla lupsakka ja välitön. Villapaidassa kehtasi hyvin tulla sisään, mutta kokemus oli silti tyylikäs ja viimeistelty.

Ski-inn Ruka / Ruka Village

RukaVillage on hotelli Rukan kylän keskellä, laskettelurinteiden viekussa. Tunnelma on kuin normihotellissa, mutta jokaisessa huoneessa on oma keittiö varusteluineen. Hotelli onkin suunniteltu erityisesti hiihtävien ja aktiivisten asiakkaiden tarpeisiin. Pienimmät huoneistot ovat 40 m2 ja suurimmat 94 m2 ja osaan huoneista sisältyy aamiainen viereisessä ravintolassa. RukaVillagelta pääsee helposti kävelemään hissiin ja rinteisiin suoraan ulko-ovesta.

Omasta mielestäni parasta oli muhkeiden hotellilakanoiden ja -petivaatteiden lisäksi tietysti kylpyamme. Mitä suurinta luksusta minkä tahansa reissun keskelle.

Ruka Beauty Wellness & Kaltio Day Spa

Ihan ensimmäiseksi Rukalla suuntasin hemmotteluhoitoon. KYLLÄ! Niin pitkästä aikaa hemmotteluaikaa vain minulle. Pääsin Kaltio Day Spa:n omistajan Sannan käsittelyyn, ja huh miten taivaallista oli.

Koko kokemus oli taivaallisuuden lisäksi myös absurdi ja ihmeellinen. Ensin lilluin porealtaassa ja saunoin suloisessa saunassa ylhäisessä yksinäisyydessä. Sitten minut haettiin kylpytakissa hoitohuoneeseen, jossa jalkojania ja selkääni hierottiin hillaöljyllä, käyttäen apuna lämmitettyjä, lappilaisia kiviä. Kirsikkana kaikessa oli poronmaitokasvohoito, joita tehdään vain täällä ja Muoniossa poronmaitohoitolassa. Olin kaiken jälkeen aivan pökertyneen hemmoteltu enkä lainkaan valmis palaamaan normaaliin maailmaan.

Hanki Baari

Hanki Baari on kuin Rukan olkkari. Tänne minä kyllä suuntaisin, jos olisin saapumassa lyhyelle tai pidemmälle retkelle alueelle. Menu on monipuolinen ja ajan hermolla, ja vaihtuu tiuhaan, mutta silti tiskiltä saa tilattua myös ihan tavallista kaakaota kermavaahdolla ja vaahtokarkeilla. Lungia meininkiä, simppeliä herkkuruokaa ja välitöntä meininkiä, sellaista täällä on. Hyllystä saa lainaksi lautapelejä ja tiskiltä erinomaista palvelua. Kuvittelin jo itseni Rukalle asumaan ja tänne itseni kuvitteellisen kaveriporukan kanssa juomaan kaljaa ja pelaamaan.

Seipiniemi Wild Eco Camp, Hossanportti ja Tentsile Experience Camp Hossa

Reissun viimeinen etappi, Hossanportti, teki suuren vaikutuksen. Tutustuimme Hossan kansallispuistoon paikallisen yrityksen avustuksella. Yrittäjäpariskunta teki rohkean muuvin alkuvuonna ja osti Hossanportin mökit ja caravanalueen aivan kansallispuiston kupeesta ja vuokrasivat kansallispuiston alueelta Seipiniemen leirialueen, joka kulkee nykyisin nimellä Hossa Wild Eco Camp Seipiniemi. Kesäisin Seipieniemessä on melkoinen yöpymiselämys, Tentsile Experience Camp Hossa, kun alueella on sata Tentsile-puumajoitetta puihin kiinnitettyinä. Myös Hossanportilla voi tahtoessaan majoittua Tentsilessä, mutta meillä oli tällä kertaa suloinen, hirsinen pikkumökki.

Illan vietimme Seipiniemessä. Savusauna oli valmiina, kun saavuimme paikalle, ja löylyt olivat täydellisen pehmeät, varsinkin hyytävän järvidippauksen jälkeen. Saunan jälkeen meille oli katettu viereiseen pyöröhirsisaliin illallinen: kanttarellikeittoa, poronkäristystä, savujuustosalaattia, leipäjuustoa ja mustikkakukkoa kahvin kera. Ihan mieletön kokemus kaikkinensa. Onneksi saimme seuraavana aamuna vielä aamiaisenkin katettuna.

Seuraavana päivänä ennen lähtöämme kävimme vielä kokeilemassa Hossanportilla vuokrausvälineistöä, e-fatbikeja ja kajakkia. Ei olisi tehnyt mieli lähteä ollenkaan, kun aurinko paistoi ja oli kivankirpeä loppusyksyn päivä.

Siinä oli meidän kolmen kansallispuiston kiekkamme.

Miltä vaikutti? Tekisikö mieli lähteä samoille seuduille samoilemaan? 

Itä-Suomessa on kyllä aina ollut vetovoimaa minuun, sillä molemmat sukuhaarani ovat sinne kallellaan. Nuo seudut tuntuvat omituisella tapaa tutuilta ja luontevilta, kuin myös ihmiskohtaamiset paikan päällä. Taas kerran totesin, että parhaat matkailuelämykset tulevat kyllä joko luonnosta tai ihmiskohtaamisista. Parasta on, jos voi yhdistää nämä molemmat luontevasti.

Odotan jo innolla, että pääsen idän vieraaksi seuraavan kerran.

-Henriikka

Rannikolta tuntureille -hankkeella on myös kuratoituja valmiskierroksia:

Satu tutustui kulttuurimatkailuun Kuusamosta Raaheen
Carita tutustui hyvinvointimatkailuun Kalajoelta Kuusamoon

Tytöt ovat ihania ja tärkeitä

1
–
hyväntekeväisyys, yhteistyöTags: , ,

Kaupallinen yhteistyö: World Vision

Tytöt ovat ihania. Tytöt ovat tärkeitä. Minulla on sellainen harras haave, että joskus kaikki tytöt saavat olla juuri sellaisia kuin haluavat ja tehdä juuri niitä asioita, kuin itse lystäävät: opiskella, rakastaa, vihata, huutaa, tanssia ja harrastaa. Nauttia elämästä ja oppia uutta. Ryhtyä kampaajaksi, poliisiksi tai taiteilijaksi, syödä sunnuntaisin lempiruokaansa ja saada syntymäpäivänään kauniin paketin.

Aina välillä jossain kaupungilla tapaa jonkun tuntemattoman muksun, joka on selvästi elementissään: laulaa ravintolan tuolilla seisten tai leikkii syksyn lehdillä keskittyneesti. Enhän minä tietenkään totuutta näiden elämästä tiedä, mutta noista hetkistä tulee aina sellainen olo, että kunpa kaikki lapset saisivat elää yhtä vapaasti ja onnellisesti, yhtä lapsina.

On sanomattakin selvää, ettei näin vielä ole. Tuntuu aivan hurjalta ajatella, miten vaihtelevissa oloissa maailman tytöt joutuvat elämään. En tiedä, oletteko seuranneet lähiaikojen uutisia muun muassa Afganistanista tai lähivuosien korona-uutisointia tyttöjen näkökulmasta? Ei valitettavasti hyvältä näytä.

Näissä kuvissa on kolmen sukupolven tytöt. Minä, äitini ja tyttäreni. Kuulostaapa jännittävältä ja jopa absurdilta kirjoittaa se auki. Viimeksi kun kirjoitin tyttöjenoikeuksista blogiin, Tikku asui vielä vatsassani lumikinosten noustessa Porvoon saaristossa.

Meidän mimmikolmikkoon korona on toki vaikuttanut, mutta aivan miniminimaalisesti verrattuna siihen, millaista jälkeä pandemia on tehnyt maailman heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen elämiin ja asemaan. Helposti tulee ajateltua vain itse sairautta, mutta kun alkaa purkaa koko koronavyyhtiä, ymmärtää sivuvaikutusten suuruuden.

Tässä pari todella karua faktaa:

– UNESCO:n arvion mukaan 11 miljoonaa tyttöä ei palaa enää kouluun koronapandemian jälkeen.
– Koronapandemian aiheuttama nälkä on lisännyt ennen 18-vuoden ikää naimisiin joutuvien lasten määrää 3,3 miljoonalla.
– Vuonna 2020 lapsiavioliittojen määrä kasvoi eniten 25 vuoteen.

Miten tämä vyyhti sitten rakentuu?

Tässä sellainen yksinkertainen karvalakkimalli selittämään koko tapahtumaketjun rakentumista:

Koronapandemia
> perheiden toimeentulon menetys + suljetut koulut (silpomisia tapahtuu erityisesti kun koulua ei ole)
> nälkä
> tytöt naitetaan, jotta olisi yksi ruokittava vähemmän ja myötäjäiset auttavat muuta perhettä selviytymään
> moni kulttuuri edellyttää tytön silpomista ennen avioliittoa
> lapsiavioliitosta seuraa usein teiniraskaus
> tyttöjen koulutus keskeytyy ja heidän nousemisensa köyhyydestä vaikeutuu

Ongelma on siis monisyinen ja monimutkainen, eikä todellakaan helpolla ratkaistu. Vanhemmat yrittävät suojella lapsiaan ja perheitään nälältä ja turvata paremman tulevaisuuden avioliiton kautta. En siis pidä siitäkään, että syyttävä sormi osoittaa nimenomaan heihin – uskon kaikkien vanhempien toivovan lapselleen vain parasta.

Epäreilu fakta vain on, että tällaiset koronan kaltaiset pandemiat ja muut maailmaa ravisuttavat kriisit iskevät kaikista rajuimmin juuri niihin, joilla on jo valmiiksi vaikeinta.

Onneksi tässäkin tilanteessa voi ojentaa auttavan kätensä. Olen viime syksystä asti ollut World Visionin kuukausilahjoittaja. World Vision auttaa maailman heikoimmassa asemassa olevia lapsia. Kuukausilahjoittaminen toimii niin, että varat ohjataan aina sinne, missä kulloinkin niitä eniten tarvitaan – Tällä hetkellä siis todella paljon koronapandemian tekemien lieveilmiöiden taltuttamiseen, esimerkiksi juuri tyttöjen asemaan.

Kuukausilahjoittajana pääsen:

– Suojelemaan tyttöjä haitalliselta silpomisperinteeltä.
– Puolustamaan heidän oikeuttaan lapsuuteen ja koulutukseen ilman pelkoa avioliitosta ja lapsiäitiydestä.
– Auttamaan lapsia myös muiden kriisien, kuten konfliktien tai luonnonkatastrofien, keskellä

Minulla on ollut koko korona-ajan vahvasti sellainen olo, että koska minulla on asiat hyvin ja resursseja auttaa, minun on se tehtävä. Samaistutteko? Ensin ajatukset olivat nimenomaan Suomessa ja ihmisissä ympärillä, kunnes se siirtyi ymmärtämään, miten heikosti monissa muissa paikoissa menee.

Valitettavasti kärsijöinä ovat usein tytöt. Kaikki nämä tärkeät, pienet, ihanat tytöt.

Millaisia konkreettisia tekoja World Vision tekee?

Ettei World Visionin työ jäisi etäiselle tasolle, tässä konkreettisesti toimia joita se lahjoitetuilla rahoilla tekevät:

• Rakentaa tytöille turvataloja
• Järjestää väkivallattomia aikuistumisriittejä (silpomisen tilalle)
• Kouluttaa silpojia uusiin ammatteihin
• Kouluttaa perheitä ja yhteisöjä silpomisen ja lapsiavioliittojen haitoista
• Jakaa ruoka-apua köyhimmille perheille estääkseen tyttöjen silpomisen ja avioliitot

Silpomisen vastaista työtä tehdään Keniassa ja Somaliassa. Lohduttava, toivoa antava fakta on, että esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana Kenian Sookin alueella silpomisten määrä on vähentynyt 70 %. Se on paljon se.

Välillä hyväntekeväisyys-jutuissa tulee hetkellisesti sellainen olo, että puuuuh auttaakohan tämä mitään. Tuollaiset selkeiksi pureksitut faktat kyllä rauhoittavat sydäntä, vaikka työmaa totta kai jatkuu.

Oman lapsen kautta tulee kyllä katsottua maailmaa vähän (paljon) uusin silmin. Ihan käsittämätön ajatus olisi esimerkiksi se, että jossain toisessa maailmankolkassa olisin mahdollisesti antanut hänet jo silvottavaksi. Tai ehkä hänen avioliitto-kohtalostaan olisi jo päätetty.

• Joka vuosi 3 miljoonaa tyttöä silvotaan
• Joka vuosi 12 miljoonaa tyttöä joutuu naimisiin enenn 18-vuotispäiväänsä, ja maailmanlaajuisesti lapsimorsiamia on tällä hetkellä 650 miljoonaa.
• Tilastollisesti alle 18-vuotiaana naimisiin joutuneet tytöt kohtaavat useammin väkivaltaa, ennenaikaisen synnytyksen, äiti- ja lapsikuolleisuutta, ansaitsevat vähemmän ja heidän lapsensa kärsivät todennäköisemmin puutteellisesta ravinnosta.

Aivan sydäntä puristaa, kun ajattelen kaikkia niitä maailman tyttöjä, joiden kuuluisi saada nousta ravintolan tuolille laulamaan tai leikkiä ruskanlehdillä. Joiden kuuluisi opetella ajamaan polkupyörää tai lukemaan sen sijaan, että opettelisit olemaan vaimoina, tai opettelisivat pissaamaan silvotulla pimpillä. Heillä on varmasti ihan tavallisia haaveita, ihan tavallisen tyttöjen ajatuksia ja unelmia. Jotta haaveista saataisiin suunnitelmia, tarvitaan meidän apuamme, jotka pystymme auttamaan.

Jo 10 eurolla kuussa, olet viemässä eteenpäin muutosta ja auttamassa heikoimmassa asemassa olevia lapsia joka päivä.

Ryhdy kuukausilahjoittaksi tästä.

Kiitos.

– Henriikka